En tiedä kuuluuko tämä tälle palstalle kaikin puolin mutta kirjoitampa kuitenkin..
Eli näin viime yönä unta "edellisestä elämästäni" joka lyheysti sanottuna sisälsi seuraavaa:
-Pitkäaikainen suhde ihanaan naiseen
-Monia hyviä ystäviä
-Kuntosali, lenkkeily, taistelulajit, laskettelu, paljon aktiivisia ja liikunnallisia harrastuksia
-Hillitysti baarireissuja yms kaupunkikierroksia jne (lähinnä tyttöystävän ja hänen kavereidensa kanssa)
Siinä oli lyhyesti mitä elämäni oli noin 6 kuukautta sitten ja sitä ennen (suhde keskti reilu 3 vuotta)
Elämäni nykyään:
-herään n. kahdelta päivällä (paitsi tänään heräsin tuon unen takia jo seitsemän aikaan)
-käynnistän tietokoneen
-menen nukkumaan noin klo 3-5 aamulla.
Itken monesti kadotettua elämää mutta kaikki vain luisui käsistä kun nainen lähti, mulla ei oo enään kavereita eikä elämää noin yleensä, antaisin mitä vain jos saisin elämän takaisin, noh oma mokani. varmaan.
Onko kellään vastaavaa kokemusta, pääseekö tällaisesta oravanpyörästä enään ulos?
ps. olen 20 vuotias.
Eli näin viime yönä unta "edellisestä elämästäni" joka lyheysti sanottuna sisälsi seuraavaa:
-Pitkäaikainen suhde ihanaan naiseen
-Monia hyviä ystäviä
-Kuntosali, lenkkeily, taistelulajit, laskettelu, paljon aktiivisia ja liikunnallisia harrastuksia
-Hillitysti baarireissuja yms kaupunkikierroksia jne (lähinnä tyttöystävän ja hänen kavereidensa kanssa)
Siinä oli lyhyesti mitä elämäni oli noin 6 kuukautta sitten ja sitä ennen (suhde keskti reilu 3 vuotta)
Elämäni nykyään:
-herään n. kahdelta päivällä (paitsi tänään heräsin tuon unen takia jo seitsemän aikaan)
-käynnistän tietokoneen
-menen nukkumaan noin klo 3-5 aamulla.
Itken monesti kadotettua elämää mutta kaikki vain luisui käsistä kun nainen lähti, mulla ei oo enään kavereita eikä elämää noin yleensä, antaisin mitä vain jos saisin elämän takaisin, noh oma mokani. varmaan.
Onko kellään vastaavaa kokemusta, pääseekö tällaisesta oravanpyörästä enään ulos?
ps. olen 20 vuotias.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aikaa on jo kulunut erostasi melko paljon. Tarvitset ihan selvästi apua, et taida päästä yksiksesi asioissa eteenpäin. Tiedäthän eronne syyt? Oliko kyseessä ensirakkaus, ensimmäinen pitkä suhde? Sun pitäisi hommata edes yksi hyvä ystävä jolle voit tilittää oloasi ja ajatuksiasi.
Hae kirjastosta Bruce Fischerin kirjoittama kirja Jälleenrakennus-Kun suhteenne päättyy. Yritä josko pääsisit tuon kirjan avulla eteenpäin.
Olet todella nuori vielä. Sinä selviät erostasi, aivan varmasti. Tulet kohtaamaan vielä uuden ihmisen, joka vie jalat altasi. Yritä päästä liikkeelle, mene ihmisten ilmoille, ota yhteyttä vanhoihin kavereihin, lähde kävelylle.
Älä jää tuleen makaamaan!
ensimmäinen pitkä suhde se oli, ja oikeastaan ensimmäinen "rakkaus" ei niitä parin kuukauden juttuja ennen sitä voi kutsua rakastumiseksi, mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi.
Minun ensirakkauteni oli suurin piirtein saman pituinen suhde kuin sinunkin. Ensirakkauden päättyminen on kivuliasta varsinkin jos sinut on jätetty. Saatat kokea, että kukaan ei pysty ikinä tekemään sinua yhtä onnelliseksi kuin hän teki. Tai että kun et kelvannut hänelle, et kelpaa kenellekkään muullekaan (tämä ei ole totta!). Pelkäät ehkä kohdata uusia kumppaneita tai aloittaa uuden suhteen jonkun kanssa. Nuo kaikki edellämainitut on ihan normaaleja jätetyn ajatuksia ja tuntemuksia.
Yritä päästä liikkeelle, tulet huomaamaan, että sinulle löytyy vielä ottajia. Liiku kaupoissa, kaupungilla, vaihda katseita, hymyjä vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa ja itsevarmuutesi kasvaa ja usko tulevaan kohenee. Lämmitä suhteet vanhoihin kavereihin, lähde heidän kanssaan ulos, baariin, yökerhoon. Vältä kuitenkin yksin heräämistä krapulassa, morkkis voi olla melkoinen aluksi. Mene vaikka kaverin luokse jatkoille ja jää nukkumaan sinne niin et ole herätessäsi yksin.
Ymmärrän kyllä tuskasi, usko pois. Erosin ensirakkaudestani kuuden vuoden suhteen jälkeen vähän aikaa sitten, mutta onneksi minulla on edes jonkinlainen turvaverkosto johon tukeutua. Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni huomannut miten uskomattoman tärkeitä ystävät ovat. Ennen tukeuduin kaikessa kumppaniini, ja laiminöin ystäviäni ja perhettäni todella pahasti. En oikeastaan tällä hetkellä pysty ymmärtämään mitä hyvää olen elämässäni tehnyt, niin että olen ansainnut nämä hyvät ystävät ja perheenjäsenet jotka "ottivat minut takaisin" näiden vuosien jälkeen.
Eikö sinulla ole ketään kenelle puhua, jotain vanhaa kaveria johon voisit vaikka ottaa uudelleen yhteyttä? Entä perheesi? Ja käy hakemassa se kirja, koita jotenkin saada taas elämästä kiinni!
On kyllä minullakin ollut aivan toivoton olo monta kertaa eron jälkeen, ja aluksi olin aivan varma että kuolen....en yksinkertaisesti pystynyt kuvittelemaan että tämän jälkeen on vielä elämää. Mutta jostain niitä voimia sitten kuitenkin löytyi, vaikka en mikään kovin vahva ihminen olekaan. Sun on pakko vaan uskoa että kyllä se siitä. Ja niin kuin jossain toisessa keskusteluketjussa joku sanoikin, onnellisuus ei voi olla jostain toisesta ihmisestä kiinni. Minä luulen ainakin että nyt minun pitää oppia elämään yksin, en ole ennen tätä ikinä elännyt yksin ilman kumppania, joskus teininä viimeksi. Enkä usko että minun tarvitse olla yksinäinen silti. Sinulla alkaa vaan nyt uusi vaihe elämässä! Onko sulla työ-tai opiskelupaikkaa, jotain mistä saisit rytmiä päivääsi?
Minä olen vielä nuori, ja sinä vielä nuorempi! Et kai oikeasti voi uskoa että se elämä oli nyt tässä?! Herranjumala kun sulla on vaikka mitä vielä edessä! Minä ainakin kieltäydyn sellaisesta ajattelutavasta. Ja asennehan ratkaisee miten tulkitsemme elämämme kokemukset. Tämä voi siis olla sulle joko loputtoman pitkä pimeä tunneli, tai uuden kiinnostavan elämän alku! Sinä päätät!
Aloita kuntosalilla käyminen uudestaan, sielä et tarvitse puhua ihmisten kanssa ellet halua, mutta ainakin olet ihmisten ilmoilla. Sitäpaitsi sun mieliala kohenee treenaamisen myötä. Syksyn yhteishaku on muuten käynnissä. Mites olis opiskelupaikka? Ja kunnon työntekijöille löytyy aina duunia! MOLia selaamaan siis!
Sun pitää saada muutos sun ajattelutapaan. Siinä nyt selkeästi mättää, ja se estää sua jatkamasta elämää. Lupaa että edes yrität! Se antaisi mulle, ja varmasti monelle muullekin eronneelle paljon toivoa siitä että hyvää, onnellistä ja valoisaa elämää on eronkin jälkeen. Voimia sulle.
erostasi.
olet vielä nuori, joten elämä on edessä, ei takana.
-ala liikkumaan
-huolehdi ulkonäöstäsi
-mene opiskelemaan (tulee uusia kavereita samalla kun tietoa)
tai hae töitä (työkavereita)
huomaat että elämä paistaa risukasaankin.