Kuukausi sitten tapasin netissä ihan miehen. Luonne on aivan ihana ja muutenkin valloittava persoona. Meillä synkkaa tosi hyvin.
Ongelma on kuitenki tämä:
Mies on minua 32 cm pitempi. Tämä on huomattava ero, ja se ei voi olla pistämättä silmään. Olen pienikokoinen nainen muutenkin, ja mies urheilullisen kroppansa kanssa erittäin miehekäs tapaus. Tuntuu välillä että hän voisin hyvin kantaa minua mukanaan. Näyttää huvittavalta kun hänen kenkänsä on kokoa 47 ja minun 36.
Minua itseäni ei kokoero sinänsä haittaa. On ihan kiva kun saa kokea olla pieni, todella pieni ja että joku on turvana..
Mutta mietin asiaa siltä kantilta että (kuulostaa pinnalliselta) haluan lapsistani kauniita ja "normaalikokoisia" ihmisiä, enkä mitään jättejä. Ehkä vähän aikaista edes kuvitella lapsia vielä näin aikaisessa vaiheessa..mutta en kuitenkaan mitään kokeilua tästä miehestä olisi hakemassa, vaan pitkäaikaista ja ehkä lopullistakin suhdetta.
Tiedän että esim pituus ja ruumiinrakenne periytyy vanhemmista. Tiedän myös että esim tupakoint ja ruokavalio voi vaikuttaa pituuskasvuun. Mutta ilman tupakoita tai nälkäkuuria, voiko lapsistamme tulla "pieniä"? Mies on 190cm ja minä 158cm. Onko kellään kokemuksia tai tietoa tällaisten yhdistelmien lasten pituuksista? Minun sukuni on suhteellisen lyhyttä sakkia, kun taas miehen suku on pitkää (naiset 170 ja miehet 180). KIITOS vastaajille :)
ps.Mielelläni haluan myös kuulla kuinka suuri pituusero sinun ja miehesi/sinun ja vaimosi välillä on.
Ongelma on kuitenki tämä:
Mies on minua 32 cm pitempi. Tämä on huomattava ero, ja se ei voi olla pistämättä silmään. Olen pienikokoinen nainen muutenkin, ja mies urheilullisen kroppansa kanssa erittäin miehekäs tapaus. Tuntuu välillä että hän voisin hyvin kantaa minua mukanaan. Näyttää huvittavalta kun hänen kenkänsä on kokoa 47 ja minun 36.
Minua itseäni ei kokoero sinänsä haittaa. On ihan kiva kun saa kokea olla pieni, todella pieni ja että joku on turvana..
Mutta mietin asiaa siltä kantilta että (kuulostaa pinnalliselta) haluan lapsistani kauniita ja "normaalikokoisia" ihmisiä, enkä mitään jättejä. Ehkä vähän aikaista edes kuvitella lapsia vielä näin aikaisessa vaiheessa..mutta en kuitenkaan mitään kokeilua tästä miehestä olisi hakemassa, vaan pitkäaikaista ja ehkä lopullistakin suhdetta.
Tiedän että esim pituus ja ruumiinrakenne periytyy vanhemmista. Tiedän myös että esim tupakoint ja ruokavalio voi vaikuttaa pituuskasvuun. Mutta ilman tupakoita tai nälkäkuuria, voiko lapsistamme tulla "pieniä"? Mies on 190cm ja minä 158cm. Onko kellään kokemuksia tai tietoa tällaisten yhdistelmien lasten pituuksista? Minun sukuni on suhteellisen lyhyttä sakkia, kun taas miehen suku on pitkää (naiset 170 ja miehet 180). KIITOS vastaajille :)
ps.Mielelläni haluan myös kuulla kuinka suuri pituusero sinun ja miehesi/sinun ja vaimosi välillä on.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Rouva Ratikka on minua 29 senttiä lyhyempi enkä ole keksinyt vielä yhtään pituuseron aiheuttamaa ongelmaa. Epäilijöille sanon, että se tasottuu vaakatasossa.
Ihmettelen huoltasi lasten pituuden suhteen. Nythän te todennäköisesti saisitte normaalikokoisia lapsia. Mieti, jos miehesi olisi 160-senttinen ja saisitte pojan. Ongelma olisi paljon suurempi.
Kuukauden ootte tuntenu ja mietit jo millasii teiän lapsista tulee. Ei perkele! Enkö mä ookkaa ainoo joka suunnittelee asiat vähä liian aikasessa vaiheessa ja pikkase liian pitkälle.
Terveisin tuleva YH-äiti. =D
Joko löysit siittäjän ja elättäjän?
Ei kai musta yh-äitiä tuliskaan jos ois se elättäjä. Siittäjiä taas löytyy helpolla. Mun vauvakuumeeni on muutenki menny jo ohi. Mä otan mieluummin norsun tai ehkä pandan.
Minä olen haaveillut omasta norsusta 3-vuotiaasta asti. Se on ehdoton eläinten kuningas. Olen jo tiedustellut isännöitsijältä, kestääkö parvekkeemme norsun painoa. Pekkaniska kyllä nostaa sen sinne. Rouva Ratikka valitettavasti joutuu luopumaan työhuoneestaan, josta teen heinäpaalivaraston. Sehän kuulemma syö 35 kiloa päivässä. Niillä papanoilla on sitten varmaan hauskaa heitellä huoltomiestä ja piiloutua parvekkeen kaiteen taakse.
Ps. Älä ota pandaa, ne on uhanalaisia.
päivässä ne vetäsee rehua. Elävät sellaset 80 vuotta. Joten saattaa tulla pikkasen liian kalliiks. Lannotteen määrästä voi koitua myöskin ongelmia. Joten taidan kuitenkin tyytyä pieniin seurakoiriin.
Huomaatko. Pistän taas kaikessa vastaan kuten kunnon vastarannan kiiskin kuuluukin.
Norsu-projektini näyttää kaatuvan ylensyömiseen. ...kele!
yksi kitukasvuinen sotanorsu jo siellä kotona ole?
Norsu taitaa vääntää sangollisen kuraa.
Näin kerran kun miehen pää upposi norsun persauksiin kun se istahti, niin, että varo vaan ettei rouva ratikan tarvitse vetää sinua ulos persiistä..
ongelma. Kunnon urosnorsu kun voi olla 4 metriä korkee. Ei ainakaan mun kämppään mahdu.
Olen myös miettinyt jääkarhua. Tosin pitäisin poissa sen Saimaan rannalta.
Kirjoittelee täälläkin nimimerkillä Hossi.
" haluan lapsistani kauniita ja "normaalikokoisia" ihmisiä, enkä mitään jättejä."
Muuttakaa Norjaan, niin tulevat kakaranne ovat lyhytkasvuisia.
Sitä täälläkin lukee..
Njoo..Toihan on "vaan" iso mies eikä mikään epänormaali jätti. Sun kitukasvuisuutes kyllä tasoittaa mahdollisten jälkeläisten pituutta.
Minä 157cm
lasten isä 185cm
Yksikään lapsista ei ole vielä isäänsä pidempi (poika on jo lähellä 182cm:n pituudellaan, tytöt lähellä mun pituutta)
Ps. vaakatasossa ei haittaa pituuserot yhtään :D
Tuo on tyypillistä ajattelua siviileillä, joten pitäkäähän kortsuja mukana.
196cm pitkä ja äitini on 162cm. Minusta tuli 172cm. Valaiseeko yhtään. Kenkieni numero on muuten 37-38 (38 ulkomaalaisten kenkien).
tosissasi mieti tuollaista. Tuo taitaa kanssa olla niitä pinnallisuuden huippuja, jos pituuserosta tehdään ongelma kun ei "näytetä hyvältä".
Mä oon ainakin enemmän kuin tyytyväinen, et mun lapsista tulee just sen pituisia kuin tulee. Vanhemmillaankin siis yli tuo 30 senttiä pituudessa eroa. Kummallekin on pituusarvio keskimääräistä pidempi. Uskon, että heistä tulee just prikulleen täydellisen pituisia, muiden mielipiteistä viis.:)
pääasia ole se, että lapsistanne tulee terveitä. Mitä väliä jollakin pituudella on?
tällasia kukaan oikeasti miettiä... Jos tosiaan miettii, niin ehkä kannattais miettiä myös niitä lasten hankintaperusteita, jos ensimmäisenä huolena on, että tuleeko lapsista mahdollisimman normaalipituisia ja "kauniita"...
Kaikkea kanssa...