Olin jo heinäkuussa poikani kanssa
erossa ukostani.Mutta sitten ajattelin
yrittää uudelleen.Mutta ei siitä mitään
tule.Miksi minun pitää muuttua,miksi ei
he.Sanon he siksi että ukollani on sisko
joka kyykyttää minua.
Maatalo on minun nimissä ei kyllä ole
mitään muuta kuin poikani.
Kun tulin takaisin kokeilemaan miten
onnistuu yhteiselo.Arvatkaapas.
Mitä tulim eteen.Isyystesteihin pitäis
mennä,vaikka on jo tunnustanut lapsen.
Ja on ihan isänsä näköinen.
Kylä kuulema puhuu ja huumeita kuulema
käytän.En ole ikinä nähnyt saati käyttänyt
niitä.Sitten niin luulosairas että luuli
jo naapurin mieheen olenm kuulema rakastunut
häneen.
Minun mittani on täysi nyt,miten puolustaudun
heille ukolleni ja siskolle(UKon siskolle)
Pitäiskö minun mennä huumetesteihin ja
muuhunkin)
Asunto onneksi kylällä vielä tämän kuun
saan varmasti uuden asunnon heti kun
vain kysyn.
Olisin vain yrittänyt uudelleen,tykkään
hoitaa eläimiä jne.
Mutta kun olisin vankilassa jossa
tehdään niin kuin muut sanoo.
Eikös jokaisella pitäis olla KOTI
jossa tuntisi olevansa hyväksytty.
Loukkasin polveni ja kierukka revennyt
odotan leikkaukseen menoa.
Silti pitää navetalla olla ja väsyttää
kamalasti,kun yöt saa valvoa.
Miten uskallan sanoa ukolle suoraan että
tästä tule mitään?
Poikaa en anna koska luulee ettei ole
isä hänelle.mitä se omii jos epäilee.
H.... en ole koskaan ollut,110% varma
isästä.Onneksi siitä on puhdas omatunto.
Mitä tekisitte minun sijassani????????
Ystäviä ei ole,miten niitä tuvan ja
navetan välille tulee.
erossa ukostani.Mutta sitten ajattelin
yrittää uudelleen.Mutta ei siitä mitään
tule.Miksi minun pitää muuttua,miksi ei
he.Sanon he siksi että ukollani on sisko
joka kyykyttää minua.
Maatalo on minun nimissä ei kyllä ole
mitään muuta kuin poikani.
Kun tulin takaisin kokeilemaan miten
onnistuu yhteiselo.Arvatkaapas.
Mitä tulim eteen.Isyystesteihin pitäis
mennä,vaikka on jo tunnustanut lapsen.
Ja on ihan isänsä näköinen.
Kylä kuulema puhuu ja huumeita kuulema
käytän.En ole ikinä nähnyt saati käyttänyt
niitä.Sitten niin luulosairas että luuli
jo naapurin mieheen olenm kuulema rakastunut
häneen.
Minun mittani on täysi nyt,miten puolustaudun
heille ukolleni ja siskolle(UKon siskolle)
Pitäiskö minun mennä huumetesteihin ja
muuhunkin)
Asunto onneksi kylällä vielä tämän kuun
saan varmasti uuden asunnon heti kun
vain kysyn.
Olisin vain yrittänyt uudelleen,tykkään
hoitaa eläimiä jne.
Mutta kun olisin vankilassa jossa
tehdään niin kuin muut sanoo.
Eikös jokaisella pitäis olla KOTI
jossa tuntisi olevansa hyväksytty.
Loukkasin polveni ja kierukka revennyt
odotan leikkaukseen menoa.
Silti pitää navetalla olla ja väsyttää
kamalasti,kun yöt saa valvoa.
Miten uskallan sanoa ukolle suoraan että
tästä tule mitään?
Poikaa en anna koska luulee ettei ole
isä hänelle.mitä se omii jos epäilee.
H.... en ole koskaan ollut,110% varma
isästä.Onneksi siitä on puhdas omatunto.
Mitä tekisitte minun sijassani????????
Ystäviä ei ole,miten niitä tuvan ja
navetan välille tulee.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin se... ota ja lähde.
Tukijussille on vain tilat ja tuet tärkeitä.
Eihän tuosta mitään tule.
Jos lapsen isyyttä epäilee ja keksii sinun huumeita käyttävän niin pakko on olla vikaa korvien välissä.
Asuuko miehesi sisko myös tilallasi vai?
Älä suostu isyystesteihin ja huumetesteihin. Ne ovat pelkkää alistamista. Kun niissä käyt niin keksivät jotakin muuta syytettävää. Et ikinä pääse siitä todistelusta.
Pelkäätkö että miehesi voi olla väkivaltainen jos ilmoitat että haluat erota? Jos, niin siihen asiaan täytyy hakea apua.
Häivy omille kämpille ja mieti tilannetta uudestaan. Ehkä voisit aloittaa ihan uuden elämän ilman näitä "tyranneja." Onko sinulla koulutusta, mistä saat elantosi? Jos tila on sinun nimissäsi, miksi sinun pitäisi "antaa" se miehelle? Etkö voi heivata häntä ulos koska et selviydy yksin töistä? Onko velkaa, jne.
Olen kotoisin pieneltä kylältä ja siellä kyllä ihmistä heti syytetään huoraksi, huumeidenkäyttäjäksi tai jopa saatananpalvojaksi jos ei ole just niinkuin muut haluaa. Hullujen horinaa koko homma. Ei sellaiseen pidä alistua.
Kaikki on ukon nimissä ollut alunalkain.
Siitä syystä että ei mene tila vieraille
ihmisille.
MInä olen työkkärissä ja myyjän ammatti
on mun haave ja siihen mulla on 100%
mahdollisuudet.
Vaikka oppisopimuksella.
Koetin yrittää uudelleen mutta ei siitä
nää tulevan mitään.
Ei sisko asu tilalla mutta 8 vuotta
on saanut minua pidettyä kiinni et
en voi olla niin kuin kodissa ihminen
yleensä asuu.
Mieheni saa rahallista korvausta siskoltaan
kun apua tarvii,raha on tärkeämpi kuin
minä.En jaksa tosiaan enää.
Kun menen asunnolle tuntuu kun menisin kotiin mutta
täällä ahdistaa ja on kuin olis vankina.
Mitään ei saa tehdä luvan kanssa.
Mutta en aijo alistua siihen,minulla
on elämää vielä jäljellä toivottavasti
pojankin takia vasta 6 vuotta itse olen
kohta viisikymppinen.
Kiitos kannustuksesta ja ihana kuulla
että on ihania ihmisiä olemassa.
Nykyään ei tiedä kuka ystävä on.
Minäkin erosin 2kk:tta sitten ukostani.Nyt oma asunto kaupungissa,kerrostalossa.Kyllä mietin kauan aikaa muuttasinko punasesta pirtistä joen rannalla,ranta sauna ja kaikki.Meni monta vuotta päätöksen tekoon,kyllä siellä oli aivan ihana asua,varsinkin kesät.Me asuttiin avoliitossa ukon koti paikassa,anoppi samassa pihapiirissä.Elämä oli yhtä helvettiä,mihinkään ei saanut lähteä ilman riitelyä,huoraamaan kuulema olin lähdössä,kun 2-3 kertaa vuodessa kävin ulkona,pettänyt en ole kertaakaan.Alistamista,henkistä pahoin pitelyä,pelkoa että koskahan tulee nyrkistä,olis voinu lyödä edes kerran että olis saanut todisteita väkivallasta,henkistä väkivaltaa kun on niin vaikea todistaa.Minun oli pakko muuttaa yksin ja jättää lapsi sinne,kun en enään jaksanut.Siitä nyt taistellaan kynsin hampain,lapsi raukka kärsii aivan kauheasti.Ukko on katkera kun jätin sen ja joutui itse hoitamaan sairasta äitiään,minkä olen hoitanut yksin siihen mennessä,eikä päästä lasta muuttamaan minun luo.Lastenvalvojille väittää että minulla on alkohooli ongelma(ilman mitään todisteita tai syytä),naapurit ja sukulaiset tukevat sitä.Moni on sanonut että ukolla on narsistinen luonnehäiriö,mitä en pysty millään todistamaan.Voimia sinulle taistelussasi,niitä tarvitaan.
Joo lähden sain asunnon,pojan kanssa
muutetaan 3.10 uuteen elämään.
Jos nyt sais olla kuin kotonaan ja
elää loppu elämä oikeata elämää.
Kennenkään sitä hallitsemasta muut kuin itse.
Elän vain pojalleni annat ukoille piut paut.
Saavat olla minulta aivan rauhassa ja suku
kanssa.
elämään.
Elämässä pitää mennä rohkeasti eteenpäin ja tehdä siitä elämästä hyvä itselle ja rakkaille eikä vain odottaa että joku muu ymmärtäis muuttua.. Kun se ei sitä kumminkaan tee.
Kyllä niitä ystäviä ja tuttaviakin löytyy kyliltä helpommin kuin sieltä "navetan ja tuvan välistä", se on aivan varmaa. Pitää vaan mennä mukaan rientoihin ja vaikkapa alkaa harrastamaan jotakin uutta.
Heti vain liikkeelle, kotiin ei kannata yksin jäädä istumaan, sieltä ei sua kukaan löydä muut kuin surulliset ajatukset ja vanhat muistot. Uutta elämää etsimään!
Minua pelottaa kun poikakin on niin pieni
vielä,miten se reakoi siihen.
Olen puhunut sille mutta tuntuu että
särjen hänen sydämen.
Mutta kun asiat ei muutu miksikään,sisko
tärkeämpi kuin omavaimo ja syytöksiä
joissa ei mitään perää.
Suurin ja pahin loukkaus on isyyden-
epäily.Kylä kun on puhunut ja sanonut
että miksi tunnustit pojan,tiedä kenelle
se on.Minä olen 110% varma isästä.
Mutta sano se kun kylä sanoo toista
haluaa isyystestiin.
Olis menny aikanaan,en mene enää enkä
anna ottaa testiä.Jos minun sanaani
ei usko olkoon.Ja moni on sanonut että
on isänsä näköinen poika.
Tällä kylällä asiat tietää kylä paremmin
kuin asian omainen.Ja kun tulin vielä
vieraalta paikkakunnalta tänne,se oli
myrkkyä täällä päin.
Eilen aamulla sanoin että en jaksa
lähteä navettaan.tuumasi vain että
kyllä se siitä,rauhallisesti vain
teet työt menee ne .Polvi on paskana
kierukan repeemä,tiistaina leikkaukseen.
3 päivä ensikuuta muutan kokonaan pois,
asunnon löysin ja jätän taakseni yhden
vaiheen elämästä.Jos sais elää nyt
ihmisarvoista elämää sen aikaa minkä elää
vielä.Minä sairastun henkisesti kohta
jos en pääse pois tästä oravanpyörästä.
Ei ne maajussit aina ymmärrä naista.
naisen täytyy olla jolla on kymmenen
kättä ja hullu töitä tekemään.
Olen tehnytkin ja kesäloma ollut viimeksi
vuosi sitten kesällä.Eikä ota kuulema
lomittajaa.tekee itse.Ei tarvii lomaa
kuulema mutta minulta ei kysytä haluanko
minä.Minun mielipiteeni tässä talossa
menee kuuroille korville.Eihän minulla
tässä olekaan muuta kuin poikani,ukko
omistaa kaiken.Sen takia on helppo
lähteä ottaa vain omakohtaiset tavarat
ja lähtee.Pojasta vain paperit tekee.
Siskolleen testamenttasi talon muutama
vuosi sitten,en ole omaisuuden perään
mutta outoa.
Palkkaa en ole saanut 9 vuoteen penniäkään.
Riittää kuulema asunto ruoka ja jos jotain
haluan juhlavaatteita hän ostaa ne.
Ja töitä on saanut tehdä kuin hullu,
itsensä on saanut viedä äärirajoille ja
ylikin.Nyt kuukauden on kipujen kanssa
valvonut nytkin kirjoitan tätä kun ei voi
nukkua.Ja siihen teet töitä polvi ei
taivu.Alkaa pinna käydä kuumana.
Olen ollut hiljaa ja puurtanut.Kyllä
tämä loppuu aikanaa.Pariviikkoa kun jaksan
vielä,pääsen lepäämään ja alkamaan
mahdollisesti peremman elämän.
sairaslomalla eikä missään navettatöissä!
Minusta tuo on törkeää käytöstä mieheltä. Sinä olet hänellä kotiorjana, teet navettatöitä ilman palkkaa, ilman lomaa, ilman mitään, ja omaisuutensa mies testamenttaa sitten siskolleen.
Törkeä tyyppi.
En ihmettele yhtään, että haluat lähteä. Ei tuollaista kukaan jaksaisi.
Pienillä paikkakunnilla ihmiset ovat usein hirveän ilkeitä etenkin muualta muuttanutta kohtaan. Oma äitini on tämän saanut tuta ja kyläläiset ovat kyllä tehneet kaikkensa saadakseen hänen elämänsä kamalaksi, vaikka hän ei ole pahaa sanaa kenellekään sanonut. Kyläläisten puheista ei kannata välittää yhtään mitään. Puhuvat mitä puhuvat, sinä tiedän totuuden.
Poikasi ei varmasti voi olla onnellinen jos äiti kärsii tuolla tavalla. Millä tavalla poika oppii itse kohtelemaan naisia, jos hän koko ajan näkee kotona, kuinka isä polkee äitiä ja kuinka äidin sanomisilla ei ole mitään merkitystä? Siitä ei voi seurata hyvää.
Mitä pienempi lapsi, sen paremmin sopeutuu ja sen nopeammin. Eikä ole vielä ehtinyt tajutakaan näitä isyysepäilyjä ym. Kamalaa lapsellekin tuollainen, millä oikeudella isä kohtelee lastansa noin? Ei kuulosta normaalilta.
Koita olla rohkea ja ajattele, kuinka mukavaa sinulla on omaa kotia laittaessa parin viikon päästä. Pärjäät kyllä. Uskoisin, että myöhemmin kiität itseäsi kun pelastit itsesi tuollaisesta mielivallasta. Ensin voi olla raskasta mutta elämä voittaa aina lopulta. Tsemppiä sinulle.
Kiitos paljon kannustuksesta jota tarvitsen.
En ole kyllä minä kellekään tehnyt pahaa
tai edes sanonut.
Olen ollut varmaan liian kiltti.
Ei mies ymmärrä sitä,mentävä on vaikka
pääkainalossa.
Ja kun ajattelee lasta miltä tuntuisi
kuulla että isä epäilee isyyttä.
Aivan kamalaa kun se tuntuu minustakin
niin suurelta loukkaukselta,en voi sanoin
kuvata.
Tiistaina menen polvileikkaukseen ja
paranee ,sen jälkeen lähden töihin ja
elän pojan kanssa omaa elämää ja KOTONA.
Saan sanoa että minulla on koti jota
ei tähän asti ole ollut.
Kiitos vielä kerran,olette ihania
ihmisiä.
Haluasin sinun kanssasi jatkaa tätä
viestettelyä jos haluat.Olet sellainen
ihminen jonka tarvitsisin nyt rinnalleni.
Jolle vois purkaa omat pahat asiat,ei
tarvitsisi kuin kuunnella.
Minä myös toivon Sinulle kaikkea parasta uuteen elämääsi!
Aivan varmasti kaikki järjestyy, kun pääset kunnolla omaan elämääsi kiinni, saatpa nähdä!
Kehottaisin sinua ihan ystävänä teettämään isyystestin (vaikka se saattaa pistää vihaksi), syy että teetät sen on yksinkertaisesti se, että poikasi on tunnustettuna lapsena oikeutettu perintö-osuuteensa. Häntä ei näinollen voi sivuuttaa testamentissa pelkästään miehesi siskon hyväksi.
Parane pian! Selviät kyllä!
Kiitos kannustuksesta.Sitä tarvitaan.
Voihan se olla että teen isyystesti,mutta
ensin suuttumus saatava loppumaan.
Ei kai sitä kostamalla hyvää tule.
Saampahan ainakin selväksi ukolle
etten ole mikään pettäjä.Kumma että sitä
uskotaan kylältä tulevia juoruja.
Tänne kylälle muuttaessa sanojia oli
yrittivät erottaa jo alkuun.
Ja sitten paheni kun tein pojan.
Tulijoita olis ollut tähän taloon.
Olen toiselta paikkakunnalta.
Ja kukaan ei minun asioita tiedä kuin
minä itse ja ukkoni.
Mutta siitä huolimatta luullaan.
Mustasukkainen on itse on sanonut.
Aika iäkkäinä on menty yhteen,mutta ei
ero nää ikää katsovan.Illalla juteltiin
sanoi että nuorin siskosa oli mukamas
sanonut että anna tuolle akalle jo kenkää.
Poikaa toivottiin tähän taloon ja naista
nyt kun saivat niin ollaan potkimassa
persiille.Olinko vain lapsen tekokone
kun sen saivat nyt saan lähteä.
Poikaa ei saa otan mukaan.saa käydä silloin
kun haluaa isänsä luona.Mutta minä
otan itseni luo asumaan.
Miksi sitten omistetaan erotilaanteessa
poika kun ensin luullaan isyyttä.
Minusta on niin kuin minua kiusattaisiin
niillä asioilla.
Ei onnistu.Olen ollut liian kiltti
ja toiset ihmiset ensimmäisenä huomioon
ottava,Mutta nyt ajattelen itseäni ja
poikaani.Minullakin pitää olla elämä
mitä siitä on vielä jäljellä.
Olen kohta viisikymppinen ja tähän asti
elämä on vain pyörinyt toisten ihmisten
ympärillä.Omia vikojaan eivät nää,kaikki
muut on syyllisiä ja kaiken laisia,
mutta omat viat jää huomaamatta.
Kyllä minä pärjään olen kovan koulun
käynyt jo tähän ikään monenlaista
on sattunut.Loppuunpalamiset totaaliset
ja sieltä vain on noustu.
Ja kaikkea muuta.Nytkin on lähellä
masennus.mutta en anna nousta sitä
itseni yläpuolelle.
Menen polvileikkaukseen tiistaina,aijon
nukkua koko ajan siellä sairaalassa.
Saan voimia taas arkeen ja kotia laittamaan.
Toi masennus saattaa olla vain fyysistä väsymystä, koska olet sairastanut.
Kun saa levättyä kunnolla yleensä ajatuskin selkenee ja enrgiat palautuu suunnitella elämää eteenpäin.
Mutta huolehdi pojan edusta ensisijaisesti. Ei kannata ajatella isyystestiä "kunniakysymyksenä" sinun ja entisen miehesi välillä, että sinä sillä todistat ettet ole mikään pettäjä, vaan että hoidat lapsen edun kuntoon tulevaisuutta varten. Pojalle kuuluu perintöosuus isänsä omaisuudesta kun hänestä aika jättää ja kun isyys on todistettu juridisesti paperilla, ei hänen tarvitse tulevaisuudessa todistella kenen lapsi on. Siis lähinnä tuota poikaa tässä ajattelin.
kannattaakin huolehtia, ettei pojalta jää perintö saamatta.
Kiusantekoon ei kannata alistua eikä lasta jättää yksin tuollaisten kieroutuneiden käsiin.
Kannattaa laittaa ylös miehen kanssa käydyt keskustelut ja mitä hän on sinulle sanonut/uhannut, jos vaikka myöhemmin tulee kiistaa lapsen huoltajuudesta tms. Tee selväksi, että lasta ei aleta tässä riepottelemaan. Tuollaiset ihmiset voivat keksiä vaikka mitä kun sen pään ottavat.
Mutta ole ovela, älä paljasta minkä takia isyystestiin suostut äläkä ala riitelemään turhan päiten. Kaikkia kortteja ei kannat paljastaa eikä kertoa sellaista, mitä toiset voisivat käyttää hyväkseen.
Kuulostaa että sinut on otettu perheeseen vain emakoksi ja työjuhdaksi, ei aikuiseksi ihmiseksi toisen ihmisen rinnalle. Pakko ihmetellä, onko miehesi perheellä lepakoita tapulissa vai mikä pistää kohtelemaan muita noin. Ei toinen ihminen ole mikään esine, jota voi töniä ja määräillä kuinka haluaa.
Vaikka laittasin kuinka ylös mitä
he ovat minulle sanoneet ja tehneet.
minä valehtelen vaikka he ovat sanasta
sanaan sanoneet.
Lyöttäytyvät sisarukset yhteen miten mahdan
yksin heille.4 sisarusta yhtä vastaan.
Ja he luulevat että kaikki saavat rahalla.
Lähden mieluummin pois kun kiusaan ketään.
Niin minustakin alkaa siltä tuntua.
Nyt pojalla oli flunssa,eihän sitä
eka päivien aikaan lääkärien viedä.Yritetään
omilla konsteilla parantaa tavallista
flunssaa.Ukko yksi päivä sitten sano että
vie lääkäriin tuo poika(Olishan hän voinut
viedä sen itsekin)Vein lääkäriin,ensimmäisen
kerran sairastui 6 vuoteen.Ollut terve
antipiootit sai,ei ollut hyvä se.
Ei saa antaa antipiootteja eihän se muuten
parane.Hänhän se lääkäriin käski viedä.
Osaan minäkin sen asian,mutta siinäkin
niinkuin minä en olis ollut halukas sitä
viemään.Tiedän että flunssaan eivät
hyvin aikaisin ota kantaa.
Ja paljon muutakin.Me kun käskettiin
et olis itse tajunnut tehdä.Sanovat aina.
Ja ukon vanhimmalla siskolla ei lapsia
omii vähän tätä meidän poikaa.
Neuvoo ja komentelee.Minä olen kuin ulko
puolinen.Aina sanoo vain isä tekee mene
isän luo.
Ja eihän se soitakaan kuin veljelleen.
Minulle ei ole soittanut 9 vuoteen.Minusta
on vähän outoa.ennen minä veljen vaimolle
soitan ensin.Ja minua ei kehu
milloinkaan ,minun ukkoni muka tekis kaikki
hommat.Ja puhuvat seläntakana kun
tulen paikalle puhe loppuu siihen.
Olen kuulema luulosairas kun luulen
tuollaista,onhan minulla korvat ja silmät.
Mutta mitä minä alan loppuelämää taistelemaan
narsistien kanssa.
Helpommalla pääsen kun lähden ja alan
uuden ja OMAN elämän pojan kanssa.
Niiden mielestä muut ovat mitä ovat mutta
hyö on ykkösiä.
Luoteni pitäis muuttua,olen sanonut että
minusta ei saa teidän kaltaisia.
Otan muutkin ihmiset huomioon.
Olen kuullut kaiken maailman viat
mitä minussa on.Vaikka omasta mielestä
olen tullut ihmisten kanssa toimeen
ja ihmiset ovat tykänneet minusta.
Työpaikoillakin missä olen joskus ollut
muistavat vieläkin korteilla ja
viesteillä.Olen ollut tunnollinen
vähän liiankin kanssa.
Mutta on opittava sanomaan EI.
Vaikka se tuntuu joskus pahalta sanoa,
mutta muuten poljetaan jalkoihin,ja sanelevat
kaikki mitä teet tai jätät tekemättä.