Eli, tyttöystäväni muutti turkuun maanantaina. Hän oli aikaisemmin asunut n.90km:n päässä minusta.
Mutta nyt kun hän asuu n.10 minuutin ajomatkan päässä minusta niin näemme harvemmin kuin ennen. Miten se on mahdollista? Hän ei vastaa puheluihini, ei toivota hyvää yötä, ei edes hyvää työpäivää. Ja eikä siinä vielä kaikki, autoin häntä kantamaan raskaan sängyn 7:n kerrokseen, koko tämä viikon olen kuskannut häntä milloin minnekin jotta löytäisi ja saisi kuljetettua uusia tavaroita uuteen kotiinsa. Kiitosta tästä en saanut...paitsi eilen.
Eilen n. 20:00 soitin hänelle (en saanut aikaisemmin kiinni kun ei tykkää vastata) ja pyysin häntä ajelulle ja kaakaolle, kotona kun oli tylsää. No kävimme sitten kaakaolla ja vein hänet takaisin kotiin. Toki olin pyytänyt häntä ensin tulemaan minun luokseni, hänellä kun ei ole tv:tä ja muutenkin olisin halunnut vain viettää koti-iltaa hänen kanssaan. Mutta ei kuulemma jaksanut. Sanoi kyllä ennenkuin nousi autostani että kävisi pienellä happihypyllä keskustassa.
No, itse jatkoin matkaa ja olin noin tunnin päästä kotona. Ajattelin soittaa hänelle ja toivottaa hyvät yöt, mutta mutta. Hän lyö luuria korvaan kokoajan. Ja sammuttikin puhelimen kymmenenaikaan. No, sain häneen taas yhteyttä n. klo. 23:00. Ja selvisipä missä hän oli ollut...hän oli lähtenyt VIERAIDEN miesten (kuulemma jotain futismaajoukkueen jätkiä/miehiä) kanssa börssiin. Ensin tyttöystäväni oli kieltäytynyt kun he olivat häntä pyytäneet, mutta puolen tunnin(!!!) taivuttelun jälkeen hän oli börssiin mennyt näiden kanssa. Ja olipa kuulemma Ron Jeremykin siellä ollut ja kehunut hänen ulkonäköään...
Niin että sellaista. Ei jaksa minun luokseni tulla mutta ventovieraiden kanssa kyllä käydään jossain börsissä kääntymässä. tuntuu vain siltä että hän oli kanssani (ei me olla vielä erottu) sen aikaa kunnes pääsi turkuun muuttamaan. Siltä tässä nyt oikeasti tuntuu. Niin ja sanoipa puhelimessa vielä sitten "en halua olla sun kanssa jos en saa tehdä mitä haluan"...niin ja tämä tytteli on 18 iältään. Itse olen 24, ihan hyvännäköinen ja kroppainen nuorimies. Mutta en olisi IKINÄ kuvitellut että hän on noin halpa...ja miksi minulle moista kertoo? Olikohan se kosto minulle kun kesällä kysyin että saank mennä moikkaamaan nettituttuani...jota en kuitenkaan ikinä tavannut.
Terveisin,
Loveless
Mutta nyt kun hän asuu n.10 minuutin ajomatkan päässä minusta niin näemme harvemmin kuin ennen. Miten se on mahdollista? Hän ei vastaa puheluihini, ei toivota hyvää yötä, ei edes hyvää työpäivää. Ja eikä siinä vielä kaikki, autoin häntä kantamaan raskaan sängyn 7:n kerrokseen, koko tämä viikon olen kuskannut häntä milloin minnekin jotta löytäisi ja saisi kuljetettua uusia tavaroita uuteen kotiinsa. Kiitosta tästä en saanut...paitsi eilen.
Eilen n. 20:00 soitin hänelle (en saanut aikaisemmin kiinni kun ei tykkää vastata) ja pyysin häntä ajelulle ja kaakaolle, kotona kun oli tylsää. No kävimme sitten kaakaolla ja vein hänet takaisin kotiin. Toki olin pyytänyt häntä ensin tulemaan minun luokseni, hänellä kun ei ole tv:tä ja muutenkin olisin halunnut vain viettää koti-iltaa hänen kanssaan. Mutta ei kuulemma jaksanut. Sanoi kyllä ennenkuin nousi autostani että kävisi pienellä happihypyllä keskustassa.
No, itse jatkoin matkaa ja olin noin tunnin päästä kotona. Ajattelin soittaa hänelle ja toivottaa hyvät yöt, mutta mutta. Hän lyö luuria korvaan kokoajan. Ja sammuttikin puhelimen kymmenenaikaan. No, sain häneen taas yhteyttä n. klo. 23:00. Ja selvisipä missä hän oli ollut...hän oli lähtenyt VIERAIDEN miesten (kuulemma jotain futismaajoukkueen jätkiä/miehiä) kanssa börssiin. Ensin tyttöystäväni oli kieltäytynyt kun he olivat häntä pyytäneet, mutta puolen tunnin(!!!) taivuttelun jälkeen hän oli börssiin mennyt näiden kanssa. Ja olipa kuulemma Ron Jeremykin siellä ollut ja kehunut hänen ulkonäköään...
Niin että sellaista. Ei jaksa minun luokseni tulla mutta ventovieraiden kanssa kyllä käydään jossain börsissä kääntymässä. tuntuu vain siltä että hän oli kanssani (ei me olla vielä erottu) sen aikaa kunnes pääsi turkuun muuttamaan. Siltä tässä nyt oikeasti tuntuu. Niin ja sanoipa puhelimessa vielä sitten "en halua olla sun kanssa jos en saa tehdä mitä haluan"...niin ja tämä tytteli on 18 iältään. Itse olen 24, ihan hyvännäköinen ja kroppainen nuorimies. Mutta en olisi IKINÄ kuvitellut että hän on noin halpa...ja miksi minulle moista kertoo? Olikohan se kosto minulle kun kesällä kysyin että saank mennä moikkaamaan nettituttuani...jota en kuitenkaan ikinä tavannut.
Terveisin,
Loveless
Vastaukset 14
Vanhimmat
Anna vähän tilaa hengittää...
Ei alle 25-vuotiaiden kanssa voi seurustella vakavasti. Ne on tuommoisia tuuliviirejä kaikki.
olin 16v kun muutin mieheni kanssa yhteen. menin töihin ja maksoin oman osani kuluista kykyjeni mukaan.
nyt olen 20v ja asutaan omakotitalossa ja eletään seesteistä elämää. en ole koskaan pettänyt miestäni, enkä ole myöskään hyppinyt baareissa. toivon että ajattelisit ennen kuin kirjoitat jotain tuohon sävyyn. jos omalla kohdallasi on huonoja kokemuksia, ei se tarkoita, että kaikki naiset olisivat samalla viivalla.
ja sinulle joka aloitit tämän ketjun:
- ei kannata itseäsi kiusata, tytöllä on menemisen tarve näemmä suuri.
ja normaalisa suhteessa, jossa ei ole salattavaa, vastataan puhelimeen.
kannattaa ottaa etäisyyttä ja katsella myös muita vaihtoehtoja.
jos tyttö välittää susta, palaa takaisin kun huomaa, mitä on menettämässä.
kuulostat ihanne-mieheltä, saisit varmasti jonkun ketä osaisi sua arvostaa.
t.tyttönen vain
sitoa ja olla yhteyksissä, sitä enemmän "tyttösi" katoaa. Mitä sinä sen menoja hermoilet, menee kuitenkin. Kyllä tyttö sieltää kotiutuu, jos on kotiutuakseen. Elä hyvä mies!
Mielestäni se on vain epäreilua ja todella välinpitämätöntä minua kohtaan. Itse en saanut tavata edes vanhaa nettituttuani...ja olen joskus ehdottanut että voisimme naiseni kanssa mennä johonkin baariin/kerhoon istuskelemaan, mutta minun seurani ei kelpaa. Mutta sitten hän kyllä menee vieraan porukan kanssa mutta ei oman miesystävänsä kanssa jonka on tuntenu pian 3 vuotta. itse olen menettänyt kaikki kaverini ja ystäväni naiseni vuoksi, koska hän oil niin mustasukkainen kaikesta. Mutta niinhän se alusta asti kyllä on mennyt...Hän on halunnut tehdä mitä haluaa ja minä en ole saanut edes jutella kenenkään naispuolisen kanssa. Tyhmä kun olen.
-Loveless-
No, onneksi on auto sentään vielä. Siihen voi sentään luottaa.
Mitä sä siellä rutiset. Sanoit olevasi komea ja hyväkroppainen ja nuorikin vielä. Miksi sä suret hänen peräänsä? Johan se sun tekstissäkin selviää, että tyttösi kiinnostus on kadonnut. 18 vuotias ja muuttanut uuteen paikkaan. Ihan takuulla tällä hetkellä tätä tyttöä kiinnostaa kaikki enemmän kuin se vanha poikaystävä. Sä olit kätevä muutossa ja muutenkin apuna, mutta kuten itsekin huomaat, niin muuhun et enää kelpaa. Hae itsellesi uusi typy, tai vietä pitkästä aikaa kunnon sinkkuelämää. Vähän sain senkin käsityksen, että sun tyttöystävälläsi olisi narsistisia oireita. Käy lukemassa narsismista ja mieti, onko hänellä samoja taipumuksia. Ikävä kyllä, mutta tää teidän juttu on kuollu ja kuopattu, vaikka kuinka yrität väittää vastaan.
Älä anna hänen riepotella itseäsi. Joskus teot puhuvat enemmän kuin moneen kertaan toistetut sanat. Voit olla aikuinen ja kohtelias, mutta turha nynnyily on syytä jättää tuossa iässä pois. Luovu siitä tytöstä ja ota miehuutesi tilalle. Prkl!
Ollaan taas iloisesti yhdessä :) No ei vaiskaan...
Erottiin sitten tänään...lopullisesti tällä kertaa. Taino, en tiedä lopullisti, ainahan sitä joskus vuosien päästä voi palata yhteen. Mutta erottu ollaan ja mitäpä tässä muuta kuin sinkkuudesta nauttimaan ja sitten uutta kalaa koukkuun vaan :) Naisia tässä maailmassa on, varmasti parempia, varmasti huonompia, mutta on kuitenkin. En tykkää kyllä silti tästä tilanteesta, hän oli, ja on edelleen tärkeä minulle. En vihaa häntä, mutta...oli tämä suhde kyllä aika koettelemus...
Saattaa ottaa aikansa, ennenkuin sinkkuudesta eron jälkeen todella pääsee nauttimaan (ainakin, ellei ihan tunnevammainen henkilö ole kyseessä). Tekee jokatapauksessa hyvää tuulettaa itseään vapaana ja samalla on helppoa tiedostaa mitä haluaa tulevalta. Tsemppiä!
kuulostaa, että et tosiaankaan ole tajunnut kuinka paljon olet loukannut tyttöystävääsi tuolla "tapaamaan nettituttavaani" lauseella.Mielestäni sinun nettituttujen tapaamaanmeno on jo ajatuksena paljon loukkaavampi kuin mennä johonkin bilettämään hetkeksi sattumalta tavattujen tyyppien kanssa.Kaikki nämä nettitapaamiset kun on jo ennakolta suunniteltu, tapaaminen ei ole sattumaa...ja kuinka kauan sitä on suunniteltu....
Nettituttuni on vanha kaverini jonka olen joskus aikaisemminkin tavannut ja hyvä ystäväni. Ainakin oli. Ja olinhan sentään kiltti kun kerroin että voisin olla menossa. en tehnyt mitään salaa! Enkä olisi mennyt paneskelemaan sitä nettituttuani, ihan juttelemaan vain niitä näitä. mielestäni on paljon loukkaavampaa mennä yhtäkkiä jonkun vieraan miesporukan kanssa baariin. Ja vielä sanoa minulle että ei jaksa luokseni tulla...mutta varsin päästä löytyykin baarista. Ja minä en ikinä tuota nettituttuani sitten tavannut. Mutta erottu ollaan jo nyt ja sillä siisti...
Hyvä mies! Nainen ei ole sinusta kiinnostunut pitkällä tähtäimellä. Onhan hän kovin nuorikin. Hän haluaa tutustua muihinkin ihmisiin ja jutella heille, viettää aikaa heidän kanssaan. Se on täydellisen OK.
Jos te olisitte kaveritasolla, se että sinä autat häntä muuttamaan olisi täysin normaalia. Ystävät auttavat toisiaan. Sinä taisit odottaa että nainen oli valmis sitoutumaan vain sinuun ja jättää muut ihmiset pois elämästään.
Hän on huomannut ajatuksenkulkusi ja meni ja tulee aina menemään yksin tavatakseen uusia ihmisiä.
Tekisit todella viisaasti jos antaisit tuon naisen kasvaa muutaman vuoden. Ehkä hän sitten olisi valmis sitoutumaan yhden ihmisen (ei välttämättä sinun) kanssa elämiseen.
Tuossa iässä on aivan normaalia että on useimpia ystäviä (HUOM! EI huorakumppaneita)joiden kanssa parannetaan maailmaa.
Harva sitä haluaa sitoutua kun noin nuorena alkaa seurustelemaan.Eikös tyttöystäväsi ollut vasta 15 kun aloitte tapailla??Vähän turhan nuorena alkaa asettumaan.Turha siinä on kummempia syitä erolle alkaa pohtimaan.uutta kohti nyt vaan ja katsot aikuista seuraa itsellesi ja sellaisen joka viihtyy just sun seurassa.sitten kun tapaat sen uuden suuren rakkauden niin tajuat ettei tuo suhde niin kovin kaksinen ollutkaan loppujen lopuksi.
En millään haluaisin viisastella, mut jos tyttösi oli 15 kun aloitte seurustella, niin tämä oli kyllä odotettavissa :( ei sillä et tyttö olisi huono ihminen, vaan että usein täysi-ikäisyys houkuttelee uusiin kuvioihin.