Oli ihan pakko laittaa toi :)
Joo, tää on nyt oikea ongelma johon soisi miesten antavan neuvoja, ja miksei asian kokeneiden naistenkin.
Eli exä aiheuttaa taas ongelmia. Kaikkeni olen kokeillut lähestymiskiellosta, huutoraivareista, vittuilusta/haukkumisesta, asiallisesta selittämisestä täydelliseen ingnooraamiseen, ilman mainittavaa tulosta. Erosta on n. 7-8v ja sillä on edelleen sellainen tyyli, että laittelee kaikenmaailman ihmeviestejä mulle. Nyt tuli jotain että "mikset sä rakastanut mua". Tota samaa sontaa eri versioin sieltä tulee 1-3 krt/kk. On aivan turha vastata sille mitään, koska mun mielestä tuollaisia ei tarvis enää edes puhua. Mua ei edes huvita puhua sen kanssa mitään, puhumattakaan jostain vanhoista asioista, jotka eivät taatusti koskaan palaa.
Tohon nyt liittyy aina muutakin, kuten jos vastaan ihan mitä vaan, niin se tarttuu heti tilaisuuteen ja alkaa haukkuun mua. Tuntuu oikeasti että kaikkien noiden viestien perimmäinen tarkoitus on päästä puheyhteyteen mun kanssa, jolloin voi solvata taas niin paljon kuin kerkiää. Niin ja pilata mun päivän/koko viikon.
Koko vitun äijä ahdistaa mua. Noi tekstiviestit vituttaa ja ahdistaa mua, enkä todellakaan halua niitä. Mutta se saa aina mun puhelinnumeron lasten takia selville.
Saako tommoselle menneisyyteen jämähtäneelle, omien tekemisiensä vaikutuksien tapahtumien kulkuun unohtaneelle, oikeasti mitään järkeä päähän? Millä konstilla sen saisi tajuaan ettei mitään ole eikä tule, enkä edes viitsi viihdyttää sen ryyppyehtoota märehtimällä turhanpäiväisiä vanhoja asioita. Mä en edes halua kuulla koko äijästä koskaan ikinä yhtään mitään, ja mua INHOTTAA noi sen viestit.
Millä sen sais tajuaan?
Vai onko mun ainoa toivo koittaa kestää ja odotella lasten täysi-ikäisyyttä jolloin voin vaihtaa taas numbat/osoitteet ja pääsen siitä vihdoin eroon?
Joo, tää on nyt oikea ongelma johon soisi miesten antavan neuvoja, ja miksei asian kokeneiden naistenkin.
Eli exä aiheuttaa taas ongelmia. Kaikkeni olen kokeillut lähestymiskiellosta, huutoraivareista, vittuilusta/haukkumisesta, asiallisesta selittämisestä täydelliseen ingnooraamiseen, ilman mainittavaa tulosta. Erosta on n. 7-8v ja sillä on edelleen sellainen tyyli, että laittelee kaikenmaailman ihmeviestejä mulle. Nyt tuli jotain että "mikset sä rakastanut mua". Tota samaa sontaa eri versioin sieltä tulee 1-3 krt/kk. On aivan turha vastata sille mitään, koska mun mielestä tuollaisia ei tarvis enää edes puhua. Mua ei edes huvita puhua sen kanssa mitään, puhumattakaan jostain vanhoista asioista, jotka eivät taatusti koskaan palaa.
Tohon nyt liittyy aina muutakin, kuten jos vastaan ihan mitä vaan, niin se tarttuu heti tilaisuuteen ja alkaa haukkuun mua. Tuntuu oikeasti että kaikkien noiden viestien perimmäinen tarkoitus on päästä puheyhteyteen mun kanssa, jolloin voi solvata taas niin paljon kuin kerkiää. Niin ja pilata mun päivän/koko viikon.
Koko vitun äijä ahdistaa mua. Noi tekstiviestit vituttaa ja ahdistaa mua, enkä todellakaan halua niitä. Mutta se saa aina mun puhelinnumeron lasten takia selville.
Saako tommoselle menneisyyteen jämähtäneelle, omien tekemisiensä vaikutuksien tapahtumien kulkuun unohtaneelle, oikeasti mitään järkeä päähän? Millä konstilla sen saisi tajuaan ettei mitään ole eikä tule, enkä edes viitsi viihdyttää sen ryyppyehtoota märehtimällä turhanpäiväisiä vanhoja asioita. Mä en edes halua kuulla koko äijästä koskaan ikinä yhtään mitään, ja mua INHOTTAA noi sen viestit.
Millä sen sais tajuaan?
Vai onko mun ainoa toivo koittaa kestää ja odotella lasten täysi-ikäisyyttä jolloin voin vaihtaa taas numbat/osoitteet ja pääsen siitä vihdoin eroon?
Vastaukset 61
Vanhimmat
Kokeillaanko kuin pinna kestää?
Mun itsesensuuri pyyhki just äskön tästä muutaman kommentin pois...
Ois niin tehnyt mieli vähän kokeilla.
En mä oikein tiedä olenko hyvällä vai huonolla tuulella. Hyvällä, kun muistelen eilisen päivän testituloksia, huonolla kun tulee toi mulkkuex mieleen.
Mitä sä sensuroit?
Käytäksä töissä pukua tai kauluspaitaa ja krakaa?
Jos mua aiot kokeilla, niin sitten ihan varovasti vaan.. ei tiedä mitä voi tapahtua :DD
Sensuuriin meni sellasta kevyttä kenttävittuilua parinvalintakriteereistä... :)
Ole niitä miehiä :)
Juuei nyt mitään parinvalintakriteerejä kannata tähän heittää. En ole ennustaja enkä selvännäkijä. Mitkään ennakkotiedot eivät valitettavasti kertoneet että se on tuollainen 13v päästä.. ja siitä eteenpäin.
Nyt tarvis keksiä millä sen paskiaisen saisi hiljaiseksi vihdoinkin :D
rajoissa tuo. Ei kukaan voi stalkkailla noin montaa vuotta. Vain viiden vuoden stalkkaukset on hyväksyttyjä.
Samaa mieltä. Millä sen saisi sille kerrottua ymmärrettävästi?
Vaikka katkeruuskin on varmasti yksi osatekijä.
"Mutta se saa aina mun puhelinnumeron lasten takia selville."
Miksi se saa lasten kautta sen selville? Olen jotenkin ymmärtänyt että sun muksut alkaisivat olla jo aika isoja, joten etkö voi sanoa heille etteivät anna äitin numeroa isille..? Kiusallista tietenkin hieman kun lapset jää välikäteen, mutta ehdotus kumminkin.
"Saako tommoselle menneisyyteen jämähtäneelle, omien tekemisiensä vaikutuksien tapahtumien kulkuun unohtaneelle, oikeasti mitään järkeä päähän?"
Luulen ettei. Kun kerran aikaakin on mennyt noin kauan. Ehkä siinä vaiheessa kun perseestä alkaa pukata horsmaa, niin voi olla toiveita jonkinlaisesta kypsymisestä.
Tai no, en tiedä sitten auttaisiko "vittua mua ei kiinnosta yhtään" reaktion sijaan joku sellainen reaktio, missä et paljastaisi ärsyyntymistäsi (jos niin edes teet) vaan kertoilisit vastausviesteissäsi jotain ympäripyöreää ja mahdollisesti häntä ärsyttävää. Riskinä kai tässä on se, että voisiko hän käyttää sun kertomia puutaheinää-juttuja jotenkin sinua vastaan.
Yksi vaihtoehto voisi olla se, että mitäpä jos et vastaa ollenkaan hänen viesteihin?
Tai sitten poliisi. Jemmaat niitä viestejä ja viet ne näytille poliisilaitokselle.
Se ainakin on. Mikä sinänsä on aivan helkkarin hauskaa ja täysin absurdia. Minä nimittäin jätin hänet, koska hänellä oli uusi tyttöystävä (jolla ei kuulemma ois oikeasti ollut mitään merkitystä meidän avioliitolle, hänhän rakasti vain minua.. hurraa ja jippiii..voivittu)
Joo, isoja on mutta aina se jotenkin saa selville. Eikä lapset oikein uskalla olla antamatta, jos isä sitä vaatii. itseasiassa olen lapsille sanonut, että annatte heti, aivan turha on heidän ruveta sen takia tappeleen.
"Luulen ettei. Kun kerran aikaakin on mennyt noin kauan. Ehkä siinä vaiheessa kun perseestä alkaa pukata horsmaa, niin voi olla toiveita jonkinlaisesta kypsymisestä."
-Mä myös vähän pelkään tätä vaihtoehtoa.
Riskinä kai tässä on se, että voisiko hän käyttää sun kertomia puutaheinää-juttuja jotenkin sinua vastaan.
-Juu mutta se käyttää kaikkea mua vastaan. Jos en sano mitään, se keksii päästään sopivat vaihtoehdot. Voit olla varma ettei ne ole mitenkään edullisia minulle.
"Yksi vaihtoehto voisi olla se, että mitäpä jos et vastaa ollenkaan hänen viesteihin?"
-Aika vähän mä niihin vastaan. Nykyään laitan luurin vuorokaudeksi kiinni heti viestin jälkeen mutta ei se tajua siitäkään mitään.
"Tai sitten poliisi. Jemmaat niitä viestejä ja viet ne näytille poliisilaitokselle."
-Tätä olen taas ajatellut. Olen säästänyt varmaan vuoden viestit. Ainoa ongelma on se ettei ne ole sävyltään välttämättä uhkaavia tms. Miten saa tuomarin tajuaan ongelman ytimen?
Se voikin olla haastavaa saada ulkopuolinen ymmärtämään asioiden todellinen laita. Mutta ehkä jos miettii asiaa niin, että kyseisenlaisia häiritseviä tai halventavia viestejä tulee ja tulee ja niitä vaan tulee pitkiäkin aikoja, niin viestejä jemmaamalla siinä kai voisi saada aika kätevästi osoitettua selkeän systemaattisuuden, ehkä jos vielä ihannatilanteessa olisi niin että myös ne omat lähetetyt viestit (mitä olisi tietenkin tullut laitettua harvoin) olisi tallessa, niin voisi näyttää että "mä olin näin kiltti ja tällaista paskaa mä vaan saan osakseni, oon pyytänyt kohteliaasti olla ottamatta yhteyttä, mutta tällaista viestiä vaan pukkaa".
Tosiaan tallessa. Voisi olla vaikeaa saada niitä ymmärtämään. Jos vaihtais sen numban, ja kieltäis ketään antamasta sitä sille. Sitten jos se sen kaivaa taas esiin ja laittelee viestiä, niin sitten voisi jo olla paremmassa asemassa tuomareihin nähden "katsokaa nyt, olen kaikkeni yrittänyt" Joo :)
ettei tekstiviestihäiriköinti ole rangaistavaa. Ei siis auta kuin kärsiä.
muuta neuvoo, kuin täydellinen unohtaminen. Aina kun se mulkku pistää sulle viestiä, niin delaa ne avaamatta.
Toinen keino on alkaa seukata jonkun Bandidosin jäsenen kanssa, ne pistää nopeesti tollaisen äijän ruotuun.
Toi eka lienee kuitenkin parempi vaihtoehto. Mikä tahansa vastaus tuollaiselle on bensaa liekkeihin, mä tiedän sen.
Tollainen stalkkerointi on tosiaan aika syvältä.
Aina kun se mulkku pistää sulle viestiä, niin delaa ne avaamatta.
-Lasten asioiden takia pitää aina katsoa olisiko siellä kerrankin jotain asiaa. Sitä se myös käyttää hyväkseen. Muistan kun joskus kysyin siltä, että monelta se tulee hakeen, niin se vastasi jotain "että pakkohan se on äkkiä tulla hakeen että pääset jakaan persettä kylille" Juuh..
"Toinen keino on alkaa seukata jonkun Bandidosin jäsenen kanssa, ne pistää nopeesti tollaisen äijän ruotuun."
-Tässäpä taas sellainen mitä olisin hyvinkin voinut käyttää mutta.. taas tuli se mutta. Se on lasten isä, ja jonkun täytyy kovasti ajatella lapsia tuossa välissä. Hän ei siihen kykene, joten se jää mun harteille. Sillä sitten mulla onkin kädet oikeastaan kokonaan sidottu ja mun ainoita puolustautumiskeinoja on vaan väistely.
Kyllä mäkin siihen tulokseen olen tullut, että täydellinen hiljaisuus ja huomiotta jättäminen olisi se parhain keino. Taidan yrittää taas pauhelinnumeron vaihtamista ja pistää lapset opetteleen se ulkoa, niin sitä ei sitten löydy niiden puhelimista. Ja lapset sanoo sille ettei me tiedetä numbaa.. äiti soittaa vaan meille tuntemattomasta numerosta.
En jaksais aina siellä poliisillakaan rampata kun ei tässä nyt kuitenkaan vakavasta fyysisestä väkivallasta ole kyse.
Toi on kyllä niin syvältä. Mä ainakin päätin kauan sitten etten koskaan tee mitään tuollaista. Vaikka äijä lähtisi tupakkaa ostaan eikä palaisi takaisin, niin en perään kysele.
...itelles mies, niin ei tuntuis missään noi exän ahditelut. Nauraisit sille vaan päin naamaa.
Sä et oo päässyt yli tuosta exästä... Ihan oikeesti, sulla on jotain vielä pahasti hampaankolossa.
Että ojasta allikkoon, niinkö? Onhan mulla ollut montakin miestä (Järjestyksessä Mikko, Esa, Riku, Mika ja Sami) tuon jälkeen, noista oli pari pidempää seurustelusuhdettakin. Ihan yhtä tavalla mua silloinkin vitutti se.
Kyllä mä olen siitä yli päässyt. Hampaankolossa on paljonkin muistettavaa joita vaalin siellä kuin kukkaa kämmenellä. Ettei ne vaan unohdu. Muistaminen ja virheistä oppiminen pelastaa tulevilta katastrofeilta. Mutta niillä ei ole merkitystä, ne on vaan minua varten siellä. Eikä ne ole siellä exän muistamiseksi vaan sen pahojen tekojen yms muistamiseksi.
Sen pitäisi saada homma tajuaan vaikkei mulla olisi miestä tms. Mitkään asiat eivät enää riipu siitä.
Mä unohdin viimeisimmän eli Akin tuosta listasta.. hyi mua :D
...sä et oo oppinut nauramaan tuolle exäsi säälittävyydelle. :( Höh.
Koska se ihan oikeasti ällöttää, inhottaa, vihastuttaa, suorastaan jopa pelottaa yms. En mä halua kuulla siitä koskaan mitään. Sen viestit vaan ahdistaa yms mua. Mä haluan että se jättää mut täysin rauhaan ja lopettaa tuon kaiken touhuilunsa.
...kannattais "unohtaakin", ettei vanhoista muisteloista kasva elämää rajoittavia peikkoja.
Vai pelkäät sä vielä sortuvas siihen exääs jos sä "unohdat" ne asiat??
...mun mielikuvitus ei riitä sun asemaan asettumiseen.
Pelkää, koska se ei mussa herätä mitään positiivista tunnetta. Täyttä historiaa koko paska.
Pidän ne muistissa siksi että osaan tunnistaa vaaran tulevaisuudessa paremmin, ja siten suojella itseäni tehokkaammin.
Sähän olet mies ja varmasti luonteeltasikin erilainen joten tuo voi olla vaikeaa.
En mä oikeasti halua mitään muuta kuin sitä ettei mun tarvi koskaan kuulla eikä nähdä sitä. Alkuun pääsis jo sillä ettei se tosiaan saisi muhun mitään yhteyttä millään verukkeella.
sulla rasittava ex-äijä. Kuulostaa siltä, että sä oot yrittäny kaikkea mahdollista, mutta ei kai tuollaseen tehoa oikein mikään. Paras varmaan jos pystyis jättämään täysin huomioitta, antaa deleten laulaa eikä reagoi millään muotoa mihinkään viestiin tms. Tuskin sitä jaksais kovin pitkään yksin haastella... Tai no ehkä jaksaiskin. Mutta niin kauan kuin niihin reagoi jollain tavalla, olipa se tapa mikä tahansa, niin tuollasella on tapana jatkua.
Yritetty ja rasittava se on. Kyllä se on jo muutaman vuoden melkein yksinään tota jaksanut. Ja jos vastaankin niin se ei sitten ole mitään positiivista eikä taatusti anna mitään toivoa. Se jaksaa silti :)
Voivoi.. mä en enää _ikinä_ ala säheltään miesten kanssa mitään :(
Yli 100 km:n päähän saadakseni asiaa paremmin perille, ei se oikein auttanut mutta eipähän tarvi sitä usein kylällä nähdä.
Mä olen todella paljon jättänyt vastaamatta mutta ei siitä hyötyä ole. Se taas laittaa 1-2 viikon päästä uutta. Mä nyt en ole sitä halunnut kuunnella enkä tukea/lohduttaa ikinä vaan kyllä mun käytöksestä olisi yksinkertaisemmankin läheisriippuvaisen pitänyt jo jotain tajuta.
Mä keksin että laitan sille viimeisen viestin jossa sanon nätisti mutta tylysti ja vaihdan puhelinnumeron jota en anna vähään aikaan kenellekkään sukulaiselle.
jos se sitten auttais asiaa jotenkin.
Kyllä mäkin tiedän, että se yrittää juuri saada mitä hyvänsä yhteyttä jotta saisi juuri sulle sattuneen touhun kaltaista tapahtuun. En mä siihen kyllä lähde ollenkaan mukaan.
Mitään muuta kuin lapset. Sillä se sitten pääsekin vieläkin kiusaan. Onneksi muksut on kohta jo niin isoja että siltä lähtee viimeinenkin mahdollisuus kiusantekoon :D
"Mun tilanteesta teki vaikean se, että mies oli ihana, mulla ei ollut mitään syytä vihata sitä."
-No tää nyt on taatusti vielä vaikeampaa. Mulla on hyvä kun ei ole tunteita tai korkeintaan kaikkia negatiivisia.
On hermoja raastavaa. Mähän olen tästä hommasta saanut stressivatsan, ärtyneen suolen oireyhtymän ja kaikenmaailman ruokatorvitulehduksia yms. Reagoin tilanteeseen tuolla tavalla. Ei kiva :(
Mulla alkaa heti vatsaa korpeen, kun viestin piippaus kuuluu. Sillä jo haluisin siitä rauhaan, että pääsis paranteleen ärtynyttä pikkuvattaa :D
Niin pitkää lähestymiskieltoa edes sellaiselle joka olisi puukottanut tms. puhumattakaan tässä asiassa. Vuosikin voisi tehdä tiukkaa.
Ongelmahan on aina ollut että kun ei äijä tajua, ei se tajua kenenkään sanomisista yms. Ei se tajua minkään vaikutuksista mihinkään. Tai sitten sen kiusantekohalu on niin voimakas, että tarkoitus pyhittää keinot. Noh, se siitä.
Mä teen sen puhelinnumeron vaihtamisen yms. niin jos se rauhoittaisi sitä.
ole sellaisia voimasanoja joilla puupäät saadaan aloilleen
Ei kumpaakaan.
Tekstareita nyt saa lähetellä mielin määrin kelle tahansa.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tekstiviesteillä pommittaminen ei riko kotirauhaa/1135239449988
Tässä tapauksessa voi ehkä saada sen lähestymiskiellon uudestaan. Olis vaan kiva jos se tajuais ihan omin voimin, niin se voisi olla pysyvämpi olotila.
sitten tulevaisuudessa, mies jollain tavoin pummaa lapsiltanne.
Toki sen ajan saat olla rauhassa.
Miten pääset eroon viesteistä?
Et vastaa, tuli millaista viestiä tahansa.
Siitä huolimatta kannattaa jättä vastaamatta, vaikka eivät loppuisi ennen toisen hautajaisia.
Tekee, on tehnyt tähänkin saakka. Mutta olishan se vähänkin aikaa parempi kuin ei mitään.
niin se vaan menee suomessa,missä miehet eivät usein avaudu kuin kännissä.
yksi lähikavereistani pommittaa exääni kännisoitoin,vaikka eivät ole missään tekemisissä pariin vuoteen ole olleetkaan.
tämä kaveri oli ollut kiinnostunut exästä ennen minua,mut minä sen nappasin.
olisi kyllä sopineet toisilleen paremmin.
Tän pässin ongelma nro 1, mutta saa tää niitä selvinkinpäin läheteltyä. Puhelimeen alkolukko tuollaisille :D
vähänkin jos mittari värähtää niin ei soitto onnistu tai antaa sähköiskun korvaan.
kehitin mielessäni eilen seksivälineen joka saattaisi mullistaa monen naisen seksielämän,toivottavasti sitä ei ole jo kehitetty.
Joo se olis kyllä hyvä keino.
Vai semmoinen väline. Onnea uudelle innovaatiolle sitten vaan :)
kotona ollessasi. Näin olet useamman kerran kertonut.
Kumpi nyt roikkuu kummassa? Toinen vaiko molemmat?
Useamman tyypin paitoja on jäänyt nurkkiin pyöriin. En muista mikä niistä on kenenkäkin vai onko peräti alunperinkin minun. Ostan meinaan mielelläni xxl-koon paitoja, kun ne on niiiiin mukavia.
No, mä nyt en ole siinä yhtään kiinni ja haluaisin tuostakin vähäisestä yhteydenpidota eroon.
uusi suhde kaapin kokoisen miehen kanssa. Mulla toimi lisäksi se, että muutin tuhat kilometriä. Ei tarttenu olla siellä kuin vuosi niin entinen ukko oli hiljaa. Sitten vielä EKAN kerran uhkasin tehä sen soitoista ja viesteistä rikosilmoituksen kotirauhan häirinnästä.
Kannattaa tehä oikee loppuhuipennus...tehoaa varmasti.
Mä olinkin jo ite ihan loppu.
Nyt olenkin saanut olla rauhassa viimeiset seitsemän vuotta, kun koko 90-luku oli yhtä pommitusta.
Mitään auttanut, mies meinaan. Tarvis varmaan muuttaa jonnekkin Rovaniemelle, niin se vois rauhoittaa. Lapset eivät tosin siitä tykkää eikä heitä voi tämän takia pakottaa. Sehän sattuisi lapsiin eniten, ja sitä pitää välttää.
Mä kokeilen tota numeronvaihtoa, jos se toisi rauhan.
ihminen tajuaa siinä vaiheessa kun sitä satutetaan..eli väkivaltaa peliin.
Vähän epäilen ettei tämä kovan luokan pässi siitäkään mitään tajua :D
Ajattele, että asiat voisi olla pahemminkin. Pidät kuitenkin itse jalat maassa, etkä roiku menneessä. Lastenkin kannalta hyvä niin, että edes toinen vanhempi on aikuinen. Jotkut ex-pariskunnathan soutavat ja huopaavat edestakaisin ja siinäpä hyvä lasten elää epävakaiden vanhempiensa kanssa.
En kyllä valitettavasti tiedä miten pääsisit tuosta riippakivestä eroon, jos tietäisin niin kertoisin kyllä :)
Tiedän että asiat voisi ola paaaljon pahemminkin, ja kyllä sekin nyt hieman helpottaa. Mutta vois tää olla kyllä hyvinkin, kun oikeasti miettii homman taustoja. Mun tässä pitäisi katkerana kiusata sitä, ja kun en kerran sitä tee, niin sillä nyt ei ainakaan ole mitään oikeutta sellaiseen.
Kiitos sympatiasta :D
elämässä joutuu kokemaan asioita jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta :(
Olisi niin helppoa kun tuollaiset asiat voisi pyyhkäistä kuin likatahran pöydästä ja se olisi siinä...
Hyvä jos sympatiasta iloa :)
"elämässä joutuu kokemaan asioita jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta :("
-En näköjään muuta tässä elämässä joudukkaan kokemaan. Sen verran paljon niitä tippuu mun eteen.
Mutta mitäs näistä. Tuosta kun pääsis eroon, olis elo paaaljon mukavampaa :)
hyvä asenne, sekin auttaa paljon :)
Monta ikävää asiaa löytyy omastakin menneisyydestä mutta pysykööt siellä vaan, ne on ollutta ja mennyttä :)
Se mikä ei tapa vahvistaa...
seuraa kaikenlaista?
7-8 vuodessa ole mennyt perille, niin tuskin se enää meneekään, ennen kuin ukko dementoituu ja sitä myöden unohtaa.
Eikös nuo tekstiviestit ole ihan selvää lähestymiskiellon rikkomista ja siitähän jää todistusaineistokin?
Jos ei ole tarpeen asiallisissa asioissa (lapset) olla kontaktissa, niin ei yhtään vastausta enää.
Vaihdat numeroasi. Jätät entisen tenavien puhelimiin ja uuden kirjaat niihin esim. nimellä "luokanvalvoja" tms. Luultavasti menee hetken ennenkuin alkaa lähetellä tuohon numeroon viestejä.
Laita tekstiviesti takas:
"Luokkaaja häpäisee vain itsensä." -Konfutse-
ja jos sen jälkee et enään vastaa tekstiviesteihin kuin em. viestillä tai et ollenkaan.
Vastaatko sä sille mitään kun se tekstailee tms?
tekemään selvää siitä oman elämänsä sankarista
Ei tuollaisista pääse eroon. Ei vaikka mitä tekis. Mikään ei auta. Onneksi se ei uhkaile sua millään hulluilla jutuilla. Mut tiedän miten se pilaa koko viikon. Mä ostin puhelimen mihin laitoin suorasulun exännumeroon. Toisinaan kurkkaan kansioon mihin kaikki sen puhelut ja viestit katoaa ja poistan viestit lukematta.
Se idiootti ei onneks tajuu soittaa tai viestittää muista liittymistä :)
Mikset sä sitten rakastanut sitä? Kai niille menneille ja nykyisille haukkumisille varmaan löytyy jokin syykin?
voivat esittää asian siten, että menee perille: emme käy luonasi jos jatkat äidin häiritsemistä.
Vastanneille, nyt mä tiedän mitä teen. Yritän ekaksi laittaa asiallisen mutta tiukan _ei mitään toivoa, enkä halua susta edes kuulla mitään_ viestin ja sitten vaihdan liittymän. Jos ei sillä tokene, niin sitten alkaa otteet koveneen, mutta se on sen ajan murhe :)
on yhteisiä lapsia niin se mies kyllä kuuluu suun elämääs niin kauan kuin elät..
Jos on kerran joskus luvannut rakastaa niin sitä sitten tehdään hautaan asti eikä livetä prkl.
Hehehee.. luojan kiitos ei todellakaan kuulu, vaikka mun pitäisi tappaa se :D
oo mitään lollottelemista, aikuiset ihmiset ja käyttäytyy ku pikkulapset.
.....