Miehen naiskaverit

Jokaisella parilla on omat tapansa. Jos miehelle on o.k että nainen mesettää ja pitää muutenkin yhteyttä miespuolisiin ystäviinsä, ei nainen voi vastaavaa mieheltä kieltää.

Itse en mieheltä kieltäisi yhteydenpitoa naispuolisiin kavereihinsa, kunhan naiset olisivat sellaisia jotka minäkin tunnen. Satunnaisia baarituttavia tällaisina kavereina en hyväksyisi.

Tosin pistän usein itse välit viilenemään miespuolisiin ystäviin jos uusin naisystävä ei hyväksy.Koen, että parempi niin, kaikkien kannalta.Itse en kuitenkaan olisi moksiskaan siitä että miesystävälläni olisi naiskavereita.Päinvastoin, mikä sukupuolessa niin ratkaisevaa on, ystäviä saa toki olla.

saa toki, koska itselläkin on miespuoleisia muutamia, toisaalta miksei voisi olla myös yhteisiä. En lähtisi miettimään, mitä saa tehdä, mutta eri asia, et haluaako mies itse tehdä kaikenlaista naiskavereiden kanssa, jos on omat intressit oikeasti muualla. Ja sitten vasta miettisin, jos alkaisi huolestuttamaan, jos mies todella haluaisi kaikenlaista. Naisten kanssa periaatteessa voi kaveerata kuten miestenkin. Kuten itselläkin kiinnostus on eri asia ja kavereiden kanssa vaan ei tahdo edes alkaa kaikkeen. Vasta kieltäydyin yhteisestä ulkomaanmatkaehdotuksesta kaverimiesten kanssa, ei niin paljon kiinnosta olla silti. Jos kovin tiiviisti pitää yhteyttä kavereihin kameroilla ja mikrofoneilla, mut omaan naiseen ei, niin ihmettelisin, mikä tai kuka on tärkeää. Itsekkin mesetän välillä miespuoleisten kavereitten kanssa, mutta koska touhu alkoi mennä muuksi kuin kaveeraamiseksi yhden puolelta, päätin että voi olla yhteyksissä sitten muuten hänen kanssa. Käytännössä ehkä mieheen voisin luottaa, mutta kokemuksesta tiedän, etten naisiin miehen kavereina, etteikö naiset olis sitten kiinnostuneita ja koettais iskeä miestä pois tai tahallaan aiheuttaa kaikenlaista pahaa mieltä.
Ei kavereita tarvi unohtaa seurustellessa tietenkään, mutta joutuu ottamaan tietysti sitten toista huomioon puolin ja toisin, mutta jos kaverit menis tärkeimmäksi asiaksi, itse miettisin jaksaisinko sellaista suhdetta. Riippuupi tietysti ehkä siitä, miten tiivistä sydänystävyyttä mies nyt sattuisi viljelemään naisystäviensä kanssa.

Jotenkin tuntuu siltä, että suurin osa ihmisistä pitää suurena tavoitteena seurustelusuhdetta.
Onhan se toki kivaa, jos on, mutta pitääkö kaiken tähdätä siihen?

Ystävistä ei luovuta!
Jos mahdollinen tuleva seurustelukumppanini alkaisi vaatimaan joidenkin ystävyyssuhteideni katkaisemista, opastaisin hänet kohteliaasti ovelle.

ystävät heti pariuduttuaan. Minä en ole sellainen. Miespuoliset ystävät ovat parhaita. Jos mieheni ei hyväksy miespuolisia ystäviäni, mies menee vaihtoon. Jokainen pari päättäköön, mitä ystävien kesken on sopivaa tehdä. Esim. jos poikaystäväni ei hyväksy miespuolista ystävää yökylässä luonani, sen ymmärrän (vaikkakin ihmetellen:kuka nyt ystävänsä kanssa harrastaisi seksiä?!).

Monesti kumppanit vaihtuvat, mutta samat ystävät ovat kuvioissa vuosikausia.

Kyllä yleensä jää kakkoseksi jos alkaa puolison kavereista valittamaan, ei ehkä heti mutta vuosien saatossa saat kuulla kuinka sinä olet syyllinen kun ei ole kavereita.

Luottamus lienee kaiken aa ja oo, ja jos sitä ei ole niin epäilee ihan kaikkea, myös viatonta toimintaa. Itseäni ei ole häirinnyt miesten naispuoleiset kaverit, mutta jos niiden kanssa pitää roikkua netissä kun on elävää seuraa vieressä niin se jo häiritsee. Toisinsanoen kannattaa miettiä mikä on järkevää yhteydenpitoa ja mikä taas toisessa roikkumista, joskus hyvästä naiskaverista tulee varsinainen riesa kun mies alkaa seurustelemaan.

Kavereita/ystäviä saa ja pitää olla ja noin omasta mielestäni ystävyys ei katso sukupuolta :)

Jos kuitenkin on jotain muuta kuin kaveruutta kumppanisi ja jonkun toisen miehen/naisen välillä niin sen haistaa kyllä eikä silloin auta muu kuin antaa kalossin kuva ahteriin ja toivottaa hyvää jatkoa valitsemallensa tielle :D

Luotetaan ja ollaan ylpeitä itsestämme! Otetaan asiat kuten eteen tulevat, vahvistutaan kokemuksista jos ei muuta :D