1.Mihin laihtuminen perustuu VHH ruokavaliota noudattavien mielestä? Miinuskaloreihin, rasvan syöntiin vai hiilihydraattien välttämiseen?
2. Voiko rasvaa syödä rajattomasti ja silti laihtua?
2. Voiko rasvaa syödä rajattomasti ja silti laihtua?
Laihtumisen perusteet
spelttipower
181483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Odotan että Mattila asiantuntijana ja ravintotiedemiehenä vastaa noihin kysymyksiin.
Sen jälkeen kysyn hieman muita kysymyksiä, kun Mattila nyt kerrankin tulee esiin piilostaan.
Minulla olisi hieman kysyttävää niistä hiilareista jotka palavat elimistössä ensin ja vasta sitten elimistö menee rasvan poltolle. Ja etenkin siitä miten hiilarit voivat varastoitua rasvaksi jos ne kerran käytetään pois. Että tällaiseen liittyvää, on jäänyt jotain hieman epäselväksi.
http://www.ahjos.net/zone/hiilarit.htm (12.9.2008):
""Glykogeeni (eläintärkkelys) ja sen varastoituminen
Ihmisruumis tarvitsee hiilihydraatteja jatkuvasti mm. aivotoimintaa varten. Aivot käyttävät ensisijaisena energianlähteenä glukoosia (rypälesokeri). Jotta aivot pysyvät toiminnassa, elimistön on jatkuvasti muutettava hiilihydraatteja glukoosiksi.
Kaikki hiilihydraatit, joita elimistö ei heti pysty käyttämään hyväkseen, varastoituvat glykogeenina eli eläintärkkelyksenä. Glykogeeni koostuu yhteenliittyneistä glukoosimolekyyleistä. Kehossa on kaksi paikkaa, johon glykogeeni voi varastoitua: maksa ja lihakset.
Aivot pystyvät käyttämään hyväkseen ainoastaan maksan glykogeenia. Maksa kykenee varastoimaan vain noin 60-90 grammaa. Se vastaa noin kolmea suklaapatukkaa ja on aivotoiminnan takaava energiareservi. Varastot saattavat tyhjentyä helposti jopa 10-12 tunnissa.
Normaalikokoinen ihminen kykenee varastoimaan glykogeenia lihaksiin noin 300-400 grammaa. Lihaksiin varastoitu glykogeeni ei sovi aivojen energianlähteeksi.
Kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit päätyvät rasvakudokseen. Vaikka hiilihydraatit ovat rasvattomia, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat silti elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi. Rasva varastoituu, jos veressä on rasvan varastointiin tarvittavaa insuliinia. Muussa tapauksessa rasva poistuu kehosta. Insuliinin läsnäolo myös estää rasvakudoksia vapauttamasta varastoitua rasvaa energialähteeksi. """
Mattila sanoo että elimistö käyttää ensin kaikki hiilihydraatit ja näin estää rasvan palamisen. Ja kyseessä on siis hiilihydraatin palaminen energiana, koska eihän se muuten estäisi rasvan palamista energiana. Energian tarvehan on se mikä on, ei se muutu sen mukaan mitä syö vaan liikkumisen ja elintoimintojen myötä.
Mattila sanoo myös että ylimääräinen hiilihydraatti varastoituu, ja niinhän se tekee, mutta eihän silloin voi olla kysymys dieetistä jos kerran syö enemmän kuin kuluttaa. Ylimääräistä ei jää jos syö vähemmän kuin kuluttaa.
Usko nyt vaan mitä Mattila sanoo. Valehteletko tarkoituksella?
"Mattila sanoo että elimistö käyttää ensin kaikki hiilihydraatit ja näin estää rasvan palamisen. Ja kyseessä on siis hiilihydraatin palaminen energiana, koska eihän se muuten estäisi rasvan palamista energiana."
Ööh, voisiko Mattila itse (jos sattuu lukemaan tämän) kertoa tuon kohdan tarkemmin?
Minä ymmärrän hiilihydraattien varastoitumisen ja käyttämisen näin:
Kun hiilihydraatti on muuttunut glukoosiksi,(1.) osa tai vaikka kaikki (riippuu kuinka suuri tarve on) glukoosista käytetään heti energiaksi. Näin tapahtuu siis, jos ihminen esim. kuntoilee heti syönnin jälkeen tai syönnin aikana.
Jos ihminen ei syönnin jälkeen liikukaan, tai saa ruoasta enemmän glukoosia kuin sillä hetkellä kuluttaa, niin (2.) elimistö pääsee varastoimaan osan glukoosista glykogeenina maksaan ja lihaksiin. Ja kun lihakset ja maksa ovat "täynnä" glykogeenia, (3.) ylimääräinen glukoosi varastoituu insuliinin avulla rasvana kudoksiin tms.
Johtopäätökseni: Oikea määrä (vai voiko puhua oikeasta määrästä?) hh:ta on se, minkä maksa ja lihakset varastoivat, ja minkä elimistö kuluttaa heti. Mutta JOS (huom. jos) maksan ja lihasten glykogeenivarastot voidaan täyttää jollakin muulla keinolla jota en tiedä, niin silloin elimistö tarvitsisi hiilihydraattia tosi vähänlaisesti(=alle 60g?).
Ketoosista en sano mitään (Kai se on niille, jotka haluavat laihtua vhh-ruokavaliolla?). Ja onkos tuo "uskon tietäjään"-kirjoittajasi kuvailu juuri ketoosista?
Mattila ei suostu selittämään asiaa itse. Mutta etsimällä Mattilan nimimerkkikirjoitukset löydät sen mitä hän on aikaisemmin sanonut.
Mattila itse kertoo (siteeraten Heikkilää) että heti hiilihydraattien syönnin jälkeen tulee ns. sokerinpolttovaihe, jolloin elimistö ei käytä energiaksi mitään muuta kuin sokeria, siis rasvan poltto tyrehtyy. Ja sokerinpolttovaiheen kesto riippuu tismalleen siitä miten paljon hiilihydraatteja on syöty, elikkä siksi VHH:lla syödään mahdollisimman vähän hiilihydraatteja jotta sokerinpolttovaihe olisi mahdollisimman lyhyt ja elimistö alkaisi käyttämään rasvaa energiana mahdollisimman nopeasti. Ylimääräinen hiilihydraatti varastoituu rasvaksi, eli se määrä jota elimistö ei ehdi käyttämään. Näin sanoo siis ravintotutkijamme runsaan kolmen vuoden kokemuksella höystettynä.
Epäselvää on vain se, että mistä se ylimäärinen hiilihydraatti tulee, se joka varastoituu rasvaksi, kun kerran hiilihydraatit palavat ensimmäisenä pois. Minun ymmärrykseni mukaan hiilihydraatteja pitäisi olla silloin enemmän kuin mitä on päivittäinen energiantarve, ja silloinhan ei enää puhuta mistään maailman dieetistä vaan ylensyömisestä. Niin että en ymmärrä edeleenkään miksi hiilihydraatteja pitäisi varoa jos huolehtii siitä että ylimääräistä ei tule syötyä, elikkä on ns. kalorivaje.
olen asian esittänyt useaan kertaan joten en ymmärrä tätä vouhkaamista.
"Kun hiilihydraatti on muuttunut glukoosiksi,(1.) osa tai vaikka kaikki (riippuu kuinka suuri tarve on) glukoosista käytetään heti energiaksi. Näin tapahtuu siis, jos ihminen esim. kuntoilee heti syönnin jälkeen tai syönnin aikana.
Jos ihminen ei syönnin jälkeen liikukaan, tai saa ruoasta enemmän glukoosia kuin sillä hetkellä kuluttaa, niin (2.) elimistö pääsee varastoimaan osan glukoosista glykogeenina maksaan ja lihaksiin. Ja kun lihakset ja maksa ovat "täynnä" glykogeenia, (3.) ylimääräinen glukoosi varastoituu insuliinin avulla rasvana kudoksiin tms."
Sama asia tulee esille Antti Heikkilänkin tekstissä:
Hiilihydraatit minimiin
Virallisten ravitsemussuositusten mukaan myös laihduttajan tulisi syödä vähän rasvaa ja runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ravintoa, laskea kaloreita ja syödä usein.
Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan kehottaa syömään harvoin ja vähentämään ravinnon hiilihydraattien määrän alle 70 grammaan tai jopa alle 50 grammaan vuorokaudessa. Hänen mukaansa myös jatkuva syöminen sekoittaa järjestelmän: ihmisen aineenvaihdunta toimii tietyn rytmin mukaan, se vuoroin varastoi energiaa ja kuluttaa sitä. Heikkilä kehottaa unohtamaan välipalat ja syömään kolme ateriaa päivässä niin, että aterioiden väli on 5-6 tuntia.
Aterian jälkeen elimistö polttaa aluksi pelkkää sokeria ja insuliinin eritys kasvaa. Insuliinin avulla kaikki ylimääräinen hiilihydraatti muuttuu rasvaksi, joka on elimistön luonnollinen energialähde. Sokerinpolttovaiheen jälkeen elimistö alkaa käyttää rasvaa polttoaineenaan. Rasvanpoltto jatkuu seuraavaan ateriaan, joka laukaisee jälleen insuliinin erityksen.
Ideana on siis syödä niin, että elimistö siirtyisi mahdollisimman nopeasti käyttämään rasvaa polttoaineena eikä kävisi sokerin voimalla. Välipalat sotkevat rytmin, koska elimistö ei ehdi kunnolla siirtyä sokerinpolttovaiheesta rasvanpolttovaiheeseen. Silloin, kun elimistö käy pääasiassa sokerilla, ihmisellä on koko ajan nälkä.
Lisätietoa: Antti Heikkilä, Ravinto & terveys, Rasalas-Kustannus, 2006
Jos syö vaikka 2000 kcal päivässä ja kulutus on 2400 kcal niin mitä ihmeen väliä on sillä onko tuosta määrästä hiilihydraatteja 10 vai 60%? Hiilihydraatit palavat heti pois niin rasvaahan silloin tulee varoa, se kun jää elimistöön höllymään.
Niin että joo, kukapa kuluttaa noin paljon. Ja ei niitä tarvi kaikkea kuluttaa ainakaaan hirveellä liikunnalla, jos ei sitten kokoajan aio vaan laihduttaa.
Minä en vouhkaa, mutta ehkä tuo toinen. Mattila on siis samaa mieltä tuosta mitä kirjoitin.(alhaalla) Okei.
"""Kun hiilihydraatti on muuttunut glukoosiksi,(1.) osa tai vaikka kaikki (riippuu kuinka suuri tarve on) glukoosista käytetään heti energiaksi. Näin tapahtuu siis, jos ihminen esim. kuntoilee heti syönnin jälkeen tai syönnin aikana.Jos ihminen ei syönnin jälkeen liikukaan, tai saa ruoasta enemmän glukoosia kuin sillä hetkellä kuluttaa, niin (2.) elimistö pääsee varastoimaan osan glukoosista glykogeenina maksaan ja lihaksiin. Ja kun lihakset ja maksa ovat "täynnä" glykogeenia, (3.) ylimääräinen glukoosi varastoituu insuliinin avulla rasvana kudoksiin tms." ""
Mietin vain että, jos maksa tarvitsee glykogeenia 60-90g/10-12h, jotta aivot saavat energiaa, niin eikö tuo suositus (vhh-ruokavaliossa) 20-60g hiilihydraattia ole liian vähän. Vai käyttävätkö aivot muutakin energianlähdettä kuin maksan glykogeenia, ja valmistuuko mistään muusta kuin glukoosista tuota maksan glykogeenia esim. ruoassa olevasta rasvasta?
tuohon oikeen pitää vastata ennenkuin ymmärrät asian?
Yritän lukea tarkemmin noita viestejä. Jospa se selviää onko vastattu. En ole ainakaan huomannu.
1. Mielestäni kaikkiin noihin vaihtoehtoihin.
Miinuskalorit on ne jotka pääasiassa laihduttaa. Rasvan syönti (tai oikeastaan se proteiinin syönti) vaikuttaa leptiini- ja greliinihormoneihin ja kylläisyys saavutetaan nopeammin kuin hiilareiden syönnillä, jotkaa vain heilauttelevat insuliinitasoja.
Hiilihydraattien vähentäminen taas aiheuttaa sen kalorivajeen.
2. Ei voi syödä. On niitäkin ihmisiä, jotka eivät tule kylläiseksi, ts. greliinihormoni jyllää elimistössä -> aina nälkä. Liiat kalorit sitä paitsi lihottavat.
Tai ainakaan en tunne ketään joka söisi esim. 3000 kcal edestä enimmäkseen rasvaa ja proteiinia, ei liiku ja silti pysyisi laihana.
Hiilihydraattien välttämiseen ja luonnollisten rasvojen syöntiin. "Syö rasvaa ja laihdu" on Mary Enigin ja Sally Fallonin loistava kirja joka kannattaa kysyjänkin lukea.
http://www.cocovishop.com/epages/Kaupat.sf/?ObjectPath=/Shops/Spray/Products/1032
Sopivasti rasvaa ja proteiineja syömällä annoskoot pienenevät ja nälkä pysyy poissa pitkään ja siten VHH:lla laihdutaan terveellisellä tavalla kaloreita laskematta.
VHH:lla ei syödä rasvaa rajattomasti. Siihen ei ole tarvetta joten ei ole kokemusta mitä tapahtuu jos syö rasvaa rajattomasti.
että VHH perustuu nälän tunteen tukahduttamiseen ja sitä kautta annoskokojen pienenemiseen elikkä energiamäärän (kalorimäärän) vähenemiseen.
Viimekädessä siis kalorien myös laskemiseen, koska mitenkäs muuten voisi tietää että annoskoko on riittävän alhainen laihtumista ajatellen.
Hiilihydraatteja ei vältetä niiden (mukamas) lihottavan vaikutuksen takia vaan siksi että niitä välttämällä saavutetaan ketoositila joka tukahduttaa nälän tunteen.
Elikkä hiilihydraattien välttäminen ei ole energian välttämistä vaan sillä tähdätään pelkästään ketoositilan saavuttamiseen.
Sopinee ihmisille jolla on krooninen nälkä (ei ravitsemuksellinen vaan psyykkinen ongelma, tapa?). Useimmilla näin ei kuitenkaan ole.
Melkein oikein, sillä avainsanana on normaalin näläntunteen palauttaminen.
Kaloreita ei lasketa, vaan hiilareita. Jo Atkins antoi selkeät ohjeet siitä miten pitää syödä laihtuakseen laskematta kaloreita.
Ilman ketoosiakin verensokerin heittely vähenee hiilihydraattien vähentämisen myötä.
Hiilihydraatteja välttämällä ei pääse ketoosiin ellei niitä rajoita minimi määrään, jota monikaan ei tee.
Verensokerin heittely syömisien mukaan ei liene vielä sairaus.
Mutta eihän tässä jälleen ollut muusta kyse kuin mukamas osoittaa VHH lihavien, saamattomien ja sairaiden ihmisten ruokavalioksi. Valitan, ei uponnut.
Tarkoitus oli osoittaa että hiilihydraattien minimoimisen syynä ei ole hiilihydraattien (mukamas) lihottava vaikutus, vaan ketoosin aikaansaaminen.
Nälkää voivat tuntea muutkin kuin lihavat, mutta kaikille se ei ole yhtä turmiollista. Toisaalta kaikki lihavat eivät tunne nälkää sen kummemmin kuin jotkut laihatkaan, oli sitten joku dieetti päällä tai ei.
Voi silti sanoa että nälän tunteen poistava dieetti hyödyttää eniten niitä joille ylipaino-ongelma muodostuu nimenomaan nälän tunteesta aiheutuvasta syömisestä.
Atkinsilla tarkoitus on päästä ketoosiin mutta monilla muilla VHH tyyleillä ei välttämättä saavuta koskaan ketoosia (ehkä vahingossa).
Hiilihydraattien vähentämisen tarkoitus on saada verensokerin heittely vähenemään mikä yleensä myös johtaa näläntunteen vähenemiseen (näin ainakin lihavilla).
En usko että nykypäivän suurin lihavuuden syy olisi liiallisen näläntunteen syy, vaan pikemminkin se mitä siihen näläntunteeseen syödään. VHH auttaa näihin kumpaankin ongelmaan.
Toki VHH:lla saavutetaan monia muitakin etuja, mutta niistä puhutaan vähemmän ja toistaiseksi aloittajat lienevätkin enimmäkseen lihavia.
1. Kukaan VHH-lainen ei ole väittänyt että laihtuminen ei perustuisi kalorovajeeseen.
2. Sama koskee myös tätä kohtaa. Vastustajat tätä kyllä jatluvasti kysyvät ja väittävät että VHH:lla syödään rajattomasti rasvaa.
Mielenkiintoista lukea viestiketjua että miten vastustajat ovat tämän kakkoskohdan selostaneet.