Olen aivan sekaisin surusta. En kertakaikkiaan pysty hyväksymään rakkaani yllättäen tapahtunutta kuolemaa. Juurihan hän oli vierelläni ja kaikki oli hyvin ! Ei hän voi olla kuollut.Miksi tämä tapahtui meille ? Miksi minulta ja lapsiltamme otettiin rakas ihminen pois ??Paljon jäi sanomatta ja tekemättä. Sydämeeni sattuu hirvittävästi. Auttakaa onnetonta.
En pysty hyväksymään rakkaani kuolemaa.
Mieletön suru
81418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
-*rutistushali*-
Käy... Kaikki me joskus kuollaan. niin minä kuin sinä... Voimia sinulle!!! Voimaa kaikille sureville...
Miksi ihmeessä sinun pitäisi se hyväksyä?? Sehän on aivan p.....en väärin, että rakkaasi on kuollut. Ei sellaista saisi tapahtua, eikä sitä tarvitse hyväksyä! Mitäänhän sille ei mahda, mutta on se niiiin väärin.
Vanhan ihmisen kuolema on aika helppo hyväksyä, se on luonnollista, vanha ja väsynyt lähtee. Sitä aina ajattelee, että vasta sitten 80-90 kymppisenä elämä loppuu. Nuoren ihmisen kuollessa harvoin löyhtää mitään lohdutusta, mitään syytä, miksi näin on parempi. Tuntuu, että kaikki jää kesken täällä. Olen taistellut kaikenlaisten tunteiden kansssa poikani kuoltua.Vaikea tätä on hyväksyä, aikaa on kulunut nyt lähes vuosi, vieläkin on vaikea tajuta, että hän ei tule takaisin.koskaan hän ei astu ovesta sisälle.Tätä ei koskaan enää mitään, on niin vaikea hyväksyä. Muutakaan ei kuitenkaan voi, poikani ei tule takaisin. Miksi minä en saanut kuolla ennen poikaani, sehän on luonnollista. Eihän näin voi tapahtua, se ei ole normaalia. Olen huutanut tuskaani, itkenyt ja surrut. Välillä on helpompia päiviä jo.
Olen ollut vihainen Jumalalle, nyt jo sovussa hänen kanssaan. Tunnen, että tuolta ylhäältä minua kannatellaan kuitenkin. Kun itse täältä lähden jonakin päivänä, niin uskon, että saan tavata hänet jälleen. Rakkaasi on jossakin vierelläsi, vaikka et häntä näe, hän on sydämessäsi ja lastesi sydämissä. Tiedän, että sinulla on vaikeaa. Oman surusi lisäksi sinun on tuettava myös lapsiasi, mutta samalla he antavat sinulle tarkoitusta elämään ja voimia jatkaa. Heissä myös rakkaasi elämä jatkuu täällä maan päällä. Olen surullinen siitäkin, että poikani ei ehtinyt saada lapsia, olisi ollut ihanaa, että hän olisi tavallaan elänyt heissä. Kyllä sitä voimme kysyä,että miksi näin tapahtui, mutta emmehän me vastausta saa. Heidän aikansa täällä tuli täyteen. Me jäimme tänne vielä. Tähän on tyytyminen. Koeta jaksaa hetki kerrallaan, ehkä me jonakin päivänä saamme ymmärryksen siihen, miksi näin tapahtui. Tällaista tapahtuu monille, ei vain meille, sinulle ja minulle. Jotkut kuolevat nurina, jotkut vanhoina, mutta ihmisen elämä on kaikkineen kuitenkin tosi lyhyt kaikilla. Paljon voimia sinulle ja lapsillesi.
tuli niin rauhallinen olo. Nyt kun kuolema on ottanut lähimmäiseni pois katson elämää eri silmin kuin aiemmin. Kaikki materia on turhuutta jota ennen niin arvostin. Olkaamme onnellisia niin kauan kun saamme pitää rakkaimpamme luonamme, vaikka välillä tie olisi kivistäkin. Sinulle miehesi menettäneelle osnottoni suruusi, tiedän että kaikki on tyhjää, mikään ei tuo iloa elämääsi, mutta kyllä elämä jatkuu ja suru muuttaa muotoaan. Ikävä ei haihdu koskaan. Jaksamista Sinulle ja lapsillesi. tv Orvokki
olen menettänyt ainokaiseni reilu kaksi vuotta sitten,joskus tuntuu,että olen ainut,jolle on käynyt näin.
sinulle,hengessä mukana surussasi.
Osanottoni! Tässä elämässä ei aina kaikki käy niinkuin olemme suunnitelleet yksi silmänräpäys ja kaikki on loppu. On ihan ymmärrettävää, että kysyt etkä voi hyväksyä tapahtunutta.
Kuitenkin on vain pakko jaksaa jatkaa eteenpäin. Sinulla on lapset jotka tarvitsevat sinua lohdutustasi ja saat varmaan lohtua heiltäkin. Meille useimmille käy niin, että paljon jää sanomatta. Tiedän tuskasi sitä ei paranna kuin aika. Toivottavasti sinulla on läheisiä joilta voit saada apua ihan käytännön asioihin.
Voimia sinulle!