järkiinne! Kai te ymmärrätte että 95 naista sadasta hakee vain taloudellista turvaa. Se on lopulta ihan sama onko se pekka vai pertti, kunhan on vain talo ja auto nyt ainakin..kuinka moni nainen onkaan lähtenyt heti kun heillä on mennyt taloudellisesti huonosti liitosaan? Mutta kun se naimisiinmeno on vain prinsessaleikkiä ja avioliitto vain ympäristön vaatimusten täyttämistä nin kyllä sen voi ymmärtää! Olen maannut 40 naimisissa olevan naisen kanssa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana (Olen yritänyt 54). Ja kaikilla heillä se sama selitys..
tulkaa nyt
hyvät miehet !
111072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletko siis antanut huomattavan summan rahaa siitä makaamisesta jolloin heidän mainitsemasi taloudellinen turva on tullut turvatuksi?
Ei mua kiinnosta mitä ne muut hakee, kun olen löytänyt sen yhden...
( joka ilmeisesti on ihan eri planeetalta kuin nuo sinun tapaamasi )
En väitä että köyhänä/tavallisilla tuloilla olisin onnellisempi kuin taloudellisesti turvattuna. Mutta minua on yritetty houkutella eräs mies isolla palkkapussillaan luokseen onnistumatta siinä. Enemmän minulle ainakin ratkaisee miehen käytös, yhteensopivuus, kemia kuin joku raha. Mitä se loppupelissä merkitsee?
Siis jo nousee feministi-ihminen väkisinkin jopa meikäläisen hapatuksessa ylös moisen tekstin johdosta.
Siis ensinnäkin naisten pitäisi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja lakata ajattelemasta materiaa tai leikkimästä kulissia. Prkle kun sillä et elämässä onnea etkä tyydytystä saa, vaikka miten yrität! Nainen on Nainen ja osaa kyllä pärjätä. Ottaa jo kohta kupolista moiset tyhjänupit ketkä sitten inisevät elämänsä kurjuutta jonkun hetkellisen kollin/vosun kainalossa.
Ja sitten hyvät miehet! Jos tahtoo hyvän parisuhteen ja liiton niin kannattaisi oikeasti pitää siitä kiinni. Liian usein se muljahtaa itsestään selvänä pitämiseksi ja näin saadaan alamäki alkamaan.
Ja kaikki yhdessä toinen toistansa tukien pohtimaan ajatusta miten kaikkea ei voi saada. Jos yhdelle tasolle annat tyyliin kaikkesi, jostain muusta kohtaa se on silloin pois. Järki käteen ja tasapaino asioihin herrasväki!
Taas jälleen kerran ärsyttää, kun joku yleistää. Mitä lie naisia isket, mutta itse olen uskollinen varakkaan miehen vaimo enkä ole hänen kanssaan siksi, koska hän on varakas.
Tapasimme nuorina ja köyhinä opiskelijoina. Opiskelun rinnalla teimme töitä, jotta maksoimme laskut - vanhemmiltamme emme saaneet tukea. En todellakaan tiennyt silloin mitä tulevaisuus tuo tullessaan meille molemmille työelämän ja rahatilanteen kannalta. Mutta jo silloin tiesin, että rakastan miestäni aidosti ja aion olla hyvä ja uskollinen puoliso olipa elämäntilanteemme millainen tahansa.
En ole koskaan himoinnut rahan perään enkä esimerkiksi halua lotata, jotta emme saisi liikaa rahaa. Tietysti raha helpottaa elämää, mutta ei se ole meille puussa kasvanut. Olemme opiskelleet, saaneet työt joista pidämme, minä tienaan kohtalaisesti ja mieheni todella hyvin. Niinpä rakensimme talon ja ostimme autot yms. Minä kyllä ehdotin rivitaloasuntoa, mutta mies oli meillä se joka tahtoi oman, ison talon. Mutta ei se talokaan helpolla tullut,vaan se vaati paljon työtä meiltä molemmilta. Sen vuoksi taloa arvostaa entistä enemmän, koska on sen itse osittain suunnitellut ja tehnyt.
Joskus tuntuu, että elämä olisi helpompaa, jos asuisimme vaikka kerrostalossa eikä olis edes autoa. Nimittäin harmittaa kovasti, koska monet ihmiset päättävät jo luonteemme sen perusteella missä asumme ja millaset autot meillä on. En jaksa ymmärtää miksi ei voi tutustua ihmiseen, toisen sisimpään eikä vetää heti johtopäätöksiä, että joku on olevinaan muka muita parempi, vaikka emme todellakaan ole sellaisia ihmisiä. Itse en koskaan perustanut mielipiteitä toisesta sen mukaan, mitä kouluja joku on käynyt tai missä työssä on tai miten tienaa ja asuu. Ne ovat toissijaisia asioita, koska tärkeintä on ihminen ja hänen luonteensa. Ystävyyden kannalta tärkeintä on se kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa, jos synkkaa niin synkkaa hengisesti. Ja itse olen sellainen, että rehellisesti toivon kaikille hyvää; toivon, että saavat elää siten miten kukin haluaa ja on onnellinen. Siksi tuntuu pahalta, jos joku toinen sitten luulee minusta ihan väärin.
Välillä tuntuu, että pitäis varmaan myydä koko omaisuus ihan toisten mieliksi, jotta se oma velikään ei jaksais olla kateellinen (itse on sen myöntänyt).
Sainpas jonnekin purettua tämänkin asian:) Niin, että en ole ainakaan sellainen nainen joka on mieheni kanssa vain rahojen vuoksi. Varmaan joku voi luulla niin, koska yhdessä on kuljettu pitkä taival. Silti häntä yhä rakastan, häntä enkä hänen varojaan.
Taitaa meitä samanlaisia olla paljon, mutta me ollaankin vain omien miestemme sängyssä eikä sinunlaistesi:)
"Taitaa meitä samanlaisia olla paljon, mutta me ollaankin vain omien miestemme sängyssä eikä sinunlaistesi:)"
Terv. Köyhän miehen rakastava vaimo (en vaihtaisi rikkaaseen)
Ei tosiaankaan pidä sanoa kaikki, vaikka minunkin käsitys on aloittajan suuntainen. Minä jatkan etsintää naisesta joka haluaa muutakin kuin rahaa tai "ulkoiset puiteet". Samalla on hyvä kyseenalaistaa omat käsitykset naisista vaikka kokemus kyllä antaisi viitteitä muihin ajatuksiin. Taitaa siipeilijöitä olla miehissäkin...
kävi niin kun perheen rahat joutuivat tiukoille, niin vaimo hommasi itselleen rikkaan rakastajan (rakastajia). Toinen oli ylilääkäri ja toinen lakimies. Itsetunto romuttui aika täydellisesti. Vaimo tietenkin kielsi aluksi suhteet, mutta myönsi kun sain kuulla totuuden kavereilta. Ikävää kun ne vastoin käymiset tulee, niin sitten livetään. Nyt molemmat velkaisia, eikä tulevaisuudessa ole paljon lapsille tarjottavaa. Ainoastaan sitä rakkautta, mutta välillä tuntuu, että tässä maaailmassa materia on tärkeämpi ja ne hienot elämän kokemukset.
Niin,itse olen todennut,että rahalla on suurikin merkitys.
Ostimme mieheni kanssa omakotitalon ja olemme nauttineet maalaismaisemista,vaikkakin tiukkaa on taloudellisesti ollutkin.Duunareita ollaan molemmat.
Otin tämän duunarimiehen rakkaudesta,en rahasta,ja olen nauttinut elämästä hänen kanssaan vuosikausia....mutta....pian taitaa maalaisidylli olla historiaa koska mieheni joutui maksumieheksi takaamaansa lainaan(hölmö kun oli).
En voi sille mitään että harmittaa vietävästi jos mieheni ei voi pitää minusta taloudellisesti huolta.Tilanne on sietämätön,koska olen aina turvannut siihen että asiat hoituvat,vaikka tiukoilla ollaankin oltu aina.
Nyt vaan tuntuu siltä ettei rakkauskaan riitä korjaamaan tätä epätoivoa.Mieheni kyllä tsemppaa sata lasissa,mutta minulla on jatkuva stressi tulevaisuudesta.
Olenkin päättänyt,joskaan en ole miehelleni tätä sanonut,että jos talo menee myyntiin velkojensa takia,niin minä muutan yksin asumaan,ilman häntä.
Ja häpeäkseni tunnustan vielä sen,että miksi en aikoinaan valinnut puolisokseni erästä äveriästä miekkosta,joka kovin perässäni kulki...tunsin häneenkin vetovoimaa,mutta valitsin toisin.Nyt olen sitten rakkaudella kyllästetty köyhä kirkonrotta.Ei hyvä,ei ollenkaan hyvä.
Rakkaus on mahtava asia,mutta ei kai se kaikkea kestä kuitenkaan...ellei pakolla pidä olla aviossa lasten takia...meillä ei ainakaan siitä ole kiinni.
Toivon teille kaikkea hyvää...tämmöistä se elämä vaan on,valitettavasti.
Sitähän (taloudellista turvallisuutta) moni mies on erityisesti tyrkyttämässä ja kuvittelee, että se on jutun ydin. Noin ajattelevat miehet siis itse haluavat vaimon vain omaisuuteensa jatkeeksi ja edustuskäyttöön. Kuvittelevat että se riittää naisille. Ihan sama mitä se nainen ajattelee ja onko reeta vai riitta.
Ikävä kyllä todella moni nainen eläisi kyllä omillaankin. Onpa jopa itse se taloudellinen turva miehelleen. Miestä kaivataan enemmänkin elämänkumppaniksi. Itse erosin ekasta miehestäni juuri tuon omaisuuden, eli omaisuuden perässä juoksenmisen takia, sillä minun arvomaailmaani se ei soveltunut. Käytän rahani mieluummin muuhun kuin taloon, autoihin tai kaikennäköisiin vimpaimiin.
Eli kuvaamasi kaltaisia naisia löytävät ne, jotka sellaista hakevatkin. Näillä naisilla on ehkä jäänyt varsinainen itsenäistyminen kesken ja ovat vähän avuttomia "tyttöjä", jotka odottavat prinssin vievän heidät ja olevan heidän elämänsä tarkoitus ja turva. Miksi miehet siis rakastuvat juuri tällaisiin naisiin?
Itsellä ole mielenkiintoa ollut naiskennella kenenkään kanssa viime aikoina, mutta se mitä on katsellut ja kuunnellut tukee tuota "nainen rakastaa rahaa" mielipidettä.
Kun herralla ei tulot nouseet tarpeeksi korkealle, rouva löysi parempituloisen tilalle ja asuu nyt.. kalliissa talossa ja ajelee hienoilla autoilla.
Eräässä tapauksessa herra menetti työpaikkansa ja näin ollen tulot tippuivat aikas lailla. Ja kun hetikohta ei löytynyt uutta yhtä hyvin palkattua työtä (niinkin voi käydä), niin herra lensi ulos liitosta.
Eräs nainen taas sietää pösilöä miestään vain koska miehellä on rahaa vaikka pellolle kylväisi.
Sitten tuli mieleen tapaus jossa naisella "on haku päällä". Eli elää normaalisti liitossaan tekohymy naamalla, kaikki periaatteessa hyvin. Mutta silti kuulemma vaihtaa heti kun löytyy p a r e m p i mies, jolla on enemmän rahaa ja tyyliä kuin nykyisellä miehellä :p
Että onhan näitä. Tosin taitaa olla päinvastoinkin. Herra rouvan tilalla ylläolevissa esimerkeissä.