Täysi kenno

"Se on katos sillä tavalla että meitä isukkeja ei poikaset opeta kuselle."

Suurin syy digivastaavuuteen on vanhojen taitojen arvon romahtaminen. Kun on harjoitellut kymmenen vuotta käyttämään epäterävää maskia, tulee tietokoneohjelma, joka mahdollistaa sen jokaiselle, tuntee tulleensa petetyksi. Parhaimmat valokuvaajat harvoin oppivat kuvankäsittelyä kunnolla.


"Herkkyyden nosto ei korvaa valovoimaa ..."

Mitähän tämäkin tarkoitti? Nuorilla on keskimäärin yhtä hyvät kamerat kuin vanhemmilla, joten pikemminkin pimentyessä vanhat lopettavat kuvaamisen ja nuoret älyävät nostaa herkkyyttä.

Liikaa valovoimaa, mutta koska sitä valovoimaa voi todella käyttää hyödyksi?

Ei ole koskaan kirjoitti:

Liikaa valovoimaa, mutta koska sitä valovoimaa voi todella käyttää hyödyksi?

Isiänne paneen..

Opettako kirjoitti:

Isiänne paneen..

Digikamerat helpottavat ja nopeuttavat valokuvaamisen oppimisen meille nuorille. Viagra pidentää teidän vanhojen panokautta. Tekniikasta on iloa meille kaikille :-)

uusi ratkaisu kirjoitti:

Digikamerat helpottavat ja nopeuttavat valokuvaamisen oppimisen meille nuorille. Viagra pidentää teidän vanhojen panokautta. Tekniikasta on iloa meille kaikille :-)

Sää olet asian ytimessä.

alleensa kirjoitti:

"Se on katos sillä tavalla että meitä isukkeja ei poikaset opeta kuselle."

Suurin syy digivastaavuuteen on vanhojen taitojen arvon romahtaminen. Kun on harjoitellut kymmenen vuotta käyttämään epäterävää maskia, tulee tietokoneohjelma, joka mahdollistaa sen jokaiselle, tuntee tulleensa petetyksi. Parhaimmat valokuvaajat harvoin oppivat kuvankäsittelyä kunnolla.


"Herkkyyden nosto ei korvaa valovoimaa ..."

Mitähän tämäkin tarkoitti? Nuorilla on keskimäärin yhtä hyvät kamerat kuin vanhemmilla, joten pikemminkin pimentyessä vanhat lopettavat kuvaamisen ja nuoret älyävät nostaa herkkyyttä.

Lue lisää

Herkkyyden nosto ei korvaa valovoimaa tarkoittaa juuri sitä mitä se on. Se ei liity mitenkään siihen minkä ikäisellä on minkäkin tasoinen kamera. Teeppäs aloittelija ihan perustesti: Laita kameran herkkyys pienimmälle ja katso tähystimen läpi. Sitten nosta herkkyys maksimiin ja katos uudestaan tähystimen läpi. Kirkastuiko etsinkuva herkkyyttä nostamalla?
Tee sitten toinen testi: Ota kuva täydellä aukolla pienimmällä herkkyydellä ja samasta paikasta myös täydellä aukolla suurimmalla herkkyydellä. Muuttuiko syväterävyys herkkyyttä säätämällä? Tämän testin pitäisi valaista tietämätöntä edes hiukan. Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu.

valovoimaa... kirjoitti:

Herkkyyden nosto ei korvaa valovoimaa tarkoittaa juuri sitä mitä se on. Se ei liity mitenkään siihen minkä ikäisellä on minkäkin tasoinen kamera. Teeppäs aloittelija ihan perustesti: Laita kameran herkkyys pienimmälle ja katso tähystimen läpi. Sitten nosta herkkyys maksimiin ja katos uudestaan tähystimen läpi. Kirkastuiko etsinkuva herkkyyttä nostamalla?
Tee sitten toinen testi: Ota kuva täydellä aukolla pienimmällä herkkyydellä ja samasta paikasta myös täydellä aukolla suurimmalla herkkyydellä. Muuttuiko syväterävyys herkkyyttä säätämällä? Tämän testin pitäisi valaista tietämätöntä edes hiukan. Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu.

Lue lisää

Olet varmaan oppinut kuvaamaan päivänpaistekameralla (jonka ainoa suljinnopeus on 1/25 s ja aukko noin f/11). Valon riittävyys arvioidaan oman varjon pituudella (merimaisemassa varjo saa olla 13 askelta, mutta muotokuvassa vain 2...) kun käytät 16/10 DINin filmiä. Jos valo ei riitä kuvaamiseen, pitää vaihtaa filmiä (katso tarkemmin esimerkiksi Vilho Setälä: Oman kameran opas, 1936). Digikameroissa kaikki on toisin ja herkkyyden nostaminen tarkoittaa samaa kuin filmin vaihtaminen! Yhdessä kamerassa monta filmiä ja vielä näyttää kuvatkin heti ottamisen jälkeen - kyllä digikamerat ovat parempia kuin filmikamerat.

Nykyään käytetään enää harvoin 16/10 DINin filmiä. Siirryttäessä 1/10 DIN verran herkempää varjojen pituus voi kasvaa 2 askelta.

Sinun on paras kuvata automaattiasetuksilla. Kokeile herkkyyden nostamista laittamalla kamera jalustalle (ettei tärise). Laita kuitenkin kokeen ajaksi asetukseksi aukonsäätäminen ja täysi aukko (vanhainkotien päiväsalit ovat aika hämäriä). Kun kasvatat herkkyyttä, kuvan valotusaika lyhenee, jolloin hämärässäkin syntyy yhä parempi kuva kunnes liian suuri vahvistus alkaa näkymään kuvassa häiritsevänä kohinana.

Digikameroilla ei pääse päivänvalokameroiden suosikkifilmin herkkyyteen (16/10 DIN on suunnilleen ISO 32 herkkyys) eikä ole mitään syytä himmentää niitä f/9 tai f/11 aukkoon. Päivänvalokameroiden tasoisiin kuviin pääse usein kännykkäkameroilla, joka voisi olla ikääntyville kuvaajille hyvä ratkaisu (voi soittaa tarvittaessa apua).


"Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu."

Jos tämän kokeen jälkeen jäi epäselväksi miksi digikameroissa voidaan muuttaa kennon "herkkyyttä", älä turhaan vaihda harrastusta, vaan kysy rohkeasti. Verkko on täynnä nuoria, asiansa osaavia kuvaajia, jotka mielellään auttavat seniorikansalaisia hyvässä harrastuksessa.

oppia perusasioita kirjoitti:

Olet varmaan oppinut kuvaamaan päivänpaistekameralla (jonka ainoa suljinnopeus on 1/25 s ja aukko noin f/11). Valon riittävyys arvioidaan oman varjon pituudella (merimaisemassa varjo saa olla 13 askelta, mutta muotokuvassa vain 2...) kun käytät 16/10 DINin filmiä. Jos valo ei riitä kuvaamiseen, pitää vaihtaa filmiä (katso tarkemmin esimerkiksi Vilho Setälä: Oman kameran opas, 1936). Digikameroissa kaikki on toisin ja herkkyyden nostaminen tarkoittaa samaa kuin filmin vaihtaminen! Yhdessä kamerassa monta filmiä ja vielä näyttää kuvatkin heti ottamisen jälkeen - kyllä digikamerat ovat parempia kuin filmikamerat.

Nykyään käytetään enää harvoin 16/10 DINin filmiä. Siirryttäessä 1/10 DIN verran herkempää varjojen pituus voi kasvaa 2 askelta.

Sinun on paras kuvata automaattiasetuksilla. Kokeile herkkyyden nostamista laittamalla kamera jalustalle (ettei tärise). Laita kuitenkin kokeen ajaksi asetukseksi aukonsäätäminen ja täysi aukko (vanhainkotien päiväsalit ovat aika hämäriä). Kun kasvatat herkkyyttä, kuvan valotusaika lyhenee, jolloin hämärässäkin syntyy yhä parempi kuva kunnes liian suuri vahvistus alkaa näkymään kuvassa häiritsevänä kohinana.

Digikameroilla ei pääse päivänvalokameroiden suosikkifilmin herkkyyteen (16/10 DIN on suunnilleen ISO 32 herkkyys) eikä ole mitään syytä himmentää niitä f/9 tai f/11 aukkoon. Päivänvalokameroiden tasoisiin kuviin pääse usein kännykkäkameroilla, joka voisi olla ikääntyville kuvaajille hyvä ratkaisu (voi soittaa tarvittaessa apua).


"Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu."

Jos tämän kokeen jälkeen jäi epäselväksi miksi digikameroissa voidaan muuttaa kennon "herkkyyttä", älä turhaan vaihda harrastusta, vaan kysy rohkeasti. Verkko on täynnä nuoria, asiansa osaavia kuvaajia, jotka mielellään auttavat seniorikansalaisia hyvässä harrastuksessa.

Lue lisää

... kunnon kusemiskilpa käynnissä. Mahtaako kummallakaan teistä vielä parta kasvaa;-)

oppia perusasioita kirjoitti:

Olet varmaan oppinut kuvaamaan päivänpaistekameralla (jonka ainoa suljinnopeus on 1/25 s ja aukko noin f/11). Valon riittävyys arvioidaan oman varjon pituudella (merimaisemassa varjo saa olla 13 askelta, mutta muotokuvassa vain 2...) kun käytät 16/10 DINin filmiä. Jos valo ei riitä kuvaamiseen, pitää vaihtaa filmiä (katso tarkemmin esimerkiksi Vilho Setälä: Oman kameran opas, 1936). Digikameroissa kaikki on toisin ja herkkyyden nostaminen tarkoittaa samaa kuin filmin vaihtaminen! Yhdessä kamerassa monta filmiä ja vielä näyttää kuvatkin heti ottamisen jälkeen - kyllä digikamerat ovat parempia kuin filmikamerat.

Nykyään käytetään enää harvoin 16/10 DINin filmiä. Siirryttäessä 1/10 DIN verran herkempää varjojen pituus voi kasvaa 2 askelta.

Sinun on paras kuvata automaattiasetuksilla. Kokeile herkkyyden nostamista laittamalla kamera jalustalle (ettei tärise). Laita kuitenkin kokeen ajaksi asetukseksi aukonsäätäminen ja täysi aukko (vanhainkotien päiväsalit ovat aika hämäriä). Kun kasvatat herkkyyttä, kuvan valotusaika lyhenee, jolloin hämärässäkin syntyy yhä parempi kuva kunnes liian suuri vahvistus alkaa näkymään kuvassa häiritsevänä kohinana.

Digikameroilla ei pääse päivänvalokameroiden suosikkifilmin herkkyyteen (16/10 DIN on suunnilleen ISO 32 herkkyys) eikä ole mitään syytä himmentää niitä f/9 tai f/11 aukkoon. Päivänvalokameroiden tasoisiin kuviin pääse usein kännykkäkameroilla, joka voisi olla ikääntyville kuvaajille hyvä ratkaisu (voi soittaa tarvittaessa apua).


"Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu."

Jos tämän kokeen jälkeen jäi epäselväksi miksi digikameroissa voidaan muuttaa kennon "herkkyyttä", älä turhaan vaihda harrastusta, vaan kysy rohkeasti. Verkko on täynnä nuoria, asiansa osaavia kuvaajia, jotka mielellään auttavat seniorikansalaisia hyvässä harrastuksessa.

Lue lisää

Sen verran on tullut omia kuvia myytyä että luotan omaan osaamiseeni joten ihan turhaan joriset. En jaksanut lukea kirjoittamaasi kuin pari riviä joten en ota kantaa siihen oliko kirjoituksessasi asiaa vai ei. Tämänhetkinen kamerakalusto on digijärkkäri muutamalla valovoimaisella putkella ja parilla salamalla varustettuna, ei mikään päivänsädekamera. Kannattaa välillä käydä ulkona vähän kuvaamassa niin aivot saa tuoretta happea, muuten saattaa käydä niin kuin muutamille täällä...

mika2 kirjoitti:

... kunnon kusemiskilpa käynnissä. Mahtaako kummallakaan teistä vielä parta kasvaa;-)

Joukossa tyhmyys tiivistyy.

ja lujasti kirjoitti:

Sen verran on tullut omia kuvia myytyä että luotan omaan osaamiseeni joten ihan turhaan joriset. En jaksanut lukea kirjoittamaasi kuin pari riviä joten en ota kantaa siihen oliko kirjoituksessasi asiaa vai ei. Tämänhetkinen kamerakalusto on digijärkkäri muutamalla valovoimaisella putkella ja parilla salamalla varustettuna, ei mikään päivänsädekamera. Kannattaa välillä käydä ulkona vähän kuvaamassa niin aivot saa tuoretta happea, muuten saattaa käydä niin kuin muutamille täällä...

Lue lisää

"Hommat hanskassa ja lujasti"

uusi ratkaisu kirjoitti:

Digikamerat helpottavat ja nopeuttavat valokuvaamisen oppimisen meille nuorille. Viagra pidentää teidän vanhojen panokautta. Tekniikasta on iloa meille kaikille :-)

"Digikamerat helpottavat ja nopeuttavat valokuvaamisen oppimisen meille nuorille. Viagra pidentää teidän vanhojen panokautta. Tekniikasta on iloa meille kaikille :-)"

Digi lopettaa lopunkin taidon ja viagrasta tulee vain infarkti.

Puheita kirjoitti:

"Digikamerat helpottavat ja nopeuttavat valokuvaamisen oppimisen meille nuorille. Viagra pidentää teidän vanhojen panokautta. Tekniikasta on iloa meille kaikille :-)"

Digi lopettaa lopunkin taidon ja viagrasta tulee vain infarkti.

Lue lisää

"Digi lopettaa lopunkin taidon ..."

Ei mikään laite voi tuhota jo hankittuja taitoja. Digikamera on pedagogisesti hieno juttu, sillä se mahdollistaa tavallisessa peruskoulussa oikeasti valokuvauksen opettamisen. Halvoilla web-kameroilla voi opetella videokuvaamisen perusteet (kuvakulmat, leikkauksen...), edulliset pokkarit kelpaavat sommittelun harjoittelemiseen. Kaikkeen ei tarvita kalliita järkkäreitä.

Ei ole koskaan kirjoitti:

Liikaa valovoimaa, mutta koska sitä valovoimaa voi todella käyttää hyödyksi?

Monet kerrat on tullut kuvattua hämärissä sisätiloissa jotain esitystä jonka tunnelmaa ei ole kehdannut pilata salamanpaukuttelulla. Siinä on 1.4 valovoima ja ISO-800 ollut ehdoton minimi. 1.4 aukolla syväterävyysalueeksi jäi noin 2m joka oli riittävä, liike ei vain tahtonut pysähtyä joka tilanteessa. Keskivertoräpsijä joka kuvailee jotain turistirakennuksia, ei välttämättä sitä valovoimaa niin tarvi.

mutta digi on hyvä kirjoitti:

"Digi lopettaa lopunkin taidon ..."

Ei mikään laite voi tuhota jo hankittuja taitoja. Digikamera on pedagogisesti hieno juttu, sillä se mahdollistaa tavallisessa peruskoulussa oikeasti valokuvauksen opettamisen. Halvoilla web-kameroilla voi opetella videokuvaamisen perusteet (kuvakulmat, leikkauksen...), edulliset pokkarit kelpaavat sommittelun harjoittelemiseen. Kaikkeen ei tarvita kalliita järkkäreitä.

Lue lisää

Se vihreä linja ei opeta ketään.
Monet aikoinaan osanneetkin on siihen sortuneet.
"Sommittelutkin" jää sattumanvaraisiksi kun ei katsota muuta kuin rajausta ja zoomia.

ainakin minulla kirjoitti:

Monet kerrat on tullut kuvattua hämärissä sisätiloissa jotain esitystä jonka tunnelmaa ei ole kehdannut pilata salamanpaukuttelulla. Siinä on 1.4 valovoima ja ISO-800 ollut ehdoton minimi. 1.4 aukolla syväterävyysalueeksi jäi noin 2m joka oli riittävä, liike ei vain tahtonut pysähtyä joka tilanteessa. Keskivertoräpsijä joka kuvailee jotain turistirakennuksia, ei välttämättä sitä valovoimaa niin tarvi.

Lue lisää

" 1.4 aukolla syväterävyysalueeksi jäi noin 2m joka oli riittävä". Tarkoitit varmaan 2 cm? Kuinkahan kaukana kohde oli ja oliko käytössä laajakulma? Oli varmaan takapenkistä kuvattu koko areena.
Et ainakaan ole lyhyellä terävyysalueella elvistelijä, jos väitteesi pitää paikkansa.

Minä en ikinä saa aukkoa 1,4 riittämään mihinkään.
Terävyyttä on vain pieni siivu. Joskus se on etu, mutta useimmiten haitta ja silloin valovoima menee harakoille. Usein tarvitaan aukkoa 22, eikä aina sekään riitä.

Viagra toimii kirjoitti:

"Hommat hanskassa ja lujasti"

Ne kuvaa jotka osaa, ja jotka ei osaa, ne päivystää suomi24:ssä ja aukoo päätään vitutuksissaan. Laitahan poju ixus lataukseen ja käy vähän ulkona. Käy kuitenkin valoisaan aikaan jos meinaat ixuksen webbikameralla saada jotain järkevää tallennettua.

ilman viakraa kirjoitti:

Ne kuvaa jotka osaa, ja jotka ei osaa, ne päivystää suomi24:ssä ja aukoo päätään vitutuksissaan. Laitahan poju ixus lataukseen ja käy vähän ulkona. Käy kuitenkin valoisaan aikaan jos meinaat ixuksen webbikameralla saada jotain järkevää tallennettua.

Lue lisää

"Ne kuvaa jotka osaa, ja jotka ei osaa, ne päivystää suomi24:ssä..."

Oman tilan ymmärtäminen on paras pohja paranemiselle.

olet aina täällä. kirjoitti:

"Ne kuvaa jotka osaa, ja jotka ei osaa, ne päivystää suomi24:ssä..."

Oman tilan ymmärtäminen on paras pohja paranemiselle.

"Oman tilan ymmärtäminen on paras pohja paranemiselle."

Oletko keskustellut asiasta psykiatrisi kanssa? Minua huolestuttaa tilanteesi. Saattaa olla ettei enää mitään ole tehtävissä mutta yritä jaksaa, äläkä tee mitään itsellesi tai muille vahingollista. Yritä keksiä vaikka joku kiva ja helppo harrastus, unohda valokuvaus, saattaa olla että masennut enemmän jos yrität etkä kuitenkaan onnistu. Voithan harrastaa valokuvausta katselemalla muiden ottamia kuvia.

välillä muualla kirjoitti:

"Oman tilan ymmärtäminen on paras pohja paranemiselle."

Oletko keskustellut asiasta psykiatrisi kanssa? Minua huolestuttaa tilanteesi. Saattaa olla ettei enää mitään ole tehtävissä mutta yritä jaksaa, äläkä tee mitään itsellesi tai muille vahingollista. Yritä keksiä vaikka joku kiva ja helppo harrastus, unohda valokuvaus, saattaa olla että masennut enemmän jos yrität etkä kuitenkaan onnistu. Voithan harrastaa valokuvausta katselemalla muiden ottamia kuvia.

Lue lisää

Äiti on varottanut kinaamasta idiootin kanssa. Hän vetää keskustelun omalle tasolleen ja voittaa sen kokemuksensa voimalla. Lopetan keskustelun ja myönnän, että voitit.

tae menestyksestä kirjoitti:

Äiti on varottanut kinaamasta idiootin kanssa. Hän vetää keskustelun omalle tasolleen ja voittaa sen kokemuksensa voimalla. Lopetan keskustelun ja myönnän, että voitit.

Molemmille tasapuolisesti:

Varmaan ainakin toisen teistä on pakko lukeutua palstan Olympus- ja Zuikokuvaajiin! On tuo sen verran korkeatasoista keskustelua.

välillä muualla kirjoitti:

"Oman tilan ymmärtäminen on paras pohja paranemiselle."

Oletko keskustellut asiasta psykiatrisi kanssa? Minua huolestuttaa tilanteesi. Saattaa olla ettei enää mitään ole tehtävissä mutta yritä jaksaa, äläkä tee mitään itsellesi tai muille vahingollista. Yritä keksiä vaikka joku kiva ja helppo harrastus, unohda valokuvaus, saattaa olla että masennut enemmän jos yrität etkä kuitenkaan onnistu. Voithan harrastaa valokuvausta katselemalla muiden ottamia kuvia.

Lue lisää

Molemmille tasapuolisesti:

Varmaan ainakin toisen teistä on pakko lukeutua palstan Olympus- ja Zuikokuvaajiin! On tuo sen verran korkeatasoista keskustelua.

valovoimaa... kirjoitti:

Herkkyyden nosto ei korvaa valovoimaa tarkoittaa juuri sitä mitä se on. Se ei liity mitenkään siihen minkä ikäisellä on minkäkin tasoinen kamera. Teeppäs aloittelija ihan perustesti: Laita kameran herkkyys pienimmälle ja katso tähystimen läpi. Sitten nosta herkkyys maksimiin ja katos uudestaan tähystimen läpi. Kirkastuiko etsinkuva herkkyyttä nostamalla?
Tee sitten toinen testi: Ota kuva täydellä aukolla pienimmällä herkkyydellä ja samasta paikasta myös täydellä aukolla suurimmalla herkkyydellä. Muuttuiko syväterävyys herkkyyttä säätämällä? Tämän testin pitäisi valaista tietämätöntä edes hiukan. Jos ei valaissut niin vaihda harrastusta, valokuvaus ei ole sun juttu.

Lue lisää

Osta itsellesi oikea kamera, sitten kun saat joskus rahaa. Parempi on , että lopetat valokuvauksen ja keksit uuden harrastuksen.

Tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimellä, joten kennon koko ei takaa linssien sopimista enää edes merkin sisällä.

tietenkin totta kirjoitti:

Tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimellä, joten kennon koko ei takaa linssien sopimista enää edes merkin sisällä.

Saas nähdä minkä tason tuotteita sen ympärille saadaan rakennettua ja minne hinta asettuu alkuhuuman laannuttua.

Itsellä kuvanlaatu on ratkaisevin tekijä. Jos saavat jotain parempaa tuosta microsta irti kuin nykyisestä 4/3 kennosta (vaikkapa paremman S/N suhteen), harkitsen vaihtamista vakavasti.

tietenkin totta kirjoitti:

Tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimellä, joten kennon koko ei takaa linssien sopimista enää edes merkin sisällä.

Onko sulla oikein kokemusta asiasta ?
Äläkä rupea täällä lässyttämään ja lähettämään jotain viittauksia joihinkin ulkomaisiin nettisivuihin. Ihmiset niitä tekee, ei ne välttämättä ole maailman parhaita asiantuntijoita.

Tiedät ? kirjoitti:

Onko sulla oikein kokemusta asiasta ?
Äläkä rupea täällä lässyttämään ja lähettämään jotain viittauksia joihinkin ulkomaisiin nettisivuihin. Ihmiset niitä tekee, ei ne välttämättä ole maailman parhaita asiantuntijoita.

Lue lisää

"Onko sulla oikein kokemusta asiasta ?"

Mihinkähän tämä viittaa? Kenelläkään ei ole vielä kokemusta micro 4/3 -kennoista.


"Äläkä rupea täällä lässyttämään ja lähettämään jotain viittauksia joihinkin ulkomaisiin nettisivuihin."

En huomannut tehneeni viittausta miohinkään ulkomaalaiseen nettisivuun. Ilmeisesti joko luulet sivulla olevia mainoksia viittauksiksi tai olet vastanut väärään paikkaan.


"Ihmiset niitä tekee, ei ne välttämättä ole maailman parhaita asiantuntijoita."

Eiköhän ihmiset ole näissä asioissa parhaita asiantuntijoita.


"Äläkä rupea täällä lässyttämään"

:-)

tietenkin totta kirjoitti:

Tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimellä, joten kennon koko ei takaa linssien sopimista enää edes merkin sisällä.

Että, tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimella, kun koko systeemiä ei ole vielä edes julkaistu ja kehitys menee koko ajan eteenpäin.

tietenkin totta kirjoitti:

Tulevaisuuden Micro Fourthirds kameroihin ei sovi kaikki nykyiset objektiivit edes sovittimellä, joten kennon koko ei takaa linssien sopimista enää edes merkin sisällä.

Sopivat kyllä, mutta voi jäädä useilla linsseillä autofokus haaveeksi, ainakin jos Panasonicin G1:stä ei paranneta. Ironista kyllä, tuohan on tilanne myöskin ryhmän vakiotrollin kovasti hehkuttamassa Nikonin 50-millisessä 1.8:ssa ja D40/D40x- ja D60-rungoissa:-( Joka tapauksessa tilanne m4/3:sen suhteen on omalta osaltani se, että jos AF:ää ei tule parille omistamalleni objektiiville, niin saa jäädä kauppaan. Toisaalta se olisi jo muutenkin liian pieni käteeni - 510:iinkin haluaisi ehkä aavistuksen lisää korkeutta, muutenhan siitä saa hyvän otteen.

Kun "täysikokoisen" (kinokoon) kennon mitat (36 x 24) suhteutetaan oman kamerasi kennon mittoihin (48 x 36), saadaan tämä paljon puhuttu kroppikerroin. Sinun kamerassasi (Hasselblad?) kerroin on 36/48=0.75, ei siis 1.25.

Mitä se kroppikerroin sitten kertoo? Eipä paljon muuta kuin, että: jos ruuvaat kameraasi 100 mm:n polttovälillä varustetun linssin, sen kuvakulma on sama kuin 75 mm:n linssillä kinokoon kamerassa.

on 0.75 kirjoitti:

Kun "täysikokoisen" (kinokoon) kennon mitat (36 x 24) suhteutetaan oman kamerasi kennon mittoihin (48 x 36), saadaan tämä paljon puhuttu kroppikerroin. Sinun kamerassasi (Hasselblad?) kerroin on 36/48=0.75, ei siis 1.25.

Mitä se kroppikerroin sitten kertoo? Eipä paljon muuta kuin, että: jos ruuvaat kameraasi 100 mm:n polttovälillä varustetun linssin, sen kuvakulma on sama kuin 75 mm:n linssillä kinokoon kamerassa.

Lue lisää

.... eikös 60/48 =1,25 eli hexi oli oikeassa kummiskin;-) kas kun croppiprutkuja noi hasselitkin on:-) ekan täyskennoisen keskarin taisi tehdä mamya joku vuos takaperin.

mika2 kirjoitti:

.... eikös 60/48 =1,25 eli hexi oli oikeassa kummiskin;-) kas kun croppiprutkuja noi hasselitkin on:-) ekan täyskennoisen keskarin taisi tehdä mamya joku vuos takaperin.

... en tietystikään tiedä, että onko noissa D2h/D3h emmeissä joku ikioma mouttinsa jolloin ne olisikin täyskennoisia vähän niinkuin tuo Olympuksen E-systeemi.

mika2 kirjoitti:

... en tietystikään tiedä, että onko noissa D2h/D3h emmeissä joku ikioma mouttinsa jolloin ne olisikin täyskennoisia vähän niinkuin tuo Olympuksen E-systeemi.

Taitaa olla vajaita. Ainakaan niitä ei täydesti käytetä. Tehollinen pikselimäärä on aina ilmoitettua kokonaismaarää piemenpi.
Täysikennoisuus on samanlainen määrite kuin amerikkalaisten "Full size car".

http://www.digitoday.fi/data/2007/06/07/canon-kasvatti-digikameran-kennon-50-megapikseliin/200714100/66?offset=10

Kennot... kirjoitti:

Taitaa olla vajaita. Ainakaan niitä ei täydesti käytetä. Tehollinen pikselimäärä on aina ilmoitettua kokonaismaarää piemenpi.
Täysikennoisuus on samanlainen määrite kuin amerikkalaisten "Full size car".

Lue lisää

.... kyllä niistä kaikista ilmaisimista se tieto voidaan lukea, vaikka siinä lopullisessa kuvassa olisikin vähemmän pikseleitä kuin kennolla niitä ilmaisimia. Se kuvahan on interpoloinnin tulos. Mutta joo olet kyllä oikeassa sikäli ettei vissiin cmos kennossa voidakaan käyttää koko kennon pinta-alaa kuvan tuottamiseen (en kuollaksenikaan muista miksi joku viisaampi selittäköön). CCD kennossa se on mahdollista vaikka monesti siinäkin osa pinta-alasta uhrataan sille digisulkijalle.

Omasta mielestäni täysikenno ja vajaa kenno on vähän ärsyttäviä ilmaisuja sen arvovarauksen vuoksi. Kuitenkin se kai on ymmärrettävä niin, että täydellä koolla tarkoitetaan kunkin mountin maximikennokokoa. Se vajaakenno on vähän ärsyttävä, kun ne on hienoja kameroita nekin ja kuten tässäkin haarassa oli tarkoitus muistuttaa toisinaan "vajaa" voi olla isompi kuin "täysi";-)

mika2 kirjoitti:

.... eikös 60/48 =1,25 eli hexi oli oikeassa kummiskin;-) kas kun croppiprutkuja noi hasselitkin on:-) ekan täyskennoisen keskarin taisi tehdä mamya joku vuos takaperin.

Mites kroppikertoimet menevät sitten, kun joku laittaa markkinoille 360 x 240 mm:n kennon. Verrataanko kinokoon kennoa tähän jättikennoon vai jättiä kinoon? Olisko kuitenkin niin, että kinokoko on jonkinmoinen standardi? Eli sitä pienempien kennojen kroppikerroin on >1 ja isompien

mika2 kirjoitti:

.... kyllä niistä kaikista ilmaisimista se tieto voidaan lukea, vaikka siinä lopullisessa kuvassa olisikin vähemmän pikseleitä kuin kennolla niitä ilmaisimia. Se kuvahan on interpoloinnin tulos. Mutta joo olet kyllä oikeassa sikäli ettei vissiin cmos kennossa voidakaan käyttää koko kennon pinta-alaa kuvan tuottamiseen (en kuollaksenikaan muista miksi joku viisaampi selittäköön). CCD kennossa se on mahdollista vaikka monesti siinäkin osa pinta-alasta uhrataan sille digisulkijalle.

Omasta mielestäni täysikenno ja vajaa kenno on vähän ärsyttäviä ilmaisuja sen arvovarauksen vuoksi. Kuitenkin se kai on ymmärrettävä niin, että täydellä koolla tarkoitetaan kunkin mountin maximikennokokoa. Se vajaakenno on vähän ärsyttävä, kun ne on hienoja kameroita nekin ja kuten tässäkin haarassa oli tarkoitus muistuttaa toisinaan "vajaa" voi olla isompi kuin "täysi";-)

Lue lisää

Niin ylimääräisiä pikseleitä käytettiin joihinkin väritasapaino, kontrasti ym. parametreihin ja osa todella jää käyttämättäkin.
Yleensä tuollaisia ylimääräisiä pikseleitä on satoja tuhansia, oli kenno mitä tyyppiä tahansa.
Esim. Nikon D80:n CCD-kennossa on 600 000 "käyttämätöntä" pikseliä.
Näyttäisi olevan niinpäin, että CCD kennoissa jätetään enemmän pikseleitä käyttämättä, kuin C-mos kennoissa.

360 x 240 mm kirjoitti:

Mites kroppikertoimet menevät sitten, kun joku laittaa markkinoille 360 x 240 mm:n kennon. Verrataanko kinokoon kennoa tähän jättikennoon vai jättiä kinoon? Olisko kuitenkin niin, että kinokoko on jonkinmoinen standardi? Eli sitä pienempien kennojen kroppikerroin on >1 ja isompien

Lue lisää

.... mä vähän putosin. Niin mille se kinokoko olisi standardi? kinokoolleko?
Järjestelmäkameroita on mountattu moneen kokoon. Keksareissa se täyskoko on joku 6x6cm (vai olikos 6x7cm samalla mountilla?) no jokatapauksessa. Kinaraissa se täysikoko on 3,6x2,4cm ja 4/3 systeemissä se oli joku 1,3x1,7cm (jos oikein muistan). Minä tarkoitin sitä, että jos jonkin mountin systeemissä käytetään pienempää kennoa siinä puhutaan rajauskertoimesta elikkäs cropista tai kansanomaisesti croppikennosta. Täysiä kokoja on siis useampia ja niin on croppejakin. Kinoa isommat kennot siis eivät voi mitenkään olla samalla mountilla joten niitä pitää verrata johonkin muuhun kuin kinoon. Eli tahtoo sanoa, että croppi ei voi mitenkään olla alle 1. Sitä mä niinkö olen tässä tolkuttanut ja luulin hexinkin sitä tarkoittaneen, mutta hän tietysti puhukoon itse puolestaan.

mika2 kirjoitti:

.... mä vähän putosin. Niin mille se kinokoko olisi standardi? kinokoolleko?
Järjestelmäkameroita on mountattu moneen kokoon. Keksareissa se täyskoko on joku 6x6cm (vai olikos 6x7cm samalla mountilla?) no jokatapauksessa. Kinaraissa se täysikoko on 3,6x2,4cm ja 4/3 systeemissä se oli joku 1,3x1,7cm (jos oikein muistan). Minä tarkoitin sitä, että jos jonkin mountin systeemissä käytetään pienempää kennoa siinä puhutaan rajauskertoimesta elikkäs cropista tai kansanomaisesti croppikennosta. Täysiä kokoja on siis useampia ja niin on croppejakin. Kinoa isommat kennot siis eivät voi mitenkään olla samalla mountilla joten niitä pitää verrata johonkin muuhun kuin kinoon. Eli tahtoo sanoa, että croppi ei voi mitenkään olla alle 1. Sitä mä niinkö olen tässä tolkuttanut ja luulin hexinkin sitä tarkoittaneen, mutta hän tietysti puhukoon itse puolestaan.

Lue lisää

Filmejä on ollut useita kokoja. Täten ei voi sanoa 24*36 kokoista kennoa täysikokoiseksi. kysymys on mihin sitä verrataan.

Yleisiä kokoja ovat olleet 24*36mm (kinofilmi)

Rullafilmistä 45*60mm , 60*60mm , 60*70mm ja 60*90mm

Sitten vielä on olemassa 13,5*18mm filmi. Tätä olen kuullut kutsuttavan 4/3 kooksi.

Unohtaa ei sovi myöskään laakafilmejä. Niitä käytetään palkkikameroissa ja ne ovat yleensä suurikokoisia.

Se että usein ilmoitetaan polttovälin kino vastaavuus johtuu kyseisen koon yleisyydestä. Paras tapa on verrata lävistäjän suhdetta polttoväliin.Kun kinokoossa suhdeluku on 2 polttoväli on tällöin 87mm vastaava 645 koossa polttoväli on 150mm . Tällöin kummassakin tapauksessa on kuvakulma sama.

mika2 kirjoitti:

.... mä vähän putosin. Niin mille se kinokoko olisi standardi? kinokoolleko?
Järjestelmäkameroita on mountattu moneen kokoon. Keksareissa se täyskoko on joku 6x6cm (vai olikos 6x7cm samalla mountilla?) no jokatapauksessa. Kinaraissa se täysikoko on 3,6x2,4cm ja 4/3 systeemissä se oli joku 1,3x1,7cm (jos oikein muistan). Minä tarkoitin sitä, että jos jonkin mountin systeemissä käytetään pienempää kennoa siinä puhutaan rajauskertoimesta elikkäs cropista tai kansanomaisesti croppikennosta. Täysiä kokoja on siis useampia ja niin on croppejakin. Kinoa isommat kennot siis eivät voi mitenkään olla samalla mountilla joten niitä pitää verrata johonkin muuhun kuin kinoon. Eli tahtoo sanoa, että croppi ei voi mitenkään olla alle 1. Sitä mä niinkö olen tässä tolkuttanut ja luulin hexinkin sitä tarkoittaneen, mutta hän tietysti puhukoon itse puolestaan.

Lue lisää

No voi! Jos jotain verrataan toiseen, niin suhdeluku 1 tarkoittaa sitä, että joku= joku toinen. Sama on siis kennojen kohdalla. kennojen kokoa verrataan kinokokoon (36x24 mm). Jos kennon sivumitta (vaikka 24 mm) on pienempi kuin ns. kinokoon sivumitta(36 mm), ns. kroppikerroin on 36/24=1,5. Jos kennon sivumitta (vaikkapa 48 mm) on suurempi, kuin kinokoon sivumitta, niin kroppikerroin on 36/48=0,75.

Näin yksinkertaista se on.

se vain on kirjoitti:

No voi! Jos jotain verrataan toiseen, niin suhdeluku 1 tarkoittaa sitä, että joku= joku toinen. Sama on siis kennojen kohdalla. kennojen kokoa verrataan kinokokoon (36x24 mm). Jos kennon sivumitta (vaikka 24 mm) on pienempi kuin ns. kinokoon sivumitta(36 mm), ns. kroppikerroin on 36/24=1,5. Jos kennon sivumitta (vaikkapa 48 mm) on suurempi, kuin kinokoon sivumitta, niin kroppikerroin on 36/48=0,75.

Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

.... tuon matikkaosuuden ymmärsin, vaikka se ei vahvuuksiani olekaan, mutta kun järjestelmä on eri niin rajausta ei tapahdu. Meinaan siis, että esimerkiksi kino on omassa systeemissään "täysikenno" koska isompia kennoja ei siihen systeemiin tehdä. Eli vaikkapa Nikon D3 on täysi kenno=isoin mahdollinen ja Nikon D80 rajaava kenno, koska niihin käy samat objektiivit. Olympus E-systeemi ei ole rajaavakenno vaan siinä on täysi kenno koska se systeemi on mountattu juuri sille kennokoolle. Sama homma toistuu keskareissa. Silloin esim nikonin croppikenno on isompi kuin olympuksen täysikenno ja jonkun keskikoon kroppikenno on isompi kuin Nikonin täysikenno. Minä siis olen edelleen sitä mieltä, että rajauskerroin ei voi olla alle yhtä.

Toisaalta olen myös sitä mieltä, että täyskennot, fullframet, croppikertoimet ja kinovastaavuudet sun muut epätäsmällisyydet voisi heittää huishelkkariin sekoittamasta. En usko, että markkinamiehet ovat keksineet niitä selventääkseen näitä asioita. Päin vastoin ne on keksitty luomaan arvostuksia ja saamaan meidät ostamaan lisää tavaraa. Jo pelkästään etuliitteet "vajaa-" ja "täysi-" sisältävät vahvan arvomerkityksen (ostaisitko vajaan kokispullon?), jonka tarkoitus on saada toiset ihmiset tuntemaan että heiltä puuttuu jotakin ja toiset ihmiset tuntemaan, että heillä on jotakin enemmän. Jälkimmäinen varsinkin on tärkeää, koska muuten he saattaisivat huomata totuuden. Sen totuuden, että on täysin yhden tekevää aukeaako se ikkuna kammesta veivaamalla vai nappia painamalla. Se yksinkertainen perusasia valokuvauksesta haudataan niin kimuranttisen teknisen jargonin ym. kommervenkkien alle niin syvälle, että me ihan tosissamme alamme luulla ettei valokuvia voi ottaa ilman ristikkäissensoreiden viidakkoa ja ilman 3Dmatrix superhyper valonmittausjärjestelmää. Ja kaiken tämän tarkoitus on estää meitä kiinnostumasta valokuvauksesta ostamisen sijaan.

mika2 kirjoitti:

.... tuon matikkaosuuden ymmärsin, vaikka se ei vahvuuksiani olekaan, mutta kun järjestelmä on eri niin rajausta ei tapahdu. Meinaan siis, että esimerkiksi kino on omassa systeemissään "täysikenno" koska isompia kennoja ei siihen systeemiin tehdä. Eli vaikkapa Nikon D3 on täysi kenno=isoin mahdollinen ja Nikon D80 rajaava kenno, koska niihin käy samat objektiivit. Olympus E-systeemi ei ole rajaavakenno vaan siinä on täysi kenno koska se systeemi on mountattu juuri sille kennokoolle. Sama homma toistuu keskareissa. Silloin esim nikonin croppikenno on isompi kuin olympuksen täysikenno ja jonkun keskikoon kroppikenno on isompi kuin Nikonin täysikenno. Minä siis olen edelleen sitä mieltä, että rajauskerroin ei voi olla alle yhtä.

Toisaalta olen myös sitä mieltä, että täyskennot, fullframet, croppikertoimet ja kinovastaavuudet sun muut epätäsmällisyydet voisi heittää huishelkkariin sekoittamasta. En usko, että markkinamiehet ovat keksineet niitä selventääkseen näitä asioita. Päin vastoin ne on keksitty luomaan arvostuksia ja saamaan meidät ostamaan lisää tavaraa. Jo pelkästään etuliitteet "vajaa-" ja "täysi-" sisältävät vahvan arvomerkityksen (ostaisitko vajaan kokispullon?), jonka tarkoitus on saada toiset ihmiset tuntemaan että heiltä puuttuu jotakin ja toiset ihmiset tuntemaan, että heillä on jotakin enemmän. Jälkimmäinen varsinkin on tärkeää, koska muuten he saattaisivat huomata totuuden. Sen totuuden, että on täysin yhden tekevää aukeaako se ikkuna kammesta veivaamalla vai nappia painamalla. Se yksinkertainen perusasia valokuvauksesta haudataan niin kimuranttisen teknisen jargonin ym. kommervenkkien alle niin syvälle, että me ihan tosissamme alamme luulla ettei valokuvia voi ottaa ilman ristikkäissensoreiden viidakkoa ja ilman 3Dmatrix superhyper valonmittausjärjestelmää. Ja kaiken tämän tarkoitus on estää meitä kiinnostumasta valokuvauksesta ostamisen sijaan.

Lue lisää

Jostain syystä on alettu puhua croppikertoimesta ja sillähän tietysti teoreettisesti tarkoitetaan objektiivin piirtoalueen rajaussuhdetta ja käytännössä nimenomaan suhteessa kinokokoiseen (24*36 mm) kennoon.

Kameran käyttäjä kuitenkaan ei tarvitse kerrointa varsinaisesti rajaussuhteen ymmärtämiseksi, sillä ns. croppirungoissakin voidaan käyttää vaikka minkälaisen piirtoympyrän linssejä, kunhan sovite löytyy. Myös niin, että ns. "full frame" kameroissa voidaan käyttää pienemmälle kennolle suunniteltuja pienemmän piirtoympyrän objektiiveja. Tällöin piirtoa ei välttämättä löydy koko kennoalalle ja esiintyy ainakin vinjetointia. En kuitenkaan minäkään tällaisessa tapauksessa puhuisi alle ykkösen croppikertoimista.

Tosiasiassa tuota polttovälikerrointa tarvitsevat vain ja ainoastaan ne kuvaajat, joilla on niin vankka kokemus kinokokoisten filmikameroiden käyttämisestä, että polttovälin ja kuvakulman yhteys on selkäytimessä. Tarkoittaa sitä, että on valmis mielikuva siitä minkätyyppinen kuva kinokameralla tulee milläkin polttovälillä.

Jos etukäteen (siis kuvaustilannetta "suunnitellessaan") haluaa muodostaa käsityksen kennokoon ja polttovälin vaikutuksesta kuvakulmaan, tarvitsee tietää kennon koko (lävistäjämitta), jolloin sen ja objektiivin polttovälin suhde kertoo kuvakulman. Karkeasti niin, että kennon lävistäjämittaa lyhyemmät poltovälit ovat laajakulmia ja pidemmät teleobjektiiveja. Selkäydintuntuma on muodostettava joka kenno- ja filmikoolle erikseen.

se vain on kirjoitti:

No voi! Jos jotain verrataan toiseen, niin suhdeluku 1 tarkoittaa sitä, että joku= joku toinen. Sama on siis kennojen kohdalla. kennojen kokoa verrataan kinokokoon (36x24 mm). Jos kennon sivumitta (vaikka 24 mm) on pienempi kuin ns. kinokoon sivumitta(36 mm), ns. kroppikerroin on 36/24=1,5. Jos kennon sivumitta (vaikkapa 48 mm) on suurempi, kuin kinokoon sivumitta, niin kroppikerroin on 36/48=0,75.

Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Croppi kertoimelle tarkoitetaan maksikokoisen kennon ja olevan kennon suhdelukua. Tämä ei koskaan voi olla alle yhden. tämä luku ei vaikuta mitenkään polttoväliin, mutta kuvakulmaan kylläkin.

Kannattaa muistaa, että kinikoolle suunnitellut opjektiivit eivät käy keskikoon järkkäreihin. Vaikka ne saisi sopimaankin ( esim. pentax kierteiset ). Mikäli käyttää keskarissa kinokoon opiskaa sillä saa valotettua vain 42,67 mm halkaisijaisen osan filmistä tai kennosta. Reuna alue jää valottamatta.

Kinokoko ei ole mikään ainut standardi. Kuvitteletko sen olevan käytössä viela sadan vuodenkin päästä. Luulempa, että koot ovat pikemminkin pienenemään päin. Kinokoon yleistymisen ylivoimaisesti tärkein syy oli aikoinaan sen pieni koko. Opjektiivi sisään vajotettuna se mahtiu paidan taskuun.

Sinulle, joka kirjoitit tämän Matematiikkaa kirjoituksen sanon seuraavasti: Älä kommentoi tai kirjoita asioista mistä et tiedä mitään.

nostaa yli 3 vuotta vanha ketju. Senkin valopää.

Ja olipa tyhmää kirjoitti:

nostaa yli 3 vuotta vanha ketju. Senkin valopää.

Eikä ollut, näissä vanhoissa on toisinaan enemmän asiaa.

M II kirjoitti:

Eikä ollut, näissä vanhoissa on toisinaan enemmän asiaa.

Joo
Tässäpä vasta asiaa eli ihan höpöä:
”Croppi kertoimelle tarkoitetaan maksikokoisen kennon ja olevan kennon suhdelukua. Tämä ei koskaan voi olla alle yhden. tämä luku ei vaikuta mitenkään polttoväliin, mutta kuvakulmaan kylläkin.”

Tuossa on kaikki väärin.
Mitä ideaa on nostaa tällaisia vanhoja typeryyksiä uudelleen esille?

”ne jotka osaa ovat kuvailemassa mutta me ollaan täällä päivystämässä koska me ei osata.”

Noinko on?
”ne jotka osaa ovat nauramassa meille, mutta me ollaan täällä neuvomassa muita koska me ei osata.”

Minullakin on elämää suurempia kysymyksiä ISOsta ja muustakin:
– onko ISO:lla väliä, kuinka suuri on ISO
Onko näin:
– ISOlla vähennetään kennon dynamiikka kun sitä on aina liikaa
– aukolla piennennetää terävyysaluetta jos tulee liikaa ja hämärässä halutaan aina iso aukko että on kauhean pieni terävyysalue
– ajalla valitaan sitten se, että ei tarvii jalustaa tai muuten tärähtää
– vatkain parantaa kittizoomin valovoimaa 2–4 aukkoa
– croppikennolla objektiivin polttovlistä tulee oikein pitkä. Mitä pienempi on kenno, sitä pitempi tulee putkesta.

tyhmäkin kysyy kirjoitti:

”ne jotka osaa ovat kuvailemassa mutta me ollaan täällä päivystämässä koska me ei osata.”

Noinko on?
”ne jotka osaa ovat nauramassa meille, mutta me ollaan täällä neuvomassa muita koska me ei osata.”

Minullakin on elämää suurempia kysymyksiä ISOsta ja muustakin:
– onko ISO:lla väliä, kuinka suuri on ISO
Onko näin:
– ISOlla vähennetään kennon dynamiikka kun sitä on aina liikaa
– aukolla piennennetää terävyysaluetta jos tulee liikaa ja hämärässä halutaan aina iso aukko että on kauhean pieni terävyysalue
– ajalla valitaan sitten se, että ei tarvii jalustaa tai muuten tärähtää
– vatkain parantaa kittizoomin valovoimaa 2–4 aukkoa
– croppikennolla objektiivin polttovlistä tulee oikein pitkä. Mitä pienempi on kenno, sitä pitempi tulee putkesta.

Lue lisää

Täytyy myöntää, että kovin on heikosti mennyt sinulle tajuntaan nämä valokuvauksen salat. Nikkisi sentään olet osannut valita kohdalleen.

nikon_d90 kirjoitti:

Täytyy myöntää, että kovin on heikosti mennyt sinulle tajuntaan nämä valokuvauksen salat. Nikkisi sentään olet osannut valita kohdalleen.

Taidetaan olla n. tasoissa kun sinäkään et osannut vastata kysymyksiini?

Mun kamera ei ole Nikki vaan Pokki