Elatuskykyä laskettaessa etävanhemman asumiskuluiksi hyväksytään puolet hänen ja uuden puolison kuluista. Jos molemmilla on henkilökohtaiset erisuuruiset lainat ja asunto omistetaan puoliksi, laksetaanko molempien kuukausierät yhteen ja jaetaan kahdella ? Vai vastaavatko puolisot vain omista lainoistaan, ja tällöin etän kulu olisi juuri se mitä maksaa. Taittaa olla niin, että jos uudella puolisolla on suurempi laina sitä ei oteta huomioon, mutta jos onkin pienempi, niin etän asumiskulut lasketaan pienemmiksi. Henkihän on se, että etältä kaikki yli toimeentuominimin oleva lähille.
Asumiskulut
elatuskyvyn määrityksessä
3475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vain etävanhemman tulot ja menot. hän on se elatusvelvollinen
Saas nähdä millanen laskelma tulee...
Kyllähän sitä voi kuluja esittää puolin ja toisin. Mutta mikä on katto "kohtuullisissa asumiskuluissa" ? Onko se sossun minimi vastaavasta vuokra-aumisesta,onko se paikkakunnan asuntotilanteen tilastoarvo, onko se todelliset kulut, onko se kolmasosa nettopalkasta, onko se suhteutettu ennen eroa olevaan asumiseen,onko se 700 euroa/aikuinen, onko se kunta- tai pärstäkohtaista...
Selvintä olisi, kun olisi laskennallinen asumiskulu/aikuinen tai lapsi, jokainen sitten asuu ja asuttaa lapsensa niinkuin parhaaksi näkee. Nythän kikkaillaan, asutaan väestörekisterin mukaan eri osoitteissa, nostetaan kuukausieriä pilviin, pyritään maksattamaan kaikki ex-puolisolla tai vastavasti lusmutaan maksuista. Eli elatuskyky olisi nettopalkka miinus peruskulutus, riippumatta siitä kenen kanssa asuu ja miten kuluttaa. Tietysti tämäkin olisi kaavamaista ja jossain tilanteissa kohtuutonta, puolin tai toisin. Olisi vähemmän kiisteltävää, kun perussopparin saisi suoraan verotustiedoista ja vaikka vuosittaiset tarkistuksetkin. Kenelle homma ei passaa, voisi vaivata lastenvalvojaa tai rahottaa asianajajia, jokta kyllä ovat ilmaisia toiselle puolelle, eli se taas siitä tasapuolisuudesta...