Niin, tuossahan tuo tuli tuo ongelma noin pääpiirteissään. Tunnettu nyt 5 kk, sama työpaikka ja sama osasto, eli ollaan läheisiä kollegoja jotka tekevät enemmän/vähemmän töitä samojen asioiden parissa. Olen tykästynyt häneen kovasti, ajatuksenjuoksu on hätkähdyttävästi samankaltainen, sekä muutenkin mieltymykset ja huumori tuntuvat natsaavan. Varmaksi en osaa sanoa, mutta aistisin, että hänenkin puoleltaan on jännitettä.
Mitä siis tehdä? Tehdäkö aloite? Kun ei kuitenkaan haluaisi mihinkään satunnaiseen työkaveriseksisuhteeseen, vaan ihan jotain aitoa. Ongelma vain on että tällöin yhdessäolo alkaisi olla 24/7 tyyppistä, ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Ja taas toisaalta jos tulee konflikteja niin miten ne vaikuttaisi, aina tietysti voisi tehdä "'peli'säännöt"...
Onko kukaan muu saanut aikaiseksi jotain hyvää ja pysyvää kuvatunlaisesta tilanteesta? Kokemuksia ylipäätään? Minä mies, Hän nainen, molemmat jo ei-niin nuoria.
Mitä siis tehdä? Tehdäkö aloite? Kun ei kuitenkaan haluaisi mihinkään satunnaiseen työkaveriseksisuhteeseen, vaan ihan jotain aitoa. Ongelma vain on että tällöin yhdessäolo alkaisi olla 24/7 tyyppistä, ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Ja taas toisaalta jos tulee konflikteja niin miten ne vaikuttaisi, aina tietysti voisi tehdä "'peli'säännöt"...
Onko kukaan muu saanut aikaiseksi jotain hyvää ja pysyvää kuvatunlaisesta tilanteesta? Kokemuksia ylipäätään? Minä mies, Hän nainen, molemmat jo ei-niin nuoria.
Vastaukset 5
Vanhimmat
yksi työpaikkaromanssi, joka kyllä loppui. Mielestäni voisi tehdä aloitteen ja kun/jos lempi leimahtaa, sopia kuinka eteenpäin jos homma ei jostain syystä toimi. En näe työpaikkaa yhtään sen erikoisempana paikkana romanssille kuin jotain ravintolaakaan. Tärkeintä on, että puhuu/sopii avoimesti asioista.
En tiedä miten nainen suhtautuu, jos mies ottaa puheeksi asian tyyliiin: "Olisin kiinnostunut aloittamaan vakavan suhteen sinun kanssasi, koska tuntuu että meillä synkkaa."
NAISET KOMMENTOIKAA!
Jos minun ihastuksen kohteeni ottaisi minuun vastaavan kontaktin, niin vastaus olisi, että kokeillaan vaan, minusta kun sattuu tuntumaan samalta...eihän mitään koskaan saa, jos ei mitään uskalla kokeilla.
Asioiden selkeys ja asioista keskusteleminen suoraan, on reilun pelin henki. Ei heti tarvitse yhteen muutta ja parilla voi olla eri asunnot ja harrastuksetkin...niin ettei se 24/7 mikään mahdottomuus ole...Aikuisella iällä selviää aikuisen keinoin...kummallakin elämänkokemusta ja katsontakantaa...
Mulla(n) kanssa ihastus läheinen kollega(m). En uskalla tehdä suoraa aloitetta. Ainut mitä yritän on ystävystyä hänen kanssaan ja antaa sitä kautta ymmärtää.
Olen kanssa ajatellut että jos tulisi juttua pitäs sopia pelisääntöjä miten käyttäydytään töissä tapahtui mitä vaan . Mutta se ei ole minun tämän hetkinen ongelma, kun suhdetta ei ole.
Mä haluun uskoa että seurustelu onnistuisi. Töissä keskityttäis töihin ja mä haluisin että ois omia harrastuksia ja asunnot.
Missäköhän olet töissä?
Mä olen odottanut aloitetta jo kauan, mutta välillä tuntuu, että ehkä sittenkin kuvittelen?
Uudellamaalla. (Pahoittelut puutteellisista koordinaateista ;)