Mies rakastaa vaimoaan. Vaimo pettää ja jättää.
Jos mies ei viiden vuoden kuluttuakaan ole lakannut haikailemasta exänsä perään, niin tuskin koskaan pääseekään tunteistaan eroon?
Jos mies ei viiden vuoden kuluttuakaan ole lakannut haikailemasta exänsä perään, niin tuskin koskaan pääseekään tunteistaan eroon?
Vastaukset 17
Vanhimmat
on ettei joku yksittäinen pettäminen nyt ole niin suuri asia, että se rakkaudentunteita saisi tapettua silloin kun on aidosta rakkaudesta kyse. Kyllähän se rakkaus kestää, vuosia. Niin kauan kuin sitä rakkautta vaalitaan. Kyllä mä uskon, et ihminen jota ihan tosissaan koko sydämestään rakastaa tulee aina säilymään mielessä ja sydämessä jollain tasolla ainakin.
Uskon noin ainakin niin kauan kunnes se toisin todistetaan.
myöskin näin, että ei kaikkia tunteita tarvitsekaan unohtaa. Hieno asiahan se on, jos on joskus saanut oikeasti rakastaa. Jotain uutta pitäisi kuitenkin pystyä rakentamaan ja se ei ole ollenkaan samaa kuin sen entisen kanssa. Jonkinlainen tilinpäätös pitäisi saada aikaan ja sehän on pitkälle omasta tahdosta kiinni, kuten GM tuossa yllä toteaa.
Ihmiset tuntevat ja ajattelevat eri tavalla. Etenkin naiset aina peräänkuuluttavat toisen kunnioittamista rakkauden pohjana. Sopii siis kysyä, miten kunnioittaa ihmistä ja hänen tunteitaan, jos pettää.
Kyllä minun rakkauteni ainakin kuolee, jos minua petetään. En minä halua jakaa elämääni sellaisen ihmisen kanssa. Tosiasioiden tunnustaminen itselleen saattaa toki olla vaikeaa rakkauden kuolemisen mukanaan tuomasta elämänmuutoksesta puhumattakaan.
Minusta on perin metkaa, että sinä aina korostat tunteiden merkitystä seksissä ja silti hyväksyt ainakin osittain pettämisen.
miehen kohdalla, jos on kyseessä mies joka ei tarvi tunteita(rakkautta) seksiin.
Se, että itse tarvin tunteet seksiin ei tarkoita ettenkö tiedostaisi sitä ettei kaikki tarvitse.
Voisin ihan hyvin olla suhteessa miehen kanssa, joka ei ajattele seksistä samoin kuin itse ajattelen, koska seksi on vain yksi osa sitä koko suhdetta. Jos muista asioista ollaan enimmäkseen samoilla linjoilla, niin ei haittaa vaikka seksiin suhtaudutaankin hiukan eri tavoin.
kunnioitusta siihen kenen kanssa joku mies panee. Voihan joku rakastaa vaikka varattua, vaikka tietää että se sekstaa oman kumppaninsa kanssa. Samaten itse kunnioitan ja rakastan miestä huolimatta siitä että se on ollut ja on muiden naisten kanssa. Se ansaitsee kunnioitukseni ihan muilla tavoin kuin panemisillaan tai panematta jättämisillään.
Tämän keskustelupalstan parasta antia on, kun huomaa, miten eri tavalla ihmiset voivat ajatella ja tuntea asian, josta on luullut vallitsevan yksimielisyyden. Seksi ja pettäminen nyt vaikkapa esimerkkinä.
Minun ajatusmaailmani tietysti lähtee ajatuksesta, että rakastamaansa ihmistä ei loukkaa tarkoituksella. Ja harvassa on ihmiseet, joita ei kumppanin seksi jonkun toisen kanssa loukkaisi.
Toisekseen, kuten totesit, en minäkään seksiin välttämättä mitään tunteita tarvitse. Hyvältä se tuntuu ilmankin. Mutta ihminen, ei edes mies, ole tahdoton olento. Kyllä meilläkin on selkärankaa vastustaa kiusauksia jos vain tahdomme. Minusta on vähän hölmöä uskoa, etteikö joku mukamas pysytyisi siihen halutessaan. Ja jos ei ole haluakaan olla uskollinen, niin eikö siitä voida vetää johtopäätöksiä?
mies voisi pettää mua tilanteessa, jossa olisin jollain lailla provosoinut miehen siihen tekoon.
Olen aika vaikea ihminen. Saatan joskus unohtaa ottaa toisen ihmisen tunteet ja toiveet huomioon. En tee sitä tarkoituksella, vaan ajattelemattomuuttani.
Mies voi silloin hetkellisesti kokea ehkä etten rakasta tai arvosta häntä, jos olen vaan omissa maailmoissani.
Se voi ajaa miehen toisen naisen sänkyyn, vaikka mies rakastaisikin minua. En voisi olla sellaisesta pettämisestä vihainen ja uskoisin, että mies silti rakastaa minua jos vakuuttuisin, ettei tunteita siihen toiseen naiseen ole. Jos se olisi siis vain yksi kerta ja vieraan naisen kanssa.
ja tiukkuus:
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yhä parisuhdekeskeisempiä ja suhtautuvat ulkopuolisiin suhteisiin yhä tuomitsevammin. Etsitään sitä oikeaa ja kun se löydetään, niin se on sitten se pyhä kirkko. Näin moralisteja suomalaiset eivät ole olleet koskaan aiemmin.
Yhtä aikaa tämän suuntauksen kanssa seksin määrä ja laatu jopa nuorten ja nuorehkojen ihmisten välisissä parisuhteissa laskee. Ihmiset ovat yhä tyytymättömämpiä seksielämäänsä.
Mikä tässä yhtälössä mättää? Ehkäpä vanha viisaus vieraissa virkitäytymisestä onkin täyttä totta?
Älä jännitä, ota löysin rantein vastaan elämä.
Seksi on vain seksiä. Rakkaus on jotain ihan muuta.
Tuo on sellasta, että on oikeesti ollut rakastunut naiseen. En osaa sanoa..mun entinen oli kait samoin. Mutta nyt kun ei olla nähty enää niin kuin silloin lapset oli pieniä, uskon olevani hänelle - nolla.
Paras olis vaan unohtaa, lähtee katsomaan muita tuulia elämässä. Tehdä itselleen selväksi tilanne, hakee vaikka apua terapeutilta, jos on tosi vaikeeta Viisi vuotta on kuitenkin pitkä aika kaivata ei mitään ja tuhlata elämaa. Koska sitähän se on...
luojatietää mihi tää alunperi vastas, mut otetaas uudestaa.
siis joo rakkaus ja kaipaus voi kestää vuosiiki.
ja siit pääsee eroon pikkuhiljaa. aika monesti se vaatis vähän muutoksii yhteen jos toiseen juttuun. silleen, et pyrkis eroon niist asioist ja tavoist ja tavaroist, joist se toine tulis mieleen. jos siis sellane olis mahdollista.
niin se voi olla.
Mies asuu talossa, jossa asuivat perheenä silloin aikoinaan. Lapset käy joka toinen viikonloppu. Vielä vaimon kuva seinällä, yhdessä hankitut huonekalut... Kun hän puhuu entisestään, kuulen äänestä haikean kaipauksen tai joitakin juttuja kertoessaan äänestä kuultaa ilo siitä, millaista heillä oli silloin joskus. Ei ole ehkä aika vielä millekään uudelle.
ehkäpä sen muutoksen aika oliski just nyt. mut sen pitäää lähtee siit toisest, et sen pitää itte se homma järjestää silleen, et se muutos tulee. sit siin vois olla apuna kyl muitaki sen homman järjestämises.
eihä siit eksäst pääse silleen eroon, jos on yhteishuoltajuus, mut sil sen eksäl on varmaanki jo oma elämä järjestykses ja uskois sen äijänki haluavan jo laittaa juttui sivuun ja jatkaa omaa juttuu välillä.
et jos se siit puhuu, ni on se siit jo valmis luopuun. iha hyvä asia siis se puhumine. se vaan purkaa mieltään.
No pääsee ainakin siinä vaiheessa kun löytää uuden rakkauden.
Kannattais katsella ympärilleen avoimin mielin ja silmin.
Elämä on tässä ja nyt. Ei viis vuotta sitten tai viiden vuoden kuluttua :)
Montakohan ikävänajatusta ex-vaimo on noiden viiden vuoden aikana uhrannut.
onkin vain runoilijoita varten..mistä ne muuten kirjoittelisi??;))
http://www.youtube.com/watch?v=G4afP2WHzoM&feature=related
Tää on varma tieto.
ehkä koska ei haluakaan päästä? Vittumaista, mutta niin se voi joskus olla.
mitäpä tässä muuta voi tuumata......