Olen yksinodottaja, laskettu aika lokakuussa. Onko ketään vastaavanlaisessa tilanteessa olevia että isästä ei ole varmuutta? Tiedän vain että lapsellani isäehdokkaita on kaksi, vaan en tiedä kumpi niistä on isä enkä tiedä haluanko tietää. Ahdistavaa tässä on se että toinen on itseäni niin paljon vanhempi että voisi olla minun isä, mahdollinen raiskaus kyseessä. En muista tuolloisista tapahtumista mitään kun tulin raskaaksi, olin jatkuvassa alkoholikierteessä ja lääkkeet päälle. En siis muista harrastaneeni seksiä vanhemman miehen kanssa, ja en olisi varmasti edes suostunut hänen haluistaan huolimatta, epäilen siis hänen käyttävän tilaisuutta hyväkseen kun olin mahd.sammunut. Toisen miehen kanssa muistan kyllä kaikki. Nyt vain on pidemmän aikaa ahdistanut tämä epätietoisuus, mutta toisaalta en halua selvittääkään sitä, jos se olisi vanhempi mies, eläisin siinä tiedossa ikuisesti, tulisinko hulluksi? Toivon tietysti isän olevan nuorempi, meillä on vain 7v. ikäero. Hän tuskin silti tulisi olemaan lapsen elämässä, häntä ei kiinnosta, luulenpa. Miten tällaisen asian kanssa voi elää? En tietenkään voi kohdistaa vihaa lapseen. Miksi pidin tämän? Olisinko kuollut ilman raskautta? Kaikkea pyörii mielessä. Onko minusta äidiksi sille? Ahdistaa ja masentaa välissä tosissaan. En halua olla tämän asian kanssa yksin, tukijoita löytyy toki, mutta helpottavaa olisi jos olisi joitakin samantyyppisessä tilanteessa olevia niin voisi jakaa näitä asioita keskenään?
kohtalontovereita?
5
1121
Vastaukset
- joka tapauksessa!
Aloita siitä nuoremmasta, ja pidetään peukut pystyssä. Onhan se lapsen edun mukaista sitten edes joskus periä toinenkin vanhempi.
Voimia vaan sulle kuitenkin. Etukäteen et voi tietää, kuinka paljon isä lapsestaan välittäisi. Ihmiset ovat kummallisia. Isätkin. Anna hänelle tilaisuus. - yh86
Minä olen olut samassa pisteessä oikiastaan.Olen lapseni odosttanut yksin ja olen synnyttänyt yksin ja elän edelleen sen kanssa yksin...Jos haluut jutella niin mese on:[email protected]
- mutusuu
mulla kaksi lasta ja olen molemat odottanut yksin ja yhä yksin olen 4v ja 1v8k.sähk post os [email protected] jos haluat kirjotella voimia voimia...
- not-my-life
Ahdistuksesta toiseen. En sure enää isäjuttua, nyt ahdistaa vain elämäntilanteeni lapseni kanssa(olen synnyttänyt jo), tai eihän tässä mitään vikaa sinänsä ole, asun ensikodissa poikani kanssa, tämä oli kyllä tiedettävissä, mutta onhan tämä uutta. Kaikki vain siksi että olen alkoholiongelmainen tai olin, kenempä tietoon se ei menis. Kävin avopalveluyksikössä ennen tätä. Tämä ei ole minua varten, ihan yhtä hyvin pärjäisin kotona, ei sitä tänne tunne kuuluvan. Olen sellainen vähän et en voi sietää mitään sääntöjä ym. kuten tällaisissa paikoissa on tapana olla. "mikään ei koske minua" ehkä olenkin vinoutunut, sukuvika. Kyllä tämä silti menettelee, eihän tässä missään vankilassa olla. Ja eikä täällä kauan olla, täytyy jatkaa eteenpäin. Pääasia että saan olla lapseni kanssa..
- äiti..
Välillä on aina parempia päiviä ja välillä huonompia, pienten lasten kanssa se on varmaa. Ja se että väsymys yllättää äidin helposti. Mulle kävi niin kun syntyi arvaamatta iltatähti, jota oli odotettu jo paljon aiemmin mutta kun sitten hänestä kuului, oli tilanne tyystin erilainen ja itse väsyin lapsen kanssa tosi pahasti. Jaksoin silti kotona ja sain jonkinlaista kotihoitoapuakin joskus mutta väsymyksestä ja ahdistuksesta en tunne pääseväni enää eroon ja pelkään työkykyäni miten sovitan pitkät työpäivät lapsen kanssa kun tukemassa ei ole muita. En tahdo olla lapsen isän kanssa vain sen takia että meillä on yhteinen lapsi. Jos isällä on itsellään perustavanlaatuisia asenneongelmia elämässä niin ennenpitkää sellainen ihminen vahingoittaa koko perhettä, vaikka olisi muuten kuinka hyvä isä. Toivossa on kuitenkin hyvä elää ja yritystä riittää tässä, se kannattaa aina. Täytyy vain toivoa että elämällä olisi onnea annettavana vielä. Epäonni kun tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus..
Nauti lapsestasi ja hänen hoitamisesta, pienet viattomat ihmistaimet ovat parasta elämän antia ja heidän elämäänsä on luonnollista panostaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️932109Perusmuotoiset TV-lähetykset loppu
Nyt sanoo useiden HD-muotoistenkin kanavien kohdalla äly-TV, ettei kanava ole käytössä, haluatko poistaa sen? Kanavia1671550YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua
Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä741319Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa
Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.2381211- 731170
Hyvin. Ikävää nainen,
Että vainoat ja stalkkaat miestäni.onko tarkoituksesi ehkä saada meidät eroamaan?no,siinä et tule onnistumaan881096Martina lähdössä Ibizalle
Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.1511041Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava248991Katsoin mies itseäni rehellisesti peiliin
Ja pakko on myöntää, että rupsahtanut olen 😆. Niin se ikä saavuttaa meidät kaikki.51926Uskomaton tekninen vaaliliitto poimii rusinoita pullasta
Korni näytösesitelmä menossa kaupunginvaltuustossa. Juhlia ei ole kokouksista tiedossa muilla, kuin monipuolue paikalli88891