Olen avoliitossa, naisystävälläni on 10v. poika.
Hän on jo sen verran iso, että lähtee esim. lauantai-iltana ravintolaan syömään ja osaa käyttäytyä. Olimmekin suunnitelleet täksi illaksi em. tapahtumaa. Hetki sitten puolisoni ILMOITTI minulle, että hänen yksinhuoltajaystävänsä 6v. tytär tulee meille täksi illaksi/yöksi, koska äiskä menee diskoon etsiin miestä.
Mua alkoi ottamaan päähän, kun olin odottanut kivaa ja rauhallista iltaa perheen kesken, olimme sitä yhdessä eilen suunnitelleet.
Siispä kysyn yleistä mielipidettä, että olenko minä tiukkis/perheenisäksi sopimaton tyyppi jos minun on vaikea sulattaa tuollaista ILMOITUSTA
vai
Pitäisikö naisystäväni ensin keskustella minun kanssani ja kysyä hyväksyntääni suunnitelman muutokselle?
Hän on jo sen verran iso, että lähtee esim. lauantai-iltana ravintolaan syömään ja osaa käyttäytyä. Olimmekin suunnitelleet täksi illaksi em. tapahtumaa. Hetki sitten puolisoni ILMOITTI minulle, että hänen yksinhuoltajaystävänsä 6v. tytär tulee meille täksi illaksi/yöksi, koska äiskä menee diskoon etsiin miestä.
Mua alkoi ottamaan päähän, kun olin odottanut kivaa ja rauhallista iltaa perheen kesken, olimme sitä yhdessä eilen suunnitelleet.
Siispä kysyn yleistä mielipidettä, että olenko minä tiukkis/perheenisäksi sopimaton tyyppi jos minun on vaikea sulattaa tuollaista ILMOITUSTA
vai
Pitäisikö naisystäväni ensin keskustella minun kanssani ja kysyä hyväksyntääni suunnitelman muutokselle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
teidän keskustella asiasta keskenänne? Minun periaatteisiini kuuluu, että jo luvattua asiaa ei peruta ilman neuvottelua (paitsi sairaustapauksessa tai vastaavassa), mutta ehkä avokillasi on erilaiset periaatteet tai ehkä hänen mielestään teillä ei ollut vielä suunnitelmia tälle illalle.
Hyvänen aika, eihän täällä voi kukaan vastata kysymykseesi, vain avokkisi osaa kertoa miksi hän otti lapsen hoitoon kysymättä sinulta!
Moikka
Olen yh-äiti ja minuakin rasitaa usein ainaiset yövieraat jotka eivät ymmärrä ottaa edes omia lakanoita mukaan.
kaikki tilanteet eivät ole sellaisia, joista pystyy irtautumaan ns. "lupaa kysymään". Mietipäs millaiseen asemaan avopuolisosi olisi ystävänsä silmissä joutunut jos vastaus suoraan kysymykseen on empivä "pitää ensin kysyä mieheltä lupa". Joskus itsellekin tulee tilanteita eteen, joista haluaisi keskustella kumppanin kanssa ennen päätöstä, mutta syystä tai toisesta se ei onnistu/ ole kovinkaan korrektia apua tarvitsevaa kohtaan.
Parisuhteessa on osattava joustaa. Miksi ette ottaisi ystävättären tytärtä mukaan ravintolaan? Perheiltoja ehditte kyllä viettää vielä lukuisia mielestäni ilta ei ole piloilla vaikka siihen mukaan tulisikin muutos "ylimääräisen" lapsen muodossa. Hellitä vähän ja näytä etteivät pienet puuskat voi mielenterveyttäsi horjuttaa.
Onneksi oma mieheni on valmis tulemaan vastaan yllättävissäkin tilanteissa. Kuten esim. viikko sitten: Hän odotti minua parkkipaikalla kotiin kun tulin työkaverin kanssa autolle ja ILMOITIN että ajetaan lenkki toiselta puolelta kaupunkia ettei toiselle tule pitkää kävelylenkkiä rankan työvuoron päätteeksi. Olisin halunnut "varoittaa" asiasta etukäteen, mutta se ei ollut mahdollista. Mieheni toivotti lämpimästi kaverini (ei töiden ulkopuolella) tervetulleeksi kyytiin ja oli oma, ihana, sosiaalisen avoin oma itsensä! Samoin hän joustaa kun olen lupautunut lapsenvahdiksi tuttavien muksuille ja leikkii heidän kanssaan kuin ne olisivat omia (leikkipuistoillaan porukalla, käydään elokuvissa, syömässä, jne.). Olipa hän erään tyttösen 5v. seuralaisena sisätiloissa olevan leikkipaikan suojissa (touhuten itse kaikissa laitteissa mukana).
Asenteesta kaikki on pitkälti lähtöisin! Ja kun on avuksi toiselle, saa apua ja omaa aikaa tarvittaessa vastineeksi itsellekin..
olisi pitanyt jutella/kysya tasta asiasta ensin kanssasi. Suuttumuksesi ei siis ole mitaan ylilyontia, vaan normaali reaktio. Kerro hanelle etta ensikerralla tammoisesta asiasta pitaa jutella kanssasi, eika tee ratkaisua yksin. Minulle toisen kanssa juttelu tuollaisesta asiasta on paivan selva asia koska toinenkin asuu samassa kodissa, joten pitaa se toinenkin ottaa huomioon!
Periaatteessa avovaimosi olisi pitänyt pitää lupauksesta kiinni, ja vaikka teidän päästä lähtemään ravintolaan nelistään.
En tiedä, kauanko olette olleet uusperheessä. Jos tilanne on melko uusi, mahdatko kuitenkin kuulua niihin miehiin, jotka hätäisesti sietävät oman puolison lapset, mutta eivät enää yhtään ylimääräisiä, esim. lasten ystäviä. Jos näin on, elämänne tulevaisuudessa ei tule olemaan helppoa kenenkään osalta.
"mahdatko kuitenkin kuulua niihin miehiin, jotka hätäisesti sietävät oman puolison lapset, mutta eivät enää yhtään ylimääräisiä, esim. lasten ystäviä. Jos näin on, elämänne tulevaisuudessa ei tule olemaan helppoa kenenkään osalta."
Kuinka pystyit lukemaan ajatukseni?
Itsekin olen ajatellut tämän olevan iso ongelma, jota pahentaa se, että puolisoni ei paljon kysele minun mielipidettäni.
Se oletko tiukkis ja pitääkö naisen ensin keskustella kanssa ovat kaksi täysin eri asiaa. Jos ette ole pöytää etukäteen varannut, tai muutakaan toimenpiteitä tehnyt, ja olet sitä mieltä, ettei tuon yhden illan siirto sovi koska olette alustavasti jo sopineet tekevänne muuta, niin olet kyllä silloin mielestäni aika tiukkis. Muutoinkin vähän epäilen, että kuinka mielellään se naisen 10 -vuotias lähtee lauantaina enää klo 20:30 jälkeen mihinkään ravintolaa, (eli "heti sitten").
Ilman muuta naisystäväsi olisi ollut hyvä puhua kanssasi muutoksesta heti kun sai sen tietoon, mutta ei kai hänen sentään sinun siunausta jokaiseen muutoksen tarvitse.
Lähde hyvä mies vaikka lenkille sulattamaan sitä ilmoitusta...
Anteeksi, katsoin viestin päivämäärän väärin. Eli ette oletkaan lähtemässä klo. 20:00 jälkeen ravintolaan, ja ilmoitus muutoksesta tulikin jo edellisenä päivänä.
Ajatukset kuitenkin samat...
Eli milloin olitte menossa ravintolaan, jos nainen vasta hetkeä ennen klo 20:17 sanoi, ettei tänään mennä ja kaverin lapsi tulee kylään.
Kellonajoilla ei ole merkitystä, ILMOITUS tuli jo päivällä.
Kysymys on lähinnä periaatteesta, koska itse kysyn aina puolisoni mielipidettä jokaiseen asiaan joka koskettaa kumpaakin(vaikka yleensä aina tiedän sen kysymättäkin, mutta kysymällä sitä yritän osoittaa kunnioitusta häntä kohtaan), niin odotan sitä sitten itsekin.
Mutta vastauksia lukiessani tajusin, että minun pitäisi oppia jonkinlaista joustamista suhteessa, eikä aina pyrkiä täydellisyyteen. Vähän samaan tapaan kuin liikenteessäkin joustetaan jos toinen ei ihan täydellisesti noudata liikennesääntöjä. Ei aina olla soittamassa torvea tai heristämässä nyrkkiä, saatikka ajeta tahallaan toisen kylkeen jos se tulee kolmion takaa eteen.
Kellonajoilla ei ole tässä merkitystä, ILMOITUS tuli jo päivällä.
Kysymys on lähinnä periaatteesta, koska itse kysyn aina puolisoni mielipidettä jokaiseen asiaan joka koskettaa kumpaakin(vaikka yleensä aina tiedän sen kysymättäkin, mutta kysymällä sitä yritän osoittaa kunnioitusta häntä kohtaan), niin odotan sitä sitten itsekin.
Mutta vastauksia lukiessani tajusin, että minun pitäisi oppia jonkinlaista joustamista suhteessa, eikä aina pyrkiä täydellisyyteen. Vähän samaan tapaan kuin liikenteessäkin joustetaan jos toinen ei ihan täydellisesti noudata liikennesääntöjä. Ei aina olla soittamassa torvea tai heristämässä nyrkkiä, saatikka ajeta tahallaan toisen kylkeen jos se tulee kolmion takaa eteen.