Olen 17 vuotias ja olen elänyt koko elämäni perheessä, jossa fyysinen ja psyykkinen väkivalta ovat arkipäivää. Kun olin pieni, minuun käytettiin jatkuvasti fyysistä väkivaltaa rangaistuksena "pahoista teoista", jotka olivat lähes aina hyvin mitättömiä. Vahempani ovat tapelleet niin kauan kuin muistan ja he tappelevat yhä edelleen. Monesti he ovat uhkailleet toisiaan avioerolla yms. He ovat myös juoneet niin kauan kuin muistan. He juovat päivittäin ja sen katseleminen alkaa jo kyllästyttää minua.
Välini vanhempiini eivät ole ikinä olleet läheiset. En voi puhua kummankaan kanssa edes arkisista aisoista, sillä he eivät jaksa kuunnella minua. Vaikka joskus olen yrittänyt kertoa äidilleni asioita, jotka vaivaavat minua, hän ei ole välittänyt ollenkaan.
Tunne oloni jatkuvasti ahdistuneeksi kotona. Pelkään isääni hänen väkivaltaisuutensa takia. Minulla on myös todella pahat traumat siitä, että hän on kohdellut minua hyvin väkivaltaisesti. Vahempani eivät anna minun muuttaa pois kotoa, vaikka tahtoisin sitä enemmän kuin mitään muuta. Kotona ollessani olen usein masentunut ja yritän löytää ongelmaani ratkaisua. Tiedän, että elämäni alkaisi mennä parempaan suuntaan, jos pääsisin täältä loukusta pois. Minulla ei ole paljon ystäviä ja ainoa kenelle voin puhua murheistani on poikaystäväni. Vietän mieluiten vapaa-aikaani hänen kanssaan hänen kotonaan. Näen häntä tosin vain viikonloppuisin hänen töidensä takia. Vanhempani tietävät, että hän on minulle elämäni tärkein asia ja ainoa kunnon ystäväni. Siispä, he kiristävät minua poikaystäväni avulla. He vaativat minua tekemään asioita ja ellen tee he eivät päästä minua tapaamaan poikaystävääni. Poikaystäväni on ainoa asia, mikä saa minut jaksamaan tämän kaiken.
Onko minulla mitään mahdollisuutta saada muutettua pois kotoa? Rahani eivät riitä asunnon vuokraan eivätkä vanhempani päästä minua muuttamaan. Olen yrittänyt selvittää mitä sossu tms. voisi tehdä hyväkseni, mutta en ole saanut mitään selville. Jos joku siis tietää, olisin todella kiitollinen siitä tiedosta.
Välini vanhempiini eivät ole ikinä olleet läheiset. En voi puhua kummankaan kanssa edes arkisista aisoista, sillä he eivät jaksa kuunnella minua. Vaikka joskus olen yrittänyt kertoa äidilleni asioita, jotka vaivaavat minua, hän ei ole välittänyt ollenkaan.
Tunne oloni jatkuvasti ahdistuneeksi kotona. Pelkään isääni hänen väkivaltaisuutensa takia. Minulla on myös todella pahat traumat siitä, että hän on kohdellut minua hyvin väkivaltaisesti. Vahempani eivät anna minun muuttaa pois kotoa, vaikka tahtoisin sitä enemmän kuin mitään muuta. Kotona ollessani olen usein masentunut ja yritän löytää ongelmaani ratkaisua. Tiedän, että elämäni alkaisi mennä parempaan suuntaan, jos pääsisin täältä loukusta pois. Minulla ei ole paljon ystäviä ja ainoa kenelle voin puhua murheistani on poikaystäväni. Vietän mieluiten vapaa-aikaani hänen kanssaan hänen kotonaan. Näen häntä tosin vain viikonloppuisin hänen töidensä takia. Vanhempani tietävät, että hän on minulle elämäni tärkein asia ja ainoa kunnon ystäväni. Siispä, he kiristävät minua poikaystäväni avulla. He vaativat minua tekemään asioita ja ellen tee he eivät päästä minua tapaamaan poikaystävääni. Poikaystäväni on ainoa asia, mikä saa minut jaksamaan tämän kaiken.
Onko minulla mitään mahdollisuutta saada muutettua pois kotoa? Rahani eivät riitä asunnon vuokraan eivätkä vanhempani päästä minua muuttamaan. Olen yrittänyt selvittää mitä sossu tms. voisi tehdä hyväkseni, mutta en ole saanut mitään selville. Jos joku siis tietää, olisin todella kiitollinen siitä tiedosta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
esimerkiksi terveyskeskukseen juttelemaan tilanteestasi lääkärin kanssa? Tai oikeasti selittäisit sossu-tantoille tilanteesi? Tai ota yhteys lastensuojeluliittoon, he pystyvät varmasti antamaan tietoa ja hyviä neuvoja. Muista, kun täytät 18 vuotta, eivät vanhempasi voi enää kiristää sinua. Silloin voit täysin päättää itse omista asioistasi. Tsemppiä, tilanteesi on vaikea mutta ei mahdoton :) Toivottavasti saat oman asunnon ja onneksi sinulla on poikaystävä, jolle voit puhua.
Olet varmaan josskin toisen asteen koulutuksessa?? Koulussasi on koulukuraattori, mene hänen luokseen ja kerro ongelmasi. Hänellä on velvollisuus ja toivottavasti ammattitaito auttaa sinua... Koulukuraattori olisi ollut sinulle jo apu aikaisemmikin. Hän on oppilasta varten ja auttaa, tukee ja käyttää verkostotoutumistaan oppilaiden hyväksi...
Jos sinulla on paha olla tai et pysty olemaan kotonasi perheväkivallan takia ja kun olet vielä alle 18-vuotias, niin esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä on olemassa turvakoteja, joihin voit ottaa yhteyttä tai mennä kun kotona tilanne on sietämätön. Siellä on myös henkilöitä, joiden kanssa voit keskustella ja jotka auttavat sinua eteenpäin. Myös muitakin turvakoteja on olemassa. Voit netissä vaikka yrittää googlettaa tai katsoa Keltaisilta sivuilta. Itse olin sinun ikäisenäsi samassa tilanteessa ja sain apua SPR:n turvakodeista, nyt asun yksin onnellisesti:)
Ja tästä löytyy sivu etsintää varten:
http://www.turvakoti.net/fi/mista apua/mista apua lapsille ja nuorille/
Muuten elät vanhempiesi siivellä vielä 18 täytettyäsikin.
Ei se maaginen ikä mitään muuta jos ei ole resurseja muuttaa pois. mokoma uusavuton, loinen.
Elämässäsi ei taida olla kaikki kunnossa, kun noin julmasti kirjoitat. Minusta sinä lyöt kirjoituksellasi aloittajaa, joka elää tukalassa tilanteessa.
Eiköhän olisi sinunkin syytä miettiä, miten voisit parantaa oloasi!
Mistähän kuvittelet tuon ikäisen saavan työtä, jos ei ole vielä kunnollista ammattiakaan...?Todella asiattomasti kommentoitu.
Vai kuvastaa se pahaa oloa kun kehoittaa "julmasti" työn tekoon?
Enpä ole makeammin nauranut.
On ne nuoret pilalle passattuja...
Hei,
Tosi hyvä kun olet kirjoittanut asiasta ja sinun pitääkin yrittää puhua siitä vaan. Jos olet jossakin koulutuksessa niin puhu opettajille, pyydä jos heillä olisi aikaa koulun jälkeen 10 minsaa tai niin että voisit kertoa miten paha olo sulla on ja että mitä voisit tehdä, enemmän kun ihmisille puhut ovet aukenee. Eri ammattilaisia koulussa tai lääkärit tai vaikka soita poliisille ja selvitä tilanteesi. Minä myös kasvoin alkoholisti äidin kanssa ja oli yhtä helvettiä. Muutin pois ulkomaille 18 vuotiaana. Minulla oli aina töitä koulun jälkeen joten oli rahaa, koska äitini joi kaikki. Vaikka toi edellinen kirjoittaja joka TYHMÄSTI sanoi siitä työstä se voisikin olla ihan hyvä juttu??!! Koska sun pitää alkaa ajatella itseäsi ja tienaamalla rahaa, ovet aukenevat. Tiedän miltä tuntuu kun kasvaa tommoisessa ilmapiirissä, ei oikein tunne että osaa mitään, tai että olet minkään arvoinen, senkin takia on hyvä sinulle että ehkä voisitkin muuttaa turvakotiin, tulisi normaalimpaa ja voisit alkaa ajatella omaa elämääsi ja mitä haluat tehdä. Haluan sinun tietävän että vaikka olet nähnyt kauheita asioita kasvanut pelossa ja huolessa, hyvä voittaa pahan, minullakin on nyt ihana oma perhe, hyvä elämä... Toivotan sinulle hyvää ja ole vahva, kyllä se siitä lähtee.
Muuten tommoinen käytös vanhemmilta on varmaan laitonta, eivät he saa lapsille tehdä mitä haluavat, lastensuojelu viranomaiset poliisin, sossun pitäs tietää heistä, jonkun pitää puuttua asiaan ja sinulle ja jos on sisaruksille pitäisi löytää uusi koti!!! Ota yhteyttä näihin, sinulla on netti joten löydät tiedot, kerro kaikki ja jos se eka ihminen ei tee mitään mille kerrot niin etsi toinen, yritä!! Todella väärin että olet joutunut kasvamaan tommoisessa perheessä, ei ole sun vikasi.