ei katoa, vaikka kuristamisestani on aikaa jo 3 viikkoa. Pystyn hengittämään normaalisti, mutta silti tuo tunne on edelleen. Olisiko syytä hakeutua uudelleen lääkäriin, voiko olla, että minulta on sittenkin vaurioitunut jotain? Kuristus jatkui niin kauan, että en saanut henkeä vähään aikaan, onko kokemuksia, palaudunko ennalleen ajan myötä?
Kuristava tunne
Euroton
10987
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta kyllä sinun kannattaa käydä uudelleen lääkärissä.
Voihan tuo olla traumaperäistäkin, sillä kokemuksesi on täytynyt olla hirveä.
Mene lääkäriin!
Tätä nyt sitten jauhat seuraavat kymmenen vuotta, ja itse olet tietenkin täysin syytön,eikö?
näin sanoo just psykopaatti, ei kantsi noteerata mitenkään, paitsi käskemällä hoitoon.
enkä kysymykselläni sitä hakenutkaan.
kurkkusi. Se voi olla jotenkin turvonnut tms.
Vaiva voi tietenkin olla myös psyykkinen.
Oletko lähtenyt pois kuristajasi luota?
Ensi kerralla voi käydä pahemmin, tiedät kai sen?
Itse väkivaltaisesta avioliitosta vasta turhan monien vuosien jälkeen pelastautuneena mietin usein, miksi en lähtenyt aiemmin.
Onneksi Luoja varjeli, että henki säilyi, enkä itsekään tappanut miestä. Sillä sekin vaara on olemassa, kun tarpeeksi kauan rääkätään.
Vaikka muuten pyörittäisin puol päivää sormia sieraimissasi, sinulla ei olisi oikeus minua lyödä tai kuristaa mies! Ja jos niin teet, minä lupaan että minä t.... sut! Ihan vaan tiedoksi.
tuli?
aina ja kaikessa mies-sukupuolta. Ovat aina oikeassa, myös silloinkin kun eivät ole, nämä tyypit käyttävät arvaamattomasti veistä.
Jos sä menettäisit jonku raajan, niin sehän voi jäädä kummittelemaan. Siis sä oikeasi tunnet sen siinä jne jne.... Voisiko olla että sä syytön/syyllinen olet saanut alitajuntaasi kummituksen, etkä suinkaan mitään viottumaa ihan oikeasti kaulaasi.
Mä muistan kerran kun mua kuristettiin niin että henki melkeen loppui ja sit mun kolme vuotias poikani otti lelun ja viskasi sillä isäänsä ja henki alkoi kulkemaan taas niin mä tajusin het samalla kertaa että samperi ei tässä ole mussa vikaa muuten kuin et mä annan sen tehdä näin mulle ja viel lapsen nähden. Voisin siis ihan näin suorilta sanoa, että sussa on vikaa päässä kun sä annat tuon jatkua ja uliset sit tuliko joku viottuman hipiään. No arvaa mitäs se mielenterveys "vamma" voi saada aikaan koko kropassa. Menee kauneus, luottamus, ylpeys ja itsearvo, kaikki mikä ennen sai sinutkin kukoistamaan.
Fyysistä väkivaltaa on olemassa. Parisuhteissa, perheissä, työpaikalla... missä vaan. Pääsin vihdoin itse lähtemään 11 vuoden jälkeen. Ei se alussa ollut pahaa, pieni isku joskus kun en ollut "käyttäytynyt". Vuosien myötä se meni siihen että jos kaupassa meni aikaa 10 minuuttia kauemmin kuin viimeksi niin tuli turpaan. Vaikka olin ollut kaupassa kolmen alle 4-vuotiaan kanssa. Ei se hakkaaja katso aikaa, paikkaa tai olosuhteita, aina voi lyödä. En uskaltanut lähteä aiemmin, pelko siitä että se tulee ja tappaa oli tosiasia. Vasta kun sain tarpeeksi tukea ja turvaa ulkopuolisesta maalilmasta uskalsin lähteä. Pelkään edelleen.