Tänä iltana en keksinyt ainuttakaan :(.
Ajattelin jos teille tulisi jotain mieleen ja jaksaisitte piristää minuakin välillä. Siitäkin huolimatta, etten ole onnistunut piristämään teitä, vaikka olen yrittänyt.
Odotukseni ovat korkealla...
Ajattelin jos teille tulisi jotain mieleen ja jaksaisitte piristää minuakin välillä. Siitäkin huolimatta, etten ole onnistunut piristämään teitä, vaikka olen yrittänyt.
Odotukseni ovat korkealla...
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olet oman itsesi herra, kukaan ei särje sun sydäntä, niin sanonut kaverit ei puhu kakkaa selän takana, koska niitä ei ole.
edit.
Mukavaa että viestin ilmaantumisessa palstalle kestää pari tuntia.
Yksin olet henkisesti vapaampi.
Useinhan sosiaaliset yhteydet toisiin ihmisiin ovat kompromisseihin perustuvia. Ajatukset latistuvat seurassa seuran tasolla olevaan pienimpään yhteiseen nimittäjään ja todellinen kauaskantoisuus jota ei kohtaa sosiaalinen kritiikki pääsee tylsyttämään on laadultaan parempaa. Tästä voi seurata tarpeeton pidättely, itsekritiikki ja häpeä omia korkealentoisempia ajatuksiaan kohtaan.
Yksinäisyys on pyhempi kuin seura. Yksin ollaan lähempänä totuutta, hienovaraisia lankoja joiden tavoittamiseen tarvitaan ainakin hetkeksi hälinän loppumista.
Tunnut kovasti paljon luottavan järkeen. Olisiko niin että tunteellinen ja esteettinen puolesi tarvitsisi ehkä muusaa kokemiseen?
>> Useinhan sosiaaliset yhteydet toisiin ihmisiin ovat kompromisseihin perustuvia.
Yksinäinen ihminen on vapaa sillä tavalla, kuin sosiaalisesti sitoutunut ihminen ei voi koskaan olla. Fyysisesti vapaampi vaikkapa matkustelemaan; voi käydä vaikka Vilnassa, tai Bukarestissa eikä vaimoa ole laittamassa kampoihin. Ei tarvitse aina lähteä sinne Rhodokselle tai Kossille. Fyysisesti vapaampi kokemaan seksuaalisuutensa; orgasmin voi virittää kestämään vaikka tuntikausia, eikä tarvitse olla muistamassa että aijuu, eihän vaimo välitä seksistä paljoakaan.
Henkisesti voi kokeilla kaikkea, ryhtyä vaikka mormoniksi tai noidaksi, eikä ole vaimo naputtamassa että nyt mieheni on seonnut lopullisesti. Voi lähteä kävelyretkelle vaikkapa aamuyöllä, ja ihailla yötaivasta. Olen löytänyt tähtitaivaan kauneuden vasta erottuani, ja yön kauneuden myös.
Yksin voi valvoa vaikka koko yön, ja mennä nukkumaan auringon noustessa. Tai yrittää olla kokonaan nukkumatta, ja nukkua sitten koko vuorokauden. Ei ole vaimoa siinä haukottelemassa joka ilta kello 22.00.
Yksinäisellä ihmisellä on koko ajan haku päällä, mikä estää häntä kuolemasta henkisesti. Hän on avoimempi, ja näkevämpi kuin sitoutuneet ihmiset.
Viisaita sanoja jälleen kerran. Mitäpä muuta sinulta voisi odottaa. En siis vähättele, vaan ojennan laatusertifikaatin.
Yksinäisyydessä on tosiaan jotain todella pyhää ja korkealentoista. Ehkä tämän vuoksi hukuttaudun säännöllisesti oman maailmani syövereihin, erakoidun ja vajoan yksinäisyyteeni. Vapaaehtoisesti. Ja joka kerta mieleni pohjamudista löydän jotain niin kiehtovaa, etten malttaisi palata enää takaisin pinnalle. Ennen kuin on myöhäistä...
Viime aikoina olen viimeisenä keinonani luottanut järkeen, etsinyt laajempaa ymmärrystä ja yhdistellyt lukuisia teorioita suuremmaksi kokonaisuudeksi. Selviämiseni aina vain kovenevista haasteista on vaatinut loogista päättelyä, impulsiivisuuteni vaimentamista ja ehtymättömän informaatiotulvan ahtamista uupuneeseen päähäni. Aivoistani ovat kohta patterit loppu.
Taiteellinen puoleni korisee henkitoreissaan, jatkuva kiire ja ylisuorittaminen ovat tappamassa inspiraationi. Luominenkin on nykyään suorittamista ja organisointia, puisevan rationaalista.
Ehkä koko härdellin pysäyttävän muusan kohtaaminen olisi todellakin paikallaan.
viestitkin lentelevät mihin sattuu, **kl. Täytyy kai otsikoida ne.
"Oletko selvännäkijä?" Oli siis tarkoitettu ...............:lle.
"Henkisesti voi kokeilla kaikkea, ryhtyä vaikka mormoniksi tai noidaksi, eikä ole vaimo naputtamassa että nyt mieheni on seonnut lopullisesti. Voi lähteä kävelyretkelle vaikkapa aamuyöllä, ja ihailla yötaivasta. Olen löytänyt tähtitaivaan kauneuden vasta erottuani, ja yön kauneuden myös."
Vau. Sait yksin elämisen kuulostamaan kovin kauniilta ja vielä validein perusteluin.
"Yksinäisellä ihmisellä on koko ajan haku päällä, mikä estää häntä kuolemasta henkisesti. Hän on avoimempi, ja näkevämpi kuin sitoutuneet ihmiset."
Yksinäisyys saa vastustamaan henkistä kuolemaa tai lamaustilaa myös yritteliäisyyden ja motivaatiojärjestelmien kautta. Niin monen naisen tieteellinen, taiteellinen tai mikä lie ura on kaatunut perheen perustamiseen. Tai jo seurusteluun. Niin moni mies on lakannut tavoittelemasta korkeampia päämääriään tavattuaan naisen, jolle hän riittää ihan omana itsenään :).
Kun rakkautta ei kohdista yhteen ja ainoaan kohteeseen, se pirstaloituu ja sen voi suunnata muihin kauniisiin asioihin, joiden kautta välittyessään se edelleen kertautuu ja yhä useammat saavat osansa.
>>Kun rakkautta ei kohdista yhteen ja ainoaan kohteeseen, se pirstaloituu ja sen voi suunnata muihin kauniisiin asioihin, joiden kautta välittyessään se edelleen kertautuu ja yhä useammat saavat osansa.
Niin... Lakshmi kasvaa MahaLakshmiksi. Mutta eihän sen näin periaatteessa pitänyt käydä. Rakkauden kertautumisen ja siroamisen piti tapahtua aviollisen rakkauden kautta, joka hiljalleen kypsyy kosmiseksi vastuuksi.
Mutta enpä ole nähnyt näitä Kosmisia Avioliittoja, joista rakkautta säteilisi myös ulospäin.
Tai no... joillakin vanhemmilla ihmisillä on sellaista. Näitä mummoja ja pappoja, joiden koti on aina auki, ja vieraanvaraisuutta tulvillaan.
"Mutta enpä ole nähnyt näitä Kosmisia Avioliittoja, joista rakkautta säteilisi myös ulospäin.
Tai no... joillakin vanhemmilla ihmisillä on sellaista. Näitä mummoja ja pappoja, joiden koti on aina auki, ja vieraanvaraisuutta tulvillaan."
Ovat kieltämättä harvinaisia. Yleensä parisuhteen myötä ihminen karkaa ystäväpiirinsä saavuttamattomiin, kuin ufo olisi hänet kaapannut. Ei ole aikaa eikä energiaa enää muille, kaikki keskitetään "meihin". Oma maailma parisuhteessa on kaunis asia, mutta sinne on helppo kadota. Onneksi tosiaan on näitä muutamia mummoja ja pappoja, joilla riittää sylintäydeltä rakkautta muillekin. Jaksaisinpa itse aikanaan olla samanlainen...
"Oletko selvännäkijä? :)"
Olen.
Olet oman itsesi herra, kukaan ei särje sun sydäntä, ns. kaverit ei jauha kakkaa sun selän takana, koska sulla ei ole sellasia.
Voit soittaa musiikkia yöhön asti, tanssia alasti ja syödä rasvaista ruokaa. Sitten kuumaan kylpyyn juomaan drinkkejä ja lukemaan mukavaa kirjaa ilman että kukaan kinuaa suihkuvuoroa oven takana :).
Eikä kukaan mäkätä ja sano "Nyt nukkumaan!"
Ah :).
"Sitten kuumaan kylpyyn juomaan drinkkejä ja lukemaan mukavaa kirjaa ilman että kukaan kinuaa suihkuvuoroa"
Kahdestaan tuo on paljon mukavampaa. Vaahtokylpy, kynttilöitä, pari viinilasia ja vielä tuhkakuppi ja savukkeita joita voi poltella kylvyssä ollessaan. Kaikki naisethan tuollaisesta tykkäävät.
"Voit soittaa musiikkia yöhön asti, tanssia alasti ja syödä rasvaista ruokaa."
Kyllä sitä on tullut alasti tanssittuakin keskellä yötä naisen kanssa (paljon mukavampaa kuin yksin), ja lisäksi tulee yleensä tehtyä erityisen hyviä herkkuruokia naisille. Yksin ollessa ei jaksa kovin kummoisia ruokia laittaa.
"Kahdestaan tuo on paljon mukavampaa. Vaahtokylpy, kynttilöitä..."
Yksin ja yhdessä kylpeminen ovat mielestäni kaksi eri asiaa, eikä niitä siinä mielessä voi verrata. Yksin kuumassa kylvyssä lojumiseen liittyy täydellinen hiljaisuus ja rentoutuminen, yhdessä siinä tulee väkisinkin erinäisiä ajatuksia päähän ;).
"Kyllä sitä on tullut alasti tanssittuakin keskellä yötä naisen kanssa (paljon mukavampaa kuin yksin), ja lisäksi tulee yleensä tehtyä erityisen hyviä herkkuruokia naisille."
Mut tuskin sentään ihan milloin tahansa toinen innostuu tuollaiseen, ja muille kokatessa ei voi tehdä ihan mitä lystää, itsellänikin on ne oudot "kaikkimitäkaapistalöytyy"-paistokset jääneet vähiin viimeaikoina.
karkottavat kyllä tehokkaasti osan naisista.
Olen Dorkan kanssa samaa mieltä myös siitä, että on ihan eri asia olla yksin kylvyssä. Yksin ja kaksin olemisen ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia asioita, molempi parempi. Tupakansavua en kyllä itse sietäisi, siihen loppuisi nautinto.
Minua ei itse asiassa harmita ollenkaan, mikäli kaikkein suvaitsemattomimmat ja ahdasmielisimmät naiset karsiutuvat pois heti ensimmäisenä. Jäljelle jää hedonistiset naiset jotka ovat myös avarakatseisempia ja liberaalimpia ja minulle sopivampia, näiden kanssa viihtyy paremmin kuin tiukkapipoisen niuhottajan ja nautinnoista pidättyvän terveysintoilijan kanssa.
Eilisiltana polttelin naiseni kanssa hunajabluntteja. Nainen ihan ihmetteli, miten hyväntuoksuisia ja hyvänmakuisia ne ovat.
Riippumattomuus ja vapaus lämmittää vaikka sauna keskellä yötä (ei pikkuhousupyykkiä sauna täynnä)
Jääkaappi pysyy siistinä kun sinne ei osta mitään,(ei rehuja ja kastikkeita) abc:n lounaspöydällä pärjää helposti vuorokauden.
Rahat saa kuluttaa viimeisimpään kuluttajaeletktroniikkaan&autoon ilman äitimäistä saarnaa rahankäytöstä.
Vähän yksipuolisesti miehen näkökulmasta, mutta joku näppärä naisihminen vääntää kuitenkin äkkiä nämä toisinpäin...
-ei tarvitse kuunnella yöllä kuorsausta
-aamulla herätessä ei tarvitse nuuhkia toisen pahanhajuista hengitystä
-vähemmän astioita tiskattavana
Yksinäisyyden kääntöpuolena on täydellinen itsenäisyys. Eri asia löytääkö sille mitään tähdellistä käyttöä.
Eli juurikin täydellinen itsenäisyys ja riippumattomuus.
Itselläni on myös harrastus, joka suorastaan vaatii omaa "tilaa" ja verottaa jokaisesta päivästä tuntikausia aikaa...ja ei, se ei ole suomi24:n selailu.
Yksinäisyys on tietenkin alati taustalla mutta joskus se on jopa lohdullista. Comfort in solitude.
Sitä paitsi nykyään alkaa jo miettimään, että osaisinko minä edes elää suhteessa. Vaadin niin paljon aikaa itselleni ja ajattelen arvatenkin monista asioista suht itsekkäästi, koska minulla ei ole ollut tarvetta koskaan ottaa kenenkään muun tarpeita huomioon.
Sitten vielä tämä muka vanha viisaus joka jossain leffassa oli. "Rakkaus tuo huolen, rakkaus tuo pelon. Ilman raukkautta elää ilman huolta ja pelkoa."
Minullakin on hyvänä eli kurinalaisena tai inspiraation täyteisenä päivänä tolkuttomasti aikaa verottava harrastus, joka vanhojen kokemusteni perusteella herättää katkeruuden ja mustasukkaisuuden tunteita parisuhteen toisessa osapuolessa.
Rakkaus tätä harrastusta kohtaan pistää ajoittain miettimään voiko kukaan mies enää koskaan elää rinnallani ja vilpittömästi kannustaa minua toteuttamaan tätä tarkoitustani. Välillä tuntuu myös siltä, että voin kanavoida kaiken rakkauteni tätä kautta muille ihmisille ja olla täällä jollain tapaa hyödyksi. Kohta taas tuntuu siltä, ettei millään hienolla ja kauniilla, mitä voin loihtia ole mitään merkitystä ellei joku ole vierelläni jakamassa sitä kanssani.
Voisin kuvitella tulevani sulle kylään. Hymyilen ovella. En tiedä mitä se yksinäisyyteetesi kurjuuteen vaikuttaisi tai että olisinko toivottu vieras, mutta tulisinpahan vain. Saisit kertoa päivän huolet ym. polttavat aiheet.
Tai kutsuisin sinut kylään, kävelylle.
Keittäisin sulle kahvit, ja hieroisin kipeän ja väsyneen selkäsi, lämmittäisin saunan ja sitten istuttaisiin iltaa kahdestaan. Pienet väännöt jostain aiheesta, ja lämmittäisin, ja lämmittäisin... Tästä se lähtisi....
Mut ei se olisi enää yksinäisyyttä, että se siinä on. Mutta jos käyttää mielikuvitusta, niin ehkä sitten.
Voisit tulla luokseni kylään, veisin sinut mökille. Hymyilisin ovella ja katsoisin ystävällisesti silmiisi.
Olisin ihan hiljaa. Sitten kertoisin kuinka yksikään hieno ja arvokas asia elämässäni ei tunnu enää juuri miltään, sillä ei ole ketään, jonka kanssa rakentaa näille asioille jokin merkitys ja tarkoitus. Kertoisin kuinka kaipaan välillä kaiken suorittamisen ja pätemisen keskelle hetkiä, joihin ei liity sanoja, päättelyä, tuomitsemista ja arvottamista. Kertoisin kuinka paljon kaipaan pysähtymistä, läsnäoloa, jotain herkkää; jotain riipivän kaunista, jonka koin kauan sitten, mutta unohdin, sillä oli pakko.
Sitten sinä kertoisit ihan mitä tahtoisit, minä kuuntelisin ja ymmärtäisin. Sitten lämmittäisimme saunan ja parantaisimme maailmaa, tai ainakin toisiamme.
Ei tarvii raakata alakerran karvoitusta.
Kainalot ja sääret ajelen aina, olimpa yksin tai en, maalla tai kaupungissa.
Alakertaa en juuri viitsi ajella, kun karvatupet ym. kipeytyy ja tulos kestää sheivattuna hädintuskin kahta päivää (vinkkejä parempaan tulokseen otetaan vastaan).
Ja tällaisenaan "tavaraa" en kehtais näyttää edes toisille naisille uimahallissa.
ei tartte ajaa partaa kun ei oo ketään pussattavaa. hampaitakaan en pesis ellei työ sitä vaatis.