Mihin perustuu epäluuloisuus tuntemattomien ihmisten tekemisistä ja tarkoitusperistä?
Mihin perustuu yleistykset joita ihmiset ilmaisevat tuntemattomista ihmisistä?
Mietin perustuuko asiat vain omaan epäluotettavuuteen, jota/joita salataan muilta ja siksi epäillään tuntemattoman ihmisen tekevän samalla lailla ja tästä kumpuaa sanonnat "kaikki...", "kuitenkin...", "ei missään nimessä kannata..." ...jne...
Selitykseksi ei nyt pelkästään riitä, koska itselle on tehty niin monta killeriä, koska hirmuisen monet yleistykset eivät mitenkään kohdistu muiden tekemiin killeireihin itseään kohtaan vaan joissakin yleistyksissä on kyseessä asia jonka ihminen itse on mahdollisesti saattanut tehdä ja siksi epäilee näin muidenkin tekevän. "You know?"
Netissä törmää valtavan useasti yleistyksiin ja epäilyksiin ihan tiettyjä ryhmiä kohtaan. Livessä törmää useasti myöskin yleistyksiin, jos minä esim.päätän antaa kotini avaimet jollekin tuttavalleni vaikka eksälläni, joka huolehtii muksuista/eläimistä poissa ollessani, niin vakio huudahdus "tutkii kaikki sun yksityisasiat..." Siis mitä mistä tämä johtuu, johtuuko siitä että huudahtaja itse penkoo toisten kaappeja yms.??? (tuo oli vain yksi esimerkki, kuten sekin kaikki yh-mutsit/faijat käyttävät yms.elarit ja lapsilisät dokailuun ja omiin menoihin: tekeekö epäilijä itse niin kusettaa muilta rahaa saadakseen pään sekaisin)
Kaikki eksät tekevät niin, vaikka yleistäjä on itse samaa sukupuolta. Siis mitä ihmettä onko yleistäjä itse kusettaja/ilkeä yms.?
Kaikki politiikot kusettavat? Kaikki sossut pyrkivät huostaanottoihin? Kaikilla joilla silmät seisoo päässä on sekaisin, kyseessähän ei voi olla lasisilmää? Kaikki kadulle kaatuneet ovat kännissä? Kaikki äiti-ja isäpuolet ovat ilkeitä? Kaikki naiset on kieroilijoita? Kaikki miehet ovat sikoja? Jne....esimerkkejä mahdollisesti lisää?
Pointti: onko ihmiset niin pahoja itse, että epäilevät melkein jokaista toista ihmistä?
Onko ihmisillä vain puhuessa tapa käyttää sanoja jotka tarkoittavat yleistämistä?
Mihin perustuu yleistykset joita ihmiset ilmaisevat tuntemattomista ihmisistä?
Mietin perustuuko asiat vain omaan epäluotettavuuteen, jota/joita salataan muilta ja siksi epäillään tuntemattoman ihmisen tekevän samalla lailla ja tästä kumpuaa sanonnat "kaikki...", "kuitenkin...", "ei missään nimessä kannata..." ...jne...
Selitykseksi ei nyt pelkästään riitä, koska itselle on tehty niin monta killeriä, koska hirmuisen monet yleistykset eivät mitenkään kohdistu muiden tekemiin killeireihin itseään kohtaan vaan joissakin yleistyksissä on kyseessä asia jonka ihminen itse on mahdollisesti saattanut tehdä ja siksi epäilee näin muidenkin tekevän. "You know?"
Netissä törmää valtavan useasti yleistyksiin ja epäilyksiin ihan tiettyjä ryhmiä kohtaan. Livessä törmää useasti myöskin yleistyksiin, jos minä esim.päätän antaa kotini avaimet jollekin tuttavalleni vaikka eksälläni, joka huolehtii muksuista/eläimistä poissa ollessani, niin vakio huudahdus "tutkii kaikki sun yksityisasiat..." Siis mitä mistä tämä johtuu, johtuuko siitä että huudahtaja itse penkoo toisten kaappeja yms.??? (tuo oli vain yksi esimerkki, kuten sekin kaikki yh-mutsit/faijat käyttävät yms.elarit ja lapsilisät dokailuun ja omiin menoihin: tekeekö epäilijä itse niin kusettaa muilta rahaa saadakseen pään sekaisin)
Kaikki eksät tekevät niin, vaikka yleistäjä on itse samaa sukupuolta. Siis mitä ihmettä onko yleistäjä itse kusettaja/ilkeä yms.?
Kaikki politiikot kusettavat? Kaikki sossut pyrkivät huostaanottoihin? Kaikilla joilla silmät seisoo päässä on sekaisin, kyseessähän ei voi olla lasisilmää? Kaikki kadulle kaatuneet ovat kännissä? Kaikki äiti-ja isäpuolet ovat ilkeitä? Kaikki naiset on kieroilijoita? Kaikki miehet ovat sikoja? Jne....esimerkkejä mahdollisesti lisää?
Pointti: onko ihmiset niin pahoja itse, että epäilevät melkein jokaista toista ihmistä?
Onko ihmisillä vain puhuessa tapa käyttää sanoja jotka tarkoittavat yleistämistä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
omasta mielestäni ei se ole vainoharhaisuutta, vaan eräät ajattelevat tällä tavalla. Siksi että itse ovat epärehellisiä ja ajattelevat toisestakin sitä samaa.
edessäkö? Ryhtyä epäilemään ihmistä joka epäilee täydellisen tuntemattomien tarkoitusperiä ja varsinkin jos kyseessä on vielä samaa sukupuolta oleva epäilijä. (kulmat kyllä tähän saakka noussut syystä miksi kuvittelet muiden/toisen tekevän noin kuin kerroit)
ymmärsit väärin, selvennän, jos itse olen rehellinen ja kaikissa asioissani varmasti olen epäitsekäs, niin "kanssaeläjäni" joka ei ole yhtä suora, epäilee tarkoitusperiäni.
"elämä opettaa"
suuntaan ajoin asiaa, että kyllä pääpiirteisesti ymmärsin mitä tarkoitat.
Emmehän me ihmiset voida tietää mitä tuntemattomat ihmiset ajattelee tai tarkoittavat ihan hatusta ja siksi ehkä olisi syytä kaikkien ihmisten jotka herkästi epäilevät muita (en sinua tarkoita) opetella pysähtymään ja miettimään omaa itseään heikkouksia/vahvuuksia. Tuntemaan ensin itsensä ennekuin luulee tuntevansa muita.
mun mielestä sitä voi hyvin kutsua vainoharhaisuudeksi.
Esim. yksi huono auttamiskokemus, josta seuraa pysyvä negatiivinen asennoituminen auttamista kohtaan.
se ihmistä silloin mustamaalaamaan kaikkia ihmisiä? Luotsimaan epäilyksen ilmapiiriä ylle?
Vai onko ihmistä itseään joskus autettu ja hän on tehnyt sen avulla killereitä käyttänyt muita hyväkseen ja kun kohdalle sattunut saman tyyppinen, niin hän on tullut tulokseen "ei kannata auttaa ketään"???
se oikeuta, mutta usein ihminen luo itselleen illuusion, että se oikeuttaa. Voi hakea tukea jostain menneisyyden negatiivisesta kokemuksesta ja jättää laiskasti vastaisuudessa hyvät teot tekemättä.
lopuksi haittaa vain hänelle itselleen tai sitten ei, kuinka ja mistä kulmasta asiaa kukakin katsoo.
voin myöntää oman pahuuteni. En todellakaan katso olevani mitenkään ulkona tuosta "vainoharhaisuudesta".
Huomaan omissa jutuissa monia yleistyksiä kun aloin miettimään. Ehkä ne epäilyttävät vaan tulee helpommin näkyviin/kuuluviin. Pieni joukko pilaa muidenkin maineen vaikkei niin tietenkään sais olla.
itse kyllä ajoittain samaan, jo syystäkin että tietynlaisia sanontoja tulee helpommin käytettyä, jotka kuulostavat tarkemmin ajateltuina itsestäkin yleistämiseltä ja löydän heti muutaman ryhmän joista en usko heidän koskaan "parantuvan" tai muuttavan käytöstään, johtuen suurimmilta osalta etten edes halua ymmärtää heidän käytöstään/tekemisiään enkä halua olla heidänlaisteen kanssa missään tekemisissä esim.pedofiilit.
tehdä aloitus ja huomata että joutuu itse poistumaan. Luulin että saan iltapäivään saakka vaikka nörää, mutta hetki sitten saamani puhelu muuttaa alkuperäisen suunnitelman nyt täydellisesti, joten poistun paikalta.
Hyvää lauantaita kaikille :>>
yleistämine o tapa pysyä kartalla. ja tervettä on myös tiedostaa, et se ei oo se koko totuus.
epäluulo tuntematont kohtaan olis varovaisuutta, et sitä vastoin toimimine olis sit rohkeutta, joka olis kans iha ookoo, tai sit uhkarohkeutta joka ei olis ookoo, koska se on sit myös varomattomuutta tai tahallist hälmöilyy.
et kaipa sitä vaistomaisest kelais asioit myös silt kannalt, et mikä olis omalle perseelle vaaraks, et onks jotai riskei. ei välttämättä kelais sitä, et mitä ne riskit olis, iha se riittää, et onks vai ei.
ja sen perusteel sit:
1) iso riski > pelkuruus vs. uhkarohkeus
2) pieni riski > varovaisuus vs. rohkeus
3. ei riskiä > normaalit kuviot
et sit tilanteest riippue sitä sit kävis mielessää noit juttui. isos riskis pitäis olla sit kunnon porkkana, et lähtis siihe uhkarohkeesee yrityksee, koska siinä vois ajatella myös menettävänsä enemmä. jne.
ellei noit asioit yleensäkä kelais, et tekis uhkarohkeit temppui tietämättä/ajattelematta mihi se vois johtaa, sellane olis typerää. ja siit tulis mieleen, et miks sellast sit pitäis tehdä: impulsiivisuudest, seikkailunhalust?
Pelon merkityshän on suojella ihmistä. Ja ihminenhän luonnostaan pelkää kaikkea tuntematonta ja epävarmaa. Lisäksi lokerointi "me vastaan te" luo ihmisten kaipaamaa ryhmähenkeä. Varmaan joukossa on myös ihmisen itsessään tunnistamaa paskamaisuutta, kuten mainitsemasi exän paskamaisuudeksi leimaaminen osoittaa.
Eihän tämä kaikki kiitosta aiheuta, mutta minusta varovaisuus muita kohtaan on korkeintaan inhimillinen heikkous.
saa aika epänormaalit mittasuhteet, jos asia ei edes liity henkilöön itseensä millään tavoin vaan muihin tuntemattomiin ihmisiin ja täydellisen ulkopuolisena ihmisenä hysterisoi "ei noin kannata tehdä..." "kaikki sitä ja tätä.."
kun kuitenkin näillä tuntemattomilla asia saattaa toimia loistavasti vaikka hysteritsijoilla ei toimisikaan tai hän epäilee, mutta miksi hän hysterisoi vaikka asia ei mitenkään häntä sikäli kosketa että hänelle olisi voitu tehdä vastaavaa esim.killeriä, vaan koska kyseessä samaa sukupuolta edustava ihminen kuin hän itsekin, niin eikö silloin ennemminkin tämä kyseinen henkilö pelkää esim.killeriä koska hän itse mahdollisesti on niin tehnyt?
Olen itsekin miettinyt samantyyppisiä.
Vaikea tai oikeastaan mahdotonta sanoa yksiselitteistä tai yksittäistä syytä (ainakaan tarkoitushakuiselle) yleistämiselle, mutta valitettavasti usein tuntuis ikäänkuin siltä, että nimenomaan yleistämällä pyritään kuittaamaan toisen ihmisen mielipide jotenkin vähempiarvoiseksi, kuin oma mielipide on. Ja varmaan yks syy yleistämiselle on usein ihan vain siinäkin, että ei yksinkertaisesti ajatella asioita loppuun asti...Ei siis osoiteta todellista kunnioitusta toisen mielipiteen ilmaisulle tai ei jakseta ajatella loppuun asti, vaan vedetään matto tämän mielipiteeltä menemällä ajattelussa sieltä, missä "aita on matalin"... Onhan se nimittäin vähän niinkin, että silloin kun argumentit loppuvat tai järkeviä sellaisia ei ihmisellä ole ollut olemassa alunperinkään, on jymäkällä yleistyksellä varmaankin (näennäisesti, siis) mahdollisuus viedä ns. "potti ja voitto kotiin" keskustelussa ja osoittaa (muka) olevansa oikeassa kuittaamalla toisen mielipide merkityksettömäksi tavalla, että argumenteilla pelaavan on siihen vaikea mitään enää sanoa, jollei halua mennä samalle linjalle yleistäjän kanssa...
Musta ainakin kovin älyttömästi yleistyksiä harrastavat ihmiset antavat itsestään usein sivistymättömän kuvan. On siis ikään kuin ne "syväprosessit" jäisivät ajattelusta uupumaan ts. yleistäjän ajattelu ei siltä kantilta ole erityisen kiinnostavaa. Joskus & jonkun kohdalla voi tietysti olla niinkin, että ihmisellä vain yksinkertaisesti on niin varmat mielipiteet jostakin asiasta, että tämä siksi yleistää, mutta aika usein ronski yleistäjä kyllä antaa itsestään sillä tapaa "yleistietäjän" kuvan, että se sulkee pois kaikenlaisen kiinnostavan jatkon keskustelulle.
"Selitykseksi ei nyt pelkästään riitä, koska itselle on tehty niin monta killeriä, koska hirmuisen monet yleistykset eivät mitenkään kohdistu muiden tekemiin killeireihin itseään kohtaan vaan joissakin yleistyksissä on kyseessä asia jonka ihminen itse on mahdollisesti saattanut tehdä ja siksi epäilee näin muidenkin tekevän. "You know?""
Siihen en usko, että ihmisten inhimillisissä epäilyksissä millään tapaa säännönmukaisesti olisi kyse sellaisesta, että "siitä muita syytät, mitä itse teet". Ilmiselvä "vainoharhaisuus" netissä, mitä aloituksessasi pohdit, taasen erottuu usein aika selvästi muusta järkevästä mielipiteen ilmaisusta. Toki ihminen kertoo ilmaisullaan aina myös omasta luonteestaan jotain ( vaikkakin joskus vain hyvin välillisesti), eli jos joku ihminen olisi vaikkapa kovin nuuka ja saita luonteeltaan, ei sellaiselle esimerkiksi tietysti olisi kovinkaan tavatonta manata jatkuvasti netissä, että kuinka yhteiskunta, parkkipirkot ja kaupan kassa kuppaa hänen kaikki rahansa...Toisaalta: samasta asiasta saattaisi valittaa myös vähävarainen ihminen, jota yleinen hintataso häiritsee toimeentulon riittämättömyyden vuoksi. Monitahoinen ilmiö viittaamasi siis, eikä mitenkään helpolla yleistettävissä.:)
Valitettavasti monenlaiset (esim. nyt vaikka eri ihmisryhmiäkin) koskevat yleistykset perustuvat kuitenkin myös ihan suoraan pelkoon ja vihaankin ja joskus myös siihenkin, että _oikeasti _uskotaan yleistämisellä ja lokeroimisella olevan hyvä tarkoitus, vaikkei sillä sitä olisikaan. Eihän ne natsitkaan olis saaneet sitä juutalaisten keskistysleireihin ja kaasuttamisiin johtanutta joukkopsykopatiaa aikaiseksi, jolleivat niin monet (ihan tavalliset ihmiset) olisi oikeasti uskoneet, että heidän väkivaltainen & yleistävä suunnitelmansa juutalaisten eliminoimiseksi ja reservoimiseksi maailmassa koituisi _hyväksi_ kaikkien kannalta. Noin ääriesimerkki "yleistämisestä" toi tietysti.
jotta se perustuu todennäköisyyksiin, mahdollisuuteen "niin se on, niin se menee, niin se oli, niin se meni" jotka taasen perustuvat siihen, mitä ihminen on itse, tai mitä on nähnyt muiden olevan, tai näiden vaihtoehtojen erilaisiin sekoituksiin. Se voi myös perustua siihen, mitä ihminen itse ei varsinaisesti ole, mutta pitää sitä tai jotakin, esim. tiettyä toimintamallia, todennäköisenä käytöksenä, eli "syynä", tai ainakin motiivina jollekin toimintamallille. Joskus kyse voi nähdäkseni olla myös peloista.
Joskus kyse lienee täysin terveen ihmisen epäluuloista ja mahdollisista peloista mitä tulee toisiin ihmisiin ja ihan siihenkin, kuinka luotettavina kyseinen ihminen pitää toisia ihmisiä. Kenties siksi koska on nähnyt ja kokenut paljon ohareita.
Joskus kyse lienee vainoharhaisuudesta, puhtaasta sellaisesta tai ihminen itse on sellainen kuin epäilee muidenkin olevan. Tämä jälkimmäinen ihmistyyppi v*tuttaa minua ainakin ihan suunnattomasti.
Mitä tulee yleistämiseen ja yleistäjään, niin aina joskus tekisi mieli pitää yleistäjää yksisilmäisenä puusilmänä, mutta onhan se niinkin jotta se on myös lähinnä säälittävä tapa hakea huomiota / reaktioita. Tietenkin tietyissä määrin sitä kai pitäisi pystyä yleistämäänkin, mutta aina ei näytä kaikilla menevän ihan putkeen. Syitä tähän voi kukin aina tapauskohtaisesti pohtia.
...usein omista henkilökohtaisista kokemuksistani.