Palstalla on pitkä keskustelu aiheesta maiskutus. Sanoisin vaan, että jos kumppanilla ilmenee jo seurustelun alkuaikana tapa, jota ei voi hyväksyä, pitää päättää, pystyykö sen hyväksymään jatkossakin (jos vakituiseen suhteeseen haluaa). Ellei, ei kannata jatkaa.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta jokaisella on sietorajansa eri asioille. Jos itse omaa hyvät tavat, tuntuu sikailu sietämättömältä. Toinen ei varmaan edes huomaa niitä. Seurustelin sinkkuaikoinani yhden boheemin tyypin kanssa, joka oikein nautti kaikesta sikailusta. Hän oli oikeasti sivistynyt, ja osasi kyllä tarvittaessa käyttäytyä hyvinkin. En kuitenkaan halunnut arkieläämääni pilaamaan miestä kaikella typeryydellä, puhumattakaan että mahdolliset yhteiset lapset olisivat saaneet mallia isästään, ja se oli yksi syy muiden painavampien lisäksi, että puolen vuoden seurustelelun jälkeen totesimme molemmat, että etsimme liian erilaisia asioita.
Nykyinen mieheni jauhaa purkkaa suu levällään niin että mässytys on todella kuuluvaa. Yritän sietää sitä muuten, mutta "ihmisten ilmoille" mennessäni muistutan kyllä hänelle, että etköhän heittäisi jo tuon purkan pois.
Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta jokaisella on sietorajansa eri asioille. Jos itse omaa hyvät tavat, tuntuu sikailu sietämättömältä. Toinen ei varmaan edes huomaa niitä. Seurustelin sinkkuaikoinani yhden boheemin tyypin kanssa, joka oikein nautti kaikesta sikailusta. Hän oli oikeasti sivistynyt, ja osasi kyllä tarvittaessa käyttäytyä hyvinkin. En kuitenkaan halunnut arkieläämääni pilaamaan miestä kaikella typeryydellä, puhumattakaan että mahdolliset yhteiset lapset olisivat saaneet mallia isästään, ja se oli yksi syy muiden painavampien lisäksi, että puolen vuoden seurustelelun jälkeen totesimme molemmat, että etsimme liian erilaisia asioita.
Nykyinen mieheni jauhaa purkkaa suu levällään niin että mässytys on todella kuuluvaa. Yritän sietää sitä muuten, mutta "ihmisten ilmoille" mennessäni muistutan kyllä hänelle, että etköhän heittäisi jo tuon purkan pois.
Vastaukset 5
Vanhimmat
purkan jauhaminen suu auki on niin punainen vaate, että julkisissa liikennevälineissäkin käännyn mielenosoituksellisesti mulkaisemaan ihmistä, joka sitä harrastaa =D Ihan oikeasti!
Myös maiskuttaminen, hörppiminen ja pikavauhtia ahmiminen ärsyttävät. Elokuvissa syöminen on ihan turn off, olen haaveillut karkittomasta leffateatterista Helsingissä.
En tasan tarkkaan ole itsekään täydellinen, mutta jos herkistyn jollekin tuollaiselle asialle, niin sen jälkeen on aika toivotonta yrittää olla välittämättä siitä.
puolisolle kun vahtaa joka liikettä ja siitä ei hyvää seuraa.Itse kontrolloin kaikkea,mutta en itseäni kun olin parisuhteessa.Minusta oli mukavaa kun sain miehen tottelemaan,eli ei saanu tehdä mitään mitä en hyväksynyt,itse kyllä elin vapaasti.
Mutta se karmea totuus paljastu,miehellä oli ollut kauan jo toinen nainen jonka luokse sitten lopulta muutti.Luulin että kun pidän miehen kontrollissa,hän ei ikinä uskalla mennä vieraisiin,mutta toisin kävi.
Eli sain mitä tilasin.
Jos rakastaa kumppaniaan ja kunnioittaa tätä, silloin automaattisesti pyrkii välttämään asioita, joiden tietää ärsyttävän kumppania.
Siis:
minulla on joitakin pinttyneitä tapoja, jotka kuitenkin miestäni ärsyttää. Koska rakastan häntä, pyrin oppimaan pois tavoista, jotka saavat riitaa välillemme. Varsinkin, jos tapa on jotain tyyliin ruokapöytäsikailu, purkan mässyttäminen suu avoinna, rupsuttelu, nenän kaivelu, jatkuva sylkeminen ulkona kävellessä.
Itselleni kynnyskysymyksiä ovat tupakointi ja alkoholin käyttö. En ikinä alkaisi olemaan vakavasti kaverin kanssa, joka tupakoi tai / ja käyttää reippaasti alkoholia.
Muut huonot tavat tuskin ovat sellaisia, etteikö niistä voisi oppia poiskin. Kysehän on kuitenkin vain huonoista tavoista, ei peruspersoonaan kajoamisesta.
exän huonoja, ellei mahdottomia tapoja:
-hillitön piereskely, erityisesti vuoteessa. Nukkui alasti ja olihan siitä lisää lakanapyykkiä. Todella ällöttävää.
-aamunavaus kolmella ketjuunpoltetulla kessulla. Väliin mukillinen kahvia ja sama uudestaan.
-kaljoittelu pitkin iltaa ja lopuksi jättimuki kahvia, siitähän seurasi koko yön kestävä vessamaraton. Paluu vuoteeseen kuin norsu posliinikaupassa, muiden yöräuhasta ei mitään väliä.
-jatkuva muiden -erityisesti minun- syyttely, aiheetta. Esim. exä osti yhden laitteen ja huomasi vasta kotona, ettei pakkauksen kuulunut tarvittavia paristoja. Tarkistin, millaiset paristot tulee olla ja kerroin exälle. Lähti kauppaan. Tuli kotiin patterien kanssa ja alkoi asentaa: "Käskit ostaa väärät paristot". Katsoin mitä oli ostanut: vääräntyyppiset.
Olenko ehkä jonkun mielestä niuho kontrollifriikki?
Toi oli niin hauska juttu =)
Taitaa tosin olla monessa perheessä peruskauraa moinen käytös.
Siskon mies tykkää luistaa kaikesta vastuusta ja on muutenkin laiska marttyyri. Mutta kukin tyylillään.