Talvisodan ihme. Onko vastaavia ?

olisi ollut samat heimoaktivistit jotka surmasivat eritavoin Kansalaissodan yhteydessä 20000 omaa kansalaista jälleen mielipuuhassaan jatkosodan alussa puolustuskyvyttömien ihmisten kimpussa. Silloinkin ahkeran työn tuloksena noin 20000 hengitä saatettua siviiliä ja sotavankia. Eihän siinä Puolustusvoimilla auttanut mikään muu kuin ottaa vankileirien hoito äärimmäisen oikeauskoisilta pois ennen kuin vangit loppuvat kyseisellä menolla kesken.

asettelua, kannattaisi muistaa se yhteenkuuluvuuden
tunne jolla vihollista vastustettiin (paras osa yhteiskuntaa muistaakin), yli 90% vasemmistosta taisteli Suomen itsenäisyyden ja tulevan hyvinvointi yhteiskunnan puolesta. Tällä palstalla tämä unohdetaan jatkuvasti, esimerkiksi puhutaan vasemmistosta, kun selvästi tarkoitetaan äärivasemmistoa.

Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä. Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä. Puna-armeija oli siis lähellä täydellistä voittoa. Suomen valtaamisesta olisi ollut Neuvostoliitolle suurta hyötyä 1941. Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan. Mutta suotuisa tilaisuus ei ilmaantunut. Saksa kukisti Ranskan liian nopeasti ja teki jo 1940 päätöksen hyökätä itään, mihin se tarvitsi Suomeakin tukialueeksi. Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin.

Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä.

sortuisi osin muunnellun totuuden esiin tuontiin niin itänaapuri ei saavuttanut Hitlerin Saksan luvalla aloittamaansa sodalla tavoitettaan.
Kuusisen asettaminen Suomen johtoon ja voitonparaatien pitäminen Helsingissä ja Oulussa jäivät pitämättä. Tavoite ei toteutunut, joten voittohan se oli mutta kenelle?

sinäkään kirjoitti:

sortuisi osin muunnellun totuuden esiin tuontiin niin itänaapuri ei saavuttanut Hitlerin Saksan luvalla aloittamaansa sodalla tavoitettaan.
Kuusisen asettaminen Suomen johtoon ja voitonparaatien pitäminen Helsingissä ja Oulussa jäivät pitämättä. Tavoite ei toteutunut, joten voittohan se oli mutta kenelle?

Lue lisää

Sinun mielestäsi siis Suomi voitti tuon talvisodan vuonna 1939-1940.Niinkö?

kirjoittelusi kirjoitti:

Sinun mielestäsi siis Suomi voitti tuon talvisodan vuonna 1939-1940.Niinkö?

pohojanmaan kautta. Paraati jäi Oulussa pitämättä sitäkö nyt itket? Miksi laittaa torvisoittokunta eteen jo Raatentiellä, pitäs nyt vähän olla tolkkua.
Suotta teloittivat Vinogradovin ei se hänen vika ollut.

vaikka kirjoitti:

pohojanmaan kautta. Paraati jäi Oulussa pitämättä sitäkö nyt itket? Miksi laittaa torvisoittokunta eteen jo Raatentiellä, pitäs nyt vähän olla tolkkua.
Suotta teloittivat Vinogradovin ei se hänen vika ollut.

Lue lisää

Oletko ikinä kuullut Moskovan rauhansopimuksesta yhtään mitään?
Jos et.Niin tässä sitten sinulle tietoa kyseisestä asiasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_rauha

Timosenko kirjoitti:

Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä. Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä. Puna-armeija oli siis lähellä täydellistä voittoa. Suomen valtaamisesta olisi ollut Neuvostoliitolle suurta hyötyä 1941. Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan. Mutta suotuisa tilaisuus ei ilmaantunut. Saksa kukisti Ranskan liian nopeasti ja teki jo 1940 päätöksen hyökätä itään, mihin se tarvitsi Suomeakin tukialueeksi. Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin.

Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä.

Lue lisää

Entäpä jos saksa puuttui talvisodan loppuvaiheessa uhkavaatimuksella Stalinille, että Stalinin oli lopetettava sotatoimet Suomea vastaan. Tästä on viitteitä monissa historian kirjoissa, jos vaan tarkasti luette ne.
Nimimerkki pohdiskelija

Tuntematon talvisota kirjoitti:

Entäpä jos saksa puuttui talvisodan loppuvaiheessa uhkavaatimuksella Stalinille, että Stalinin oli lopetettava sotatoimet Suomea vastaan. Tästä on viitteitä monissa historian kirjoissa, jos vaan tarkasti luette ne.
Nimimerkki pohdiskelija

Lue lisää

" Entäpä jos saksa puuttui talvisodan loppuvaiheessa uhkavaatimuksella Stalinille, "

Tarkoitat ilmeisesti että Hitler suurena Suomen ystävänä puuttui asioiden kulkuun? Vai onko sinulla oikein kunnon motiivi esitettäväksi.

motiivina? kirjoitti:

" Entäpä jos saksa puuttui talvisodan loppuvaiheessa uhkavaatimuksella Stalinille, "

Tarkoitat ilmeisesti että Hitler suurena Suomen ystävänä puuttui asioiden kulkuun? Vai onko sinulla oikein kunnon motiivi esitettäväksi.

Lue lisää

voisi olla huoli Kiirunan rautamalmin turvallisesta kuljetuksesta Saksaan mistä kyseinen valtio oli täysin riippuvainen.

Timosenko kirjoitti:

Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä. Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä. Puna-armeija oli siis lähellä täydellistä voittoa. Suomen valtaamisesta olisi ollut Neuvostoliitolle suurta hyötyä 1941. Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan. Mutta suotuisa tilaisuus ei ilmaantunut. Saksa kukisti Ranskan liian nopeasti ja teki jo 1940 päätöksen hyökätä itään, mihin se tarvitsi Suomeakin tukialueeksi. Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin.

Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä.

Lue lisää

että Tali- Ihantalan takana oli se todellinen Mannerheim-linja, Salpa-asema. Ei siitä noin vaan olisi tultu läpi. Sitä ei voinut edes kiertää, kuten saksalaiset tekivät Ranskan Magino-linjalla. Tiedä sitten olisi Salpa-asema keritty miehittää ja aseistaa, vai oliko siihen jotenkin varauduttu yhteistyössä saksalaisten kanssa 1944 ? Jossakin oli maininta saksalaisten luvanneen 4 divisioonaa ja 2 panssarprikaatia nim. omaan Salpa-aseman puolustukseen. (panssarit olisivat olleet Ranskalaisia Somua ja saksalaisia Tiikeri vaunuja) Kertokoon joka tietää.

unohtaa kirjoitti:

että Tali- Ihantalan takana oli se todellinen Mannerheim-linja, Salpa-asema. Ei siitä noin vaan olisi tultu läpi. Sitä ei voinut edes kiertää, kuten saksalaiset tekivät Ranskan Magino-linjalla. Tiedä sitten olisi Salpa-asema keritty miehittää ja aseistaa, vai oliko siihen jotenkin varauduttu yhteistyössä saksalaisten kanssa 1944 ? Jossakin oli maininta saksalaisten luvanneen 4 divisioonaa ja 2 panssarprikaatia nim. omaan Salpa-aseman puolustukseen. (panssarit olisivat olleet Ranskalaisia Somua ja saksalaisia Tiikeri vaunuja) Kertokoon joka tietää.

Lue lisää

Unohtaa unohtaa sen että vuonna 1940 Salpa-asemaa ei ollut olemassakaan. Tässä keskustelussa ei ole puhuttu mitään vuoden 1944 tapahtumista.

Timosenko kirjoitti:

Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä. Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä. Puna-armeija oli siis lähellä täydellistä voittoa. Suomen valtaamisesta olisi ollut Neuvostoliitolle suurta hyötyä 1941. Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan. Mutta suotuisa tilaisuus ei ilmaantunut. Saksa kukisti Ranskan liian nopeasti ja teki jo 1940 päätöksen hyökätä itään, mihin se tarvitsi Suomeakin tukialueeksi. Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin.

Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä.

Lue lisää

Jumala auttoi. myös ensi kerralla?

Timosenko kirjoitti:

Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä. Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä. Puna-armeija oli siis lähellä täydellistä voittoa. Suomen valtaamisesta olisi ollut Neuvostoliitolle suurta hyötyä 1941. Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan. Mutta suotuisa tilaisuus ei ilmaantunut. Saksa kukisti Ranskan liian nopeasti ja teki jo 1940 päätöksen hyökätä itään, mihin se tarvitsi Suomeakin tukialueeksi. Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin.

Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä.

Lue lisää

"Jos Stalin ei olisi hermoillut maaliskuussa 1940, vaan jatkanut hyökkäystä vielä pari viikkoa, neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin kuun loppuun mennessä."

Sodassa pelataan niillä korteilla, jotka kädessä on! Mitkään 'jos'-alkuiset lauseet eivät elätä!

"Jos Viipurinlahden, Viipurin ja Talin suomalaispuolustus olisi murrettu, sen linjan takana ei enää olisi suomalaisilla ollut minkäänlaisia reservejä."

Ei rintama ollut murtunut noissa paikoissa, mutta oli toki äärimmäisen lujilla. Maaliskuussa oli jo tosin merkkejä kelirikosta, jolloin tilanne Viipurinlahdella olisi helpottunut.

"Stalin kuitenkin säikähti huhuja länsivaltojen interventiosta, ja päätti siirtää Suomen miehittämisen myöhäisempään aikaan."

Onneksemme niin teki.

"Niinpä Molotov ei saanut Berliinissä Hitleriltä lupaa Suomen anneksointiin."

Lisäksi tieto tästä Molotovin halusta 'vuodettiin' suomalaisille ja se tietenkin antoi lisäpontta sille, että mentiin Saksan kelkkaan mukaan.

"Stalin teki harvoja virheitä. Päätös suostua aselepoon maaliskuuussa 1940 oli yksi niistä."

Saattoi olla. Voi pienelläkin tuuri käydä.

Vietnamissa taistelevina osapuolina olivat lähinnä USA,Australia ja Uusi-Seelanti vs. Pohjois-Vietnam,Kiina ja Neuvostoliitto.Aiemmin oli kyllä Ranskan siirtomaajoukot ja joitain erikoisjoukkoja ja muukalaislegioonalaisia mutta se tuskin tekee osasyyllisiksi koko eurooppaa ja yleisesti "länsimaita". Suomikin kun kuuluu länsimaihin ihan siinä missä Monaco,Luxemburg,Tanska,Lichtenstein ja Andorra.

"Suomi sai aseapuna Ruotsista mm. heidän lähes koko nykyaikaisen pst-aseistuksensa (37mm tykkejä), 40mm it-tykkejä sekä muuta aseistusta."

Nyt aloit taas puhumaan vastoin parempaa tietämystäsi.

Katso oikeat lukemat vaikka täältä: Suomen Kenttätykistön historia, osa 2

Lisätietojen saamiseksi lue aluksi vaikka Tannerin ja Niukkasen muistelmat:

Väinö Tanner, Olin ULKOMINISTERINÄ Talvisodan aikana, Tammi 1950

Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952

NIUKKANEN JUHO TALVISODAN PUOLUSTUSMININISTERI KERTOO, WSOY-51

Erinomaisia teoksia ovat nämäkin:

Martti V Terä, 2 kirjaa:

Tienhaarassa, Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, 1962, Otava

Kesäkuun Kriisi 1944, 1967 Otava

Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, 1987 Otava

Talvisodan taustoja hyvin valaisevia kirjoja:

Heikki Ylikangas, Tulkintani talvisodasta. Kustantaja: WSOY 2001 ISBN: 9510260525

Laurla Bror Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978

Bror Laurlan kirja, Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982

Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986

Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.

Aladar Paasonen, Marsalkan tiedustelupäällikkönä ja hallituksen asiamiehenä, Weilin Göös, 1974

Nevakivi Jukka, Apu jota ei pyydetty ja sen uudempi painos Apu jota ei annettu

Kaikkein suurin apu tuli IDÄSTÄ, usko tai älä:


• Meiltä kysytään:

Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten talvisodassa?

• Me vastaamme:

Neuvostoliitto. Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia asemääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin nykyisin Vaalimaalla!

Tämä pitää täysin paikkansa. Saksalaiset aseet kyllä kelpasivat esim. jatkosodan aikana, mutta entäs kun tuli Suomen vuoro osoittaa lojaaliuttaan pelastajaansa kohtaan? Kukaan toinen valtio maailmamassa ei ole toiminut tämän asian suhteen yhtä selkärangattomasti kuin suomalaiset.

Jerevan vastaa kirjoitti:

Kaikkein suurin apu tuli IDÄSTÄ, usko tai älä:


• Meiltä kysytään:

Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten talvisodassa?

• Me vastaamme:

Neuvostoliitto. Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia asemääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin nykyisin Vaalimaalla!

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodassa_saatu_sotasaalis

1940 kirjoitti:

"Suomi sai aseapuna Ruotsista mm. heidän lähes koko nykyaikaisen pst-aseistuksensa (37mm tykkejä), 40mm it-tykkejä sekä muuta aseistusta."

Nyt aloit taas puhumaan vastoin parempaa tietämystäsi.

Katso oikeat lukemat vaikka täältä: Suomen Kenttätykistön historia, osa 2

Lisätietojen saamiseksi lue aluksi vaikka Tannerin ja Niukkasen muistelmat:

Väinö Tanner, Olin ULKOMINISTERINÄ Talvisodan aikana, Tammi 1950

Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952

NIUKKANEN JUHO TALVISODAN PUOLUSTUSMININISTERI KERTOO, WSOY-51

Erinomaisia teoksia ovat nämäkin:

Martti V Terä, 2 kirjaa:

Tienhaarassa, Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, 1962, Otava

Kesäkuun Kriisi 1944, 1967 Otava

Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, 1987 Otava

Talvisodan taustoja hyvin valaisevia kirjoja:

Heikki Ylikangas, Tulkintani talvisodasta. Kustantaja: WSOY 2001 ISBN: 9510260525

Laurla Bror Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978

Bror Laurlan kirja, Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982

Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986

Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.

Aladar Paasonen, Marsalkan tiedustelupäällikkönä ja hallituksen asiamiehenä, Weilin Göös, 1974

Nevakivi Jukka, Apu jota ei pyydetty ja sen uudempi painos Apu jota ei annettu

Lue lisää

Ennen sodan alkua Suomella oli 98 37mm pst-tykkiä; näistä 48 oli Ruotsista ja 50 kotimaasta. Sodan aikana Suomessa valmistettiin noita aseita 160kpl ja Ruotsista saatiin lisäksi 66kpl. Yhteensä Ruotsista saatiin siis näitä elintärkeitä vehkeitä 45% koko vahvuudestamme!!!

http://www.pkymasehist.fi/pstk36.html

Erittäin tehokkaita Boforsin 40mm it-tykkejä meillä oli talvisodan alkaessa 52kpl, näistä 44kpl oli saatu Ruotsista juuri sotaa edeltävänä syksynä. Sodan aikana näitä saatiin Ruotsista lisää 46kpl. (18 joulukuussa, 28 helmikuussa). Ruotsi siis lähes tuplasi määrät avullaan!

Lisäksi tänne saatiin 12kpl Gladiator-hävittäjiä, jotka olivat 30% Ruotsin ilmavoimista. Muita edes auttavasti ajanmukaisia koneita heillä ei ollut antaa.

Ja tämä kaikki oli pois Ruotsin omasta puolustusvalmiudesta, joka oli osittain huonompaa tekoa kuin meidän omamme; näin ainakin maavoimien sekä ilmavoimien osalta. Laivasto oli heillä selvästi meitä vahvempi. Eipä ihme, että joutuivat olemaan varovaisia Saksan kanssa kun lähes koko kalusto oli annettu itkuiikka-suomen turvaksi.

Ja sitten vielä joku finninaama kehtaa alkaa inisemään, ettei Ruotsi auttanut meitä.

Hyhhyh, mitä porukkaa. Mutta kumonnet nuo määrät jos ollaan ihan hakoteillä?

Miten Suomi on muuten auttanut hyökkäyksen kohteiksi joutuneita ja varsinkin meitä auttaneita maita?

turha inistä kirjoitti:

Ennen sodan alkua Suomella oli 98 37mm pst-tykkiä; näistä 48 oli Ruotsista ja 50 kotimaasta. Sodan aikana Suomessa valmistettiin noita aseita 160kpl ja Ruotsista saatiin lisäksi 66kpl. Yhteensä Ruotsista saatiin siis näitä elintärkeitä vehkeitä 45% koko vahvuudestamme!!!

http://www.pkymasehist.fi/pstk36.html

Erittäin tehokkaita Boforsin 40mm it-tykkejä meillä oli talvisodan alkaessa 52kpl, näistä 44kpl oli saatu Ruotsista juuri sotaa edeltävänä syksynä. Sodan aikana näitä saatiin Ruotsista lisää 46kpl. (18 joulukuussa, 28 helmikuussa). Ruotsi siis lähes tuplasi määrät avullaan!

Lisäksi tänne saatiin 12kpl Gladiator-hävittäjiä, jotka olivat 30% Ruotsin ilmavoimista. Muita edes auttavasti ajanmukaisia koneita heillä ei ollut antaa.

Ja tämä kaikki oli pois Ruotsin omasta puolustusvalmiudesta, joka oli osittain huonompaa tekoa kuin meidän omamme; näin ainakin maavoimien sekä ilmavoimien osalta. Laivasto oli heillä selvästi meitä vahvempi. Eipä ihme, että joutuivat olemaan varovaisia Saksan kanssa kun lähes koko kalusto oli annettu itkuiikka-suomen turvaksi.

Ja sitten vielä joku finninaama kehtaa alkaa inisemään, ettei Ruotsi auttanut meitä.

Hyhhyh, mitä porukkaa. Mutta kumonnet nuo määrät jos ollaan ihan hakoteillä?

Miten Suomi on muuten auttanut hyökkäyksen kohteiksi joutuneita ja varsinkin meitä auttaneita maita?

Lue lisää

nimittäin ruotsalaisten lentokoneet ja lentäjät.Ruotsi antoi käyttöön Suomelle 12 Gloster Gladiator II- hävittäjää,5 Hawker Hart-pommittajaa ja 8 muuta konetta.Nämä tekivät yhdessä KOLMANNEKSEN (1/3) Ruotsin ilmavoimien kalustosta.

sanottu! kirjoitti:

Tämä pitää täysin paikkansa. Saksalaiset aseet kyllä kelpasivat esim. jatkosodan aikana, mutta entäs kun tuli Suomen vuoro osoittaa lojaaliuttaan pelastajaansa kohtaan? Kukaan toinen valtio maailmamassa ei ole toiminut tämän asian suhteen yhtä selkärangattomasti kuin suomalaiset.

Lue lisää

Suomen olis sitten pitänyt osallistua painokkaammin? Onhan noita YK-juttuja tuossa ollut mutta ei kai niitä lasketa.

"Kukaan toinen valtio maailmamassa ei ole toiminut tämän asian suhteen yhtä selkärangattomasti kuin suomalaiset."

...Oliks se niin ettei italialaisia lasketa...?

Jerevan vastaa kirjoitti:

Kaikkein suurin apu tuli IDÄSTÄ, usko tai älä:


• Meiltä kysytään:

Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten talvisodassa?

• Me vastaamme:

Neuvostoliitto. Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia asemääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin nykyisin Vaalimaalla!

Lue lisää

Molotov avusti Suomea pudottamalla "Molotovin leipäkoreja Helsinkiin" ;)

...oli punikkiarmeijan aikataulu helsinkiin. Ei koskaan tapahtunut.

"Spartalaiset taistelivat persian armeijaa vastaan Thermopylain (vai mikä se nyt oli?) solassa. Spartalaisia taisi olla vain 300 kpl kymmeniätuhansia persialaisia vastaan."

En halua yhtään vähätellä spartalaisten suoritusta, mutta ei saa unohtaa muidenkin krekojen osallistumista taisteluun. Muistaakseni voidaan puhua ainakin muutamista tuhansista miehistä kreikkalaisten puolella.

Me Again kirjoitti:

"Spartalaiset taistelivat persian armeijaa vastaan Thermopylain (vai mikä se nyt oli?) solassa. Spartalaisia taisi olla vain 300 kpl kymmeniätuhansia persialaisia vastaan."

En halua yhtään vähätellä spartalaisten suoritusta, mutta ei saa unohtaa muidenkin krekojen osallistumista taisteluun. Muistaakseni voidaan puhua ainakin muutamista tuhansista miehistä kreikkalaisten puolella.

Lue lisää

>Spartalaisia taisi olla vain 300 kpl kymmeniätuhansia persialaisia vastaan<

Legendat on legendoja, ei käsin tappaminen ole kevyttä hommaa ja 30 ukkoa ei jaksaisi lahdata kymmeniätuhansia vihulaisia. Nykypeleillä se kylläkin jo tehty ihan liiankin helpoksi...

Miekalla tai jousella, keihäästä puhumattakaan, tappaminen kävi työstä ja todennäköisyys joutua itsekin uhriksi kasvaa väsymyksen myötä.

noi Hollywood-sepustukset on edes johonkin uponneet..

lähes kaikkinainen teknisen varustuksen ( viesti- ja pioneerivälineet) puuttuminen. suomella ei ollut osdan syttyesä yhtään ajanmukaista tykkiä tai panssarivaunua. Raskas tyksitö puuttui lähes kokonaan. Ilma- ja panssarintorjunta oli kovin heikkoa, mm. ilmatorjunnan henkilöstöä kotiutettiin odottamaan kalustoa. Ilmavoimilla oli vain 14 ajanmukaista pommikonetta. Kuulusita Fokkerit olivat käyttökelpoisia, mutta vanhentuneita.

Pahin ongelma oli kuitenkin tykistön ampumatarvikkeiden vähyys ja heikko taso.

Sinänsä Suomen armeija oli vahvempi kuin esiemrkiksi muiden pohjoismaiden. Se oli ajankohtaan nähden kohtalaisen hyvin koulutettu ja ennenkaikkea tasiteluhenki osoittautui ennen näkemättömäksi.

Panssarilaivat rakennettiin eduskunnan säätämän laivastolain perusteella aktiivisen Laivastoliiton painostuksesta.Armeijan määrärahoja kasvatettiin järjestelmällisesti sen jälkeen kun Mannerheimin johtama puolustusneuvosto oli ensi kerran 1934 selvittänyt todellisen varustamistilanteen.Eduskunta supisti jatkuvasti hallituksen esityksiä.

"Kenttätykistöähän ei tarvita ja panssarintorjunta voidaan hoitaa koivunhaloilla."

Perustetiin mm. oma tykkitehdas ja ryhdyttiin yhteistoimintaan Ruotsin kanssa. Hankittiin panssarintorjuntatykkejä ja valmisteltiin kevyen pst-aseen valmistamista. Se valitettavasti myöhästyi Talvisodasta.Sodan alkaessa pst-tykkejä oli 112.

paikkaansa!! kirjoitti:

Panssarilaivat rakennettiin eduskunnan säätämän laivastolain perusteella aktiivisen Laivastoliiton painostuksesta.Armeijan määrärahoja kasvatettiin järjestelmällisesti sen jälkeen kun Mannerheimin johtama puolustusneuvosto oli ensi kerran 1934 selvittänyt todellisen varustamistilanteen.Eduskunta supisti jatkuvasti hallituksen esityksiä.

"Kenttätykistöähän ei tarvita ja panssarintorjunta voidaan hoitaa koivunhaloilla."

Perustetiin mm. oma tykkitehdas ja ryhdyttiin yhteistoimintaan Ruotsin kanssa. Hankittiin panssarintorjuntatykkejä ja valmisteltiin kevyen pst-aseen valmistamista. Se valitettavasti myöhästyi Talvisodasta.Sodan alkaessa pst-tykkejä oli 112.

Lue lisää

tilattiin 105H haupitseja 1938 ja ensimmäiset tykit valmistuivat jatkosodan loppupuolella. 20mm:n "norsupyssystä" valmistui pari prototyyppiä Talvisotaan.(Kuten kävi myös 120mm krh:n kanssa) 37mm:n pst-tykeistä enemmät puolet oli Boforssilta säälistä saatuja.

Saihan suomalainen sotilas kuitenkin porvarillisten hallitusten ansiosta Talvisotaan mukaan kokardin hattuunsa ja koivunhalon kainaloonsa.

Panssarilaivojen ainoa hyöty molemmissa sodissa oli toimiminen Turun it:nä Talvisodassa.(Hiukan kalliinpuoleisia it-tykin lavetteja)

Mutta kuten tuo Katainenki sanoo, niin tärkeintä kuitenki on verojen keventäminen lainarahalla.

Voisitko vielä käsitellä muutamalla sanalla tuota Suomen Pankin ulkomaan velkaa , sen hoitoa 30-luvulla ja vaikutusta materiaalihankintoihin.

"Perustetiin mm. oma tykkitehdas ja ryhdyttiin yhteistoimintaan Ruotsin kanssa. Hankittiin panssarintorjuntatykkejä ja valmisteltiin kevyen pst-aseen valmistamista. Se valitettavasti myöhästyi Talvisodasta. Sodan alkaessa pst-tykkejä oli 112.

Tykkitehtaalta kirjoitti:

tilattiin 105H haupitseja 1938 ja ensimmäiset tykit valmistuivat jatkosodan loppupuolella. 20mm:n "norsupyssystä" valmistui pari prototyyppiä Talvisotaan.(Kuten kävi myös 120mm krh:n kanssa) 37mm:n pst-tykeistä enemmät puolet oli Boforssilta säälistä saatuja.

Saihan suomalainen sotilas kuitenkin porvarillisten hallitusten ansiosta Talvisotaan mukaan kokardin hattuunsa ja koivunhalon kainaloonsa.

Panssarilaivojen ainoa hyöty molemmissa sodissa oli toimiminen Turun it:nä Talvisodassa.(Hiukan kalliinpuoleisia it-tykin lavetteja)

Mutta kuten tuo Katainenki sanoo, niin tärkeintä kuitenki on verojen keventäminen lainarahalla.

Voisitko vielä käsitellä muutamalla sanalla tuota Suomen Pankin ulkomaan velkaa , sen hoitoa 30-luvulla ja vaikutusta materiaalihankintoihin.

"Perustetiin mm. oma tykkitehdas ja ryhdyttiin yhteistoimintaan Ruotsin kanssa. Hankittiin panssarintorjuntatykkejä ja valmisteltiin kevyen pst-aseen valmistamista. Se valitettavasti myöhästyi Talvisodasta. Sodan alkaessa pst-tykkejä oli 112.

Lue lisää

ei tiedetty 30-luvulla sitä, mikä 2010. Mitä heikommat tiedot historiasta sinunlaisillasi idiooteilla ovat, sitä rajummin jaellaan tuomioita menneille sukupolville. Ei ne tienneet tulevaisuutta. Et tiedä sinäkään.

"Saihan suomalainen sotilas kuitenkin porvarillisten hallitusten ansiosta Talvisotaan mukaan kokardin hattuunsa ja koivunhalon kainaloonsa."

Porvarillisten hallitusten puolustusbudjetit kokivat yleensä kovan kohtalon eduskunnassa.
Silti armeijalle oli Talvisodassakin jakaa paljon muutakin kuin kokardeja ja koivuhalkoja. Viholliselle aiheutettiin noin 200 000 miehen ja 3 000 psv:n ynnä 1 000 lentokoneen tappiot. Itsenäisyys pelastui. Sekö harmittaa?

Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?

että Suomessa kirjoitti:

ei tiedetty 30-luvulla sitä, mikä 2010. Mitä heikommat tiedot historiasta sinunlaisillasi idiooteilla ovat, sitä rajummin jaellaan tuomioita menneille sukupolville. Ei ne tienneet tulevaisuutta. Et tiedä sinäkään.

"Saihan suomalainen sotilas kuitenkin porvarillisten hallitusten ansiosta Talvisotaan mukaan kokardin hattuunsa ja koivunhalon kainaloonsa."

Porvarillisten hallitusten puolustusbudjetit kokivat yleensä kovan kohtalon eduskunnassa.
Silti armeijalle oli Talvisodassakin jakaa paljon muutakin kuin kokardeja ja koivuhalkoja. Viholliselle aiheutettiin noin 200 000 miehen ja 3 000 psv:n ynnä 1 000 lentokoneen tappiot. Itsenäisyys pelastui. Sekö harmittaa?

Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?

Lue lisää

joutavanpäinen mussutus ja lukea Martti.V.Terän ja Vilho Tervasmäen kirjat sotataloudesta ja Puolustusministeriön historiat. C.G.E.MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA tai Suomen Pankin tilastot maksutaseesta ennen sotia.

Nämä sinun vakiolätinät jotka sopivat sinun mielestä sellaisenaan joka ketjuun ei tuo mitään lisäarvoa Talvisodan katastrofaaliseen materiaalitilanteeseen.

”Itsenäisyys pelastui. Sekö harmittaa? Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?”

lopettaa kirjoitti:

joutavanpäinen mussutus ja lukea Martti.V.Terän ja Vilho Tervasmäen kirjat sotataloudesta ja Puolustusministeriön historiat. C.G.E.MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA tai Suomen Pankin tilastot maksutaseesta ennen sotia.

Nämä sinun vakiolätinät jotka sopivat sinun mielestä sellaisenaan joka ketjuun ei tuo mitään lisäarvoa Talvisodan katastrofaaliseen materiaalitilanteeseen.

”Itsenäisyys pelastui. Sekö harmittaa? Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?”

Lue lisää

käsitä sitä, että ennen Talvisotaa tehtiin Suomen puolustuksen hyväksi se, mikä poliittisesti ja taloudellisesti oli mahdollista.

On hyvä, jos olet perehtynyt tutkimuksiin. Ne vain pitäisi myös ymmärtää. Tutkijat eivät jakele tuomioita, vaan selvittävät tapahtumia ao. ajan näkökulmasta. Sinunlaisesi idiootit tuomitsevat tuntematta niitä oloja, joissa kulloinkin päätökset tehtiin. Kukaan ei 30-luvulla voinut tietää sodan syttyvän syksyllä -39. Ymmärrätkö?

Noisat tutkimuksista muuten selviää se, miksi Suomi pystyi Talvisodassa taistelemaan. Valehtelusi ameijan kokardin ja koivuhalon käsittävästä varustuksesta on mustamaalaajallekin aliarvoista.

että Suomessa kirjoitti:

ei tiedetty 30-luvulla sitä, mikä 2010. Mitä heikommat tiedot historiasta sinunlaisillasi idiooteilla ovat, sitä rajummin jaellaan tuomioita menneille sukupolville. Ei ne tienneet tulevaisuutta. Et tiedä sinäkään.

"Saihan suomalainen sotilas kuitenkin porvarillisten hallitusten ansiosta Talvisotaan mukaan kokardin hattuunsa ja koivunhalon kainaloonsa."

Porvarillisten hallitusten puolustusbudjetit kokivat yleensä kovan kohtalon eduskunnassa.
Silti armeijalle oli Talvisodassakin jakaa paljon muutakin kuin kokardeja ja koivuhalkoja. Viholliselle aiheutettiin noin 200 000 miehen ja 3 000 psv:n ynnä 1 000 lentokoneen tappiot. Itsenäisyys pelastui. Sekö harmittaa?

Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?

Lue lisää

"3 000 psv:n ynnä 1 000 lentokoneen tappiot"

Luvut taitavat olla vahvasti yläkanttiin arvioituja... Mutta jokatapauksessa näihin EI OLISI päästy ilman ulkomailta, etupäässä Ruotsista, tullutta runsasta aseapua. Käytännössähän koko meidän pst-tykistö sekä ilmatorjunta oli Ruotsin varustama.

Pelkillä omasta takaa löytyvillä ritsoilla tai polttopulloilla ei noihin olisi päästy. Ei sitten millään.

et lainkaan kirjoitti:

käsitä sitä, että ennen Talvisotaa tehtiin Suomen puolustuksen hyväksi se, mikä poliittisesti ja taloudellisesti oli mahdollista.

On hyvä, jos olet perehtynyt tutkimuksiin. Ne vain pitäisi myös ymmärtää. Tutkijat eivät jakele tuomioita, vaan selvittävät tapahtumia ao. ajan näkökulmasta. Sinunlaisesi idiootit tuomitsevat tuntematta niitä oloja, joissa kulloinkin päätökset tehtiin. Kukaan ei 30-luvulla voinut tietää sodan syttyvän syksyllä -39. Ymmärrätkö?

Noisat tutkimuksista muuten selviää se, miksi Suomi pystyi Talvisodassa taistelemaan. Valehtelusi ameijan kokardin ja koivuhalon käsittävästä varustuksesta on mustamaalaajallekin aliarvoista.

Lue lisää

Jos Suomen sotienvälinen ulkomaan velka oli enimmillään 45% BKT:sta 30-luvun alussa ja 1939 Suomen valtiolla oli ulkomaan velkaa NOLLA PROSENTTIA, niin ollaanko silloin käytetty kaikki poliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet vahvistaa maanpuolustusta vai jätetty käyttämättä.

"että ennen Talvisotaa tehtiin Suomen puolustuksen hyväksi se, mikä poliittisesti ja taloudellisesti oli mahdollista."

sen kun jatkuu. kirjoitti:

Jos Suomen sotienvälinen ulkomaan velka oli enimmillään 45% BKT:sta 30-luvun alussa ja 1939 Suomen valtiolla oli ulkomaan velkaa NOLLA PROSENTTIA, niin ollaanko silloin käytetty kaikki poliittiset ja taloudelliset mahdollisuudet vahvistaa maanpuolustusta vai jätetty käyttämättä.

"että ennen Talvisotaa tehtiin Suomen puolustuksen hyväksi se, mikä poliittisesti ja taloudellisesti oli mahdollista."

Lue lisää

jatkuu.
Suomen kansantalouden kantokyky oli hyvin heikko 1930-luvun puoliväliin. Varustamisen tyssäsi aina eduskunnan vasemmisto, joka ei päästänyt hallituksen esityksiä läpi, tai ainakin pienensi ja lykkäsi niitä.

Elintason nostaminen palveli koko kansan etuja. Edelleen on syytä muistaa, että jälkiviisaus ei muuta ajankohdan näkemyksiä ja päätöksiä miksikään.

Viekä sodan syttyessä mm. Tanner ei lainkaan ymmärtänyt tilannetta.

Jos kerran hallitsit hommat jo ennen sotia, niin mikset tuonut asioita silloin esille? Miksi vasta nyt?

Voisit perehtyä vaikka laaadittuihin erilaisiin varustamisohjelmiin ja niiden kohtaloihin eduskunnassa. 1938 sitä paitsi hyväksyttiin varsin laaja perushankintaohjelma. Se jäi tietysti kesken. Vain sinä tiesit tulevan sodan ajankohdan tarpeineen... Vai tiesitkö?

tähänkin jotain kirjoitti:

"3 000 psv:n ynnä 1 000 lentokoneen tappiot"

Luvut taitavat olla vahvasti yläkanttiin arvioituja... Mutta jokatapauksessa näihin EI OLISI päästy ilman ulkomailta, etupäässä Ruotsista, tullutta runsasta aseapua. Käytännössähän koko meidän pst-tykistö sekä ilmatorjunta oli Ruotsin varustama.

Pelkillä omasta takaa löytyvillä ritsoilla tai polttopulloilla ei noihin olisi päästy. Ei sitten millään.

Lue lisää

Ruotista saatiin sodan aikana noin 100 kenttätykkiä, reilu 90 it-tykkiä sekä 18 pst-tykkiä. Jälkimmäisiä saatiin jotain 40 hätäapuna jo ennen sotaa.

Kenttätykkejä ja haupitseja oli Suomella noin 650 ja it-tykkejä 274.

Erittäin paljon saatiin ammuksia ja myös käsiaseita sekä vapaaehtoisten kaikki varusteet lentokoneita myöten.

"Käytännössähän koko meidän pst-tykistö sekä ilmatorjunta oli Ruotsin varustama."

Ei ollut, mutta Ruotsin apu oli merkittävä

sen kun kirjoitti:

jatkuu.
Suomen kansantalouden kantokyky oli hyvin heikko 1930-luvun puoliväliin. Varustamisen tyssäsi aina eduskunnan vasemmisto, joka ei päästänyt hallituksen esityksiä läpi, tai ainakin pienensi ja lykkäsi niitä.

Elintason nostaminen palveli koko kansan etuja. Edelleen on syytä muistaa, että jälkiviisaus ei muuta ajankohdan näkemyksiä ja päätöksiä miksikään.

Viekä sodan syttyessä mm. Tanner ei lainkaan ymmärtänyt tilannetta.

Jos kerran hallitsit hommat jo ennen sotia, niin mikset tuonut asioita silloin esille? Miksi vasta nyt?

Voisit perehtyä vaikka laaadittuihin erilaisiin varustamisohjelmiin ja niiden kohtaloihin eduskunnassa. 1938 sitä paitsi hyväksyttiin varsin laaja perushankintaohjelma. Se jäi tietysti kesken. Vain sinä tiesit tulevan sodan ajankohdan tarpeineen... Vai tiesitkö?

Lue lisää

Paskan jauhamisen sijasta voisit käydä läpi Suomen Pankin maksutasetilastot.

”Suomen kansantalouden kantokyky oli hyvin heikko 1930-luvun puoliväliin.”

Lappalainen, Matti Suomen maksutase. 1914-1939 : taloushistoriallinen katsaus ja tilastot / Suomen Pankki, 1997

Vain täysi tollo voi väittää ,että Eduskunnan vähemmistö kaataa Eduskunnan porvarillisen enemmistön laatiman budjetin.

”Varustamisen tyssäsi aina eduskunnan vasemmisto, joka ei päästänyt hallituksen esityksiä läpi”

Silloin ja nykyisinki varmin merkki romahduksesta on se, että tuulipukukansa herää ostamaan pörssiosakkeita. Paljonko sinä menetit 2000-luvun vaihteessa.

”1938 sitä paitsi hyväksyttiin varsin laaja perushankintaohjelma.”

Jos sinä haluat tutustua muihin itsesi kaltaisiin asiantuntemattomiin tolloihin joillekka edes käydyt sodat eivät opettaneet mitään, niin sinun kannattaa lukea.

Niukkanen, Juho Talvisodan puolustusministeri kertoo . Porvoo : WSOY, 1951

Talvisodassa. kirjoitti:

Ruotista saatiin sodan aikana noin 100 kenttätykkiä, reilu 90 it-tykkiä sekä 18 pst-tykkiä. Jälkimmäisiä saatiin jotain 40 hätäapuna jo ennen sotaa.

Kenttätykkejä ja haupitseja oli Suomella noin 650 ja it-tykkejä 274.

Erittäin paljon saatiin ammuksia ja myös käsiaseita sekä vapaaehtoisten kaikki varusteet lentokoneita myöten.

"Käytännössähän koko meidän pst-tykistö sekä ilmatorjunta oli Ruotsin varustama."

Ei ollut, mutta Ruotsin apu oli merkittävä

Lue lisää

lisenssiä Suomessa ei olisi ollut yhtään ainoata pst-tykkiä Talvisodan syttyessä.

pahenee. kirjoitti:

Paskan jauhamisen sijasta voisit käydä läpi Suomen Pankin maksutasetilastot.

”Suomen kansantalouden kantokyky oli hyvin heikko 1930-luvun puoliväliin.”

Lappalainen, Matti Suomen maksutase. 1914-1939 : taloushistoriallinen katsaus ja tilastot / Suomen Pankki, 1997

Vain täysi tollo voi väittää ,että Eduskunnan vähemmistö kaataa Eduskunnan porvarillisen enemmistön laatiman budjetin.

”Varustamisen tyssäsi aina eduskunnan vasemmisto, joka ei päästänyt hallituksen esityksiä läpi”

Silloin ja nykyisinki varmin merkki romahduksesta on se, että tuulipukukansa herää ostamaan pörssiosakkeita. Paljonko sinä menetit 2000-luvun vaihteessa.

”1938 sitä paitsi hyväksyttiin varsin laaja perushankintaohjelma.”

Jos sinä haluat tutustua muihin itsesi kaltaisiin asiantuntemattomiin tolloihin joillekka edes käydyt sodat eivät opettaneet mitään, niin sinun kannattaa lukea.

Niukkanen, Juho Talvisodan puolustusministeri kertoo . Porvoo : WSOY, 1951

Lue lisää

"Vain täysi tollo voi väittää ,että Eduskunnan vähemmistö kaataa Eduskunnan porvarillisen enemmistön laatiman budjetin."

Tutustu eduskunnan budjetti-istuntojen pöytäkirjoihin. Niin siinä vain kävi kerran toisensa jälkeen. Tosin usein jo hallituksessa, koska katsottiin, ettei eduskunta hyväksy kuitenkaan.Asemäärärahat pyyhittiin yli, supistettiin tai myöhennettiin nimenomaan vasemmiston vaatimuksista.Oikeisto antoi periksi, koska budjetti piti saada läpi. Kyllä se löytyy Kari Selenin tutkimuksistakin. Tosin tilanne parani 1934 alkaen valtiontalouden vahvistuessa.

Kuulut näemmä niihin tolloihin, joille Talvisodan varustamistilanne on selvinnyt vasta nyt. Tosin ei kunnolla vieläkään. Miten aiot panna asian järjestykseen? Surkeinta jälkiviisautta on tuomita silloiset päättäjät ilman mitään käsitystä siitä, mikä silloin oli mahdollista.

On huvittavaa todeta, miten valehtelusta kiinni jääminen johtaa aina aiheen vaihtoon ja solvauksiin.

Tuomioita jakamaan pystyy kaltaisesi tollo vain siltä pohjalta, ettei tiedä asiasta mitään.

mussuttamaan! kirjoitti:

"Vain täysi tollo voi väittää ,että Eduskunnan vähemmistö kaataa Eduskunnan porvarillisen enemmistön laatiman budjetin."

Tutustu eduskunnan budjetti-istuntojen pöytäkirjoihin. Niin siinä vain kävi kerran toisensa jälkeen. Tosin usein jo hallituksessa, koska katsottiin, ettei eduskunta hyväksy kuitenkaan.Asemäärärahat pyyhittiin yli, supistettiin tai myöhennettiin nimenomaan vasemmiston vaatimuksista.Oikeisto antoi periksi, koska budjetti piti saada läpi. Kyllä se löytyy Kari Selenin tutkimuksistakin. Tosin tilanne parani 1934 alkaen valtiontalouden vahvistuessa.

Kuulut näemmä niihin tolloihin, joille Talvisodan varustamistilanne on selvinnyt vasta nyt. Tosin ei kunnolla vieläkään. Miten aiot panna asian järjestykseen? Surkeinta jälkiviisautta on tuomita silloiset päättäjät ilman mitään käsitystä siitä, mikä silloin oli mahdollista.

On huvittavaa todeta, miten valehtelusta kiinni jääminen johtaa aina aiheen vaihtoon ja solvauksiin.

Tuomioita jakamaan pystyy kaltaisesi tollo vain siltä pohjalta, ettei tiedä asiasta mitään.

Lue lisää

kuten aina ennenkin kun olen täysin tuskastunut sinun kaltaisiin 80-v tolloihin.

Samaa varsin ikävää ja toivotonta alalajia ilmenee myös pikkustallareissa ikäryhmässä 8-18v.

”On huvittavaa todeta, miten valehtelusta kiinni jääminen johtaa aina aiheen vaihtoon ja solvauksiin.

Sekö harmittaa? Mikset valehtelun asemesta ota asioista selvää? Eikö sovi aatteeseen?”

Talvisodassa. kirjoitti:

Ruotista saatiin sodan aikana noin 100 kenttätykkiä, reilu 90 it-tykkiä sekä 18 pst-tykkiä. Jälkimmäisiä saatiin jotain 40 hätäapuna jo ennen sotaa.

Kenttätykkejä ja haupitseja oli Suomella noin 650 ja it-tykkejä 274.

Erittäin paljon saatiin ammuksia ja myös käsiaseita sekä vapaaehtoisten kaikki varusteet lentokoneita myöten.

"Käytännössähän koko meidän pst-tykistö sekä ilmatorjunta oli Ruotsin varustama."

Ei ollut, mutta Ruotsin apu oli merkittävä

Lue lisää

"Ruotista saatiin sodan aikana noin 100 kenttätykkiä, reilu 90 it-tykkiä sekä 18 pst-tykkiä. Jälkimmäisiä saatiin jotain 40 hätäapuna jo ennen sotaa. "

37mm pst-tykkejä tuli Ruotsista sodan aikana 66kpl ja ennen sotaa 48kpl.

"Kenttätykkejä ja haupitseja oli Suomella noin 650 ja it-tykkejä 274"

Sodan alussa IT-tykkejä oli vaivaiset 121kpl (38x76mm, 53x40mm & 30x20mm). Näistä ainakin kolmasosa eli 44kpl oli ruotsalaisten viime hetken apua, kun Boforsin tehdas luovutti meille muiden maiden tilaamia tykkejä. Sodan aikana kalustoa saatiin lisää pääosin vasta aivan lopussa: joulukuussa nopeat ruotsalaiset antoivat 48x40mm Boforssia, helmikuussa tuli 68x20mm tykkiä Italiasta ja Saksasta sekä maaliskuussa 45x76mm tykkiä Ruotsista, Italiasta ja Britanniasta ( joista käytännössä ainoastaan ruotsalaiset 9kpl oli ajanmukaista kalustoa).

Käytännössä ruotsalaisten 76mm ja 40mm IT-tykkejä oli yhteensä 101kpl, mikä muodostaa yli kolmanneksen kalustosta ja on ehdottomasti sen laadullista parhaimmistoa.

Pysäytti ehkä siksi että Hitler käski, siitäkin on joitakin arvailuja. Talvisodan aikana Hitler teki pahan virhearvioinnin: Neuvostoliiton armeija on taistelukelvoton ja Saksan armeijan helposti lyötävissä. Suunniteltu sotaretki itään voitaisiin aloittaa ajateltua nopeammin ja pohjoiselle rintamalle saataisiin Suomen tuki. Herman Göring sanoi suomalaiselle kenraalille maaliskuun alussa että tehkää nyt rauha mihin hintaan hyvänsä otamme sen takaisin myöhemmin.

merimies kirjoitti:

Pysäytti ehkä siksi että Hitler käski, siitäkin on joitakin arvailuja. Talvisodan aikana Hitler teki pahan virhearvioinnin: Neuvostoliiton armeija on taistelukelvoton ja Saksan armeijan helposti lyötävissä. Suunniteltu sotaretki itään voitaisiin aloittaa ajateltua nopeammin ja pohjoiselle rintamalle saataisiin Suomen tuki. Herman Göring sanoi suomalaiselle kenraalille maaliskuun alussa että tehkää nyt rauha mihin hintaan hyvänsä otamme sen takaisin myöhemmin.

Lue lisää

Hitler antoi ohjeet idän hyökkäyksen laatimisesta vasta Molotovin vierailun jälkeen vuotta myöhemmin. Skandinavia oli ideologisista syistä saksalaisten aluetta. Lisäksi oli otettava huomioon norjalaisten ja suomalaista sabotöörien mahdollisuus yhteisellä rajalla. Kaikista loogisinta oli pysäyttää hyökkäys maaliskuussa.