Aivan suunnaton ikävä ihmistä kohtaan, jonka en antanut edes päästä lähelleni. Nettideitissä tavattiin, mutta uskallusta ei ollut omalta puoleltani tarpeeksi, vaikka ihastuin heti. Tiedän, että saan syyttää vain itseäni, mutta miten pystyisin unohtamaan hänet, kun ajatukset ovat lähes koko ajan hänessä? Sydän huutaa kaipauksesta ja ajattelen koko ajan mitä meistä olisi voinut tulla. Miten pääsisin tästä yli?
Iso ikävä
deittipelkuri
141702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ethän sä ees tunne sitä...et voi tietää, millanen se on. Kaipaat ite luomaas mielikuvaa tai tunnetta, mut et sitä IHMISTÄ.
Jos noin riipii nii yritäpä ottaa yhteyttä siihen ;)))
jos yrittäisit päästää hänet lähellesi jos kerran sitä haluat? Kerää uskallusta uuteen yritykseen niin ehkä sinun ei tarvitse miettiä unohdusta ihmisestä johon olet ihastunut ja jonka perään sydämesi huutaa kaipaustaan. Elämä on lyhyt, sen voi käyttää monella tavalla :)
on pahinta katua jotain mitä ei tehnyt. Pelkurin kohtalo on kartuttaa katumuksen aiheita ja katkeroitua.
Jos sinusta tuntuu juuri mainitsemallasi tavalla, niin suosittelen ottamaan kontaktia häneen! Sinä et siinä menetä mitään!! Ja niin kun tuossa joku jo mainitsi ne teot, jotka jää tekemättä, jäävät myös tekemättä:) Eli siitä jää sellainen tyhjä aukko.
Kerran me täällä vaan eletään;)
Olis kyl ihanaa nähdä sut taas mies, mutta et ota mitään yhteyttä:( En voi käsittää miksi, pelkäätkö oikeasti vai lopahtiko kiinnostus? Siellä sinä onlinessa roikut.. surkeeta. Tapaaminenhan meni hyvin, mutta kovin kiireisiä ollaan kumpikin:( Voisinhan mä tekstaria ehkä itsekin laittaa, jos uskaltaisin. Olin baarissa viime viikolla..
vanha leikkimään kissaa ja hiirtä.
Annoin sulle 2 mahdollisuutta; olin avoin ja olit ihan potentiaalinen minulle. Olisin tavannut, annoin aikaa.
Itse valitsit pelkuruuden. Et edes kuvaasi lähettänyt, vaikka mä lähetin, ja sinäkin lupasit.
Kolmatta kertaa en usko sinun satuihisi.
Kandeis varppiin pistää jotain tuntosignalementtia siit ketä tarkotat, ettei ihan hakuammunnaks mee.
jaksaa kyllä huvittaa :))) Kuvittelevat vuorenvarmasti että juuri heitä tarkoitetaan kymmenientuhansien ihmisten joukosta, jotka palstoilla ovat.
Olen pahoillani puolestasi, mutta en ole se henkilö joksi minua luulet. Oma juttuni ei mennyt ihan kertomallasi tavalla.
Minullekohan mahdat vastata? Eli 2x annoin mahdollisuuden?
En tosiaankaan kuvitellut, että AP olisi minun deittini. Vastasin vain "omalle" pelkurilleni sinä-tyyliin.
Kiitos rohkaisuista ja viisauden sanoista! Tyhmä olin kun tänne tulin vuodattamaan ja ruikuttamaan. Tehty mikä tehty, minkäs sille enää mahtaa. Täytyy vaan koettaa päästä yli ja muistaa että itsehän olen valintani tehnyt. Sen tästä kyllä opin, että nettideittailu ei sovi ujoille, vaikka niin väitetäänkin.
Kyllä nettideittailu ujolle sopii. Ongelma on se että läheiset ihmissuhteet eivät yleensäkään sovi pelkureille. Ainakaan nopeasti edeten.
Pelkuruus on pahasta, ujous on vain temperamenttityyppi.
pistät sille ihastuksellesi viestni, ja kerro tuosta mitä täälläkin kerroit. Peloistasi ja tuntemuksistasi. Suurella todennäköisyydellä vastapuolella on ihan samanlaisia ajatuksia ja pelkoja. Kenties yhdesä pääsette yhteisymmärrykseen. Se, että kunnolla kolahtaa molemmin puolin, on niin hieno asia, että ei kannata päästää sitä menemään. Tsemppiä!
Kuitenkin menet puihin sen toisenkin kerran! Kuten tuo ääliö, joka minulle viestitteli.
Älä viitsi huijata ihmisiä, jotka oikeasti yrittävät löytää seuraa täältä.
KUN ET KUITENKAAN tule oikeasti IKINÄ yksillekään treffeille lähtemään.