Mistähän johtuu että jää aina kaikki ovet auki? Ei nyt sentään ulko-ovi, mut kaappien, lipastoiden, ja komeroiden ja huoneiden ovet..
Kyökkipsykologeille..
en ole muuten huolimaton
23380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
*viihtyisin*. Kunhan nyt ei ihan sepposen selällään.
Oikeampi kysymys olisi, että miksi tunnet että auki olevat ovet olisi suljettava ja kuvaako se tarvetta piilottaa persoonallisuudessasi jotain puolia. Tässä voidaan nyt sitten spekuloida että yritätkö ovia auki jättämällä kapinoida sitä vastaan, miten muuten pyrit pitämään itsesi ja toimesi poissa julkisuudesta ja erityisesti piilossa ympäristön arvostelulta.
haittaa, mutta kun ukko valittaa. Mutta kiva kun viitsit pohtia, voihan tuossa jotain olla. Kotona ollaan "ulkona kaapista" ja muualla sitten "luukut kiinni"
Sulla on teräviä huomioita tänään :)
Tai kai muulloinkin, mutta erityisesti tänään...
ja se herättääkin kysymyksiä; miten tuollainen yhdistetty yliopiston käytävillä haahuileva matematiikkanero, ydinfyysikkolupaus, taiteilija, psykologian tohtori ja vähän joka alan tohtori viitsiikään uhrautua ja kuluttaa aikaansa juuri tällä palstalla. Voimme olla vain tyytyväisiä tästä onnenpotkusta.
Satun vain olemaan juuri nyt melkein hereillä.
Vaikka arvaisit että olen saanut tähän apurahan ja koko juttu on osa tutkimussuunnitelmaa.
tutkijan tittelin ansaitsevaa, mutta sinä et kuulu siihen joukkoon. Ei noin alkeellisilla esityksillä. :)
Jos kyseessä ei ole oman toiminnan aiheuttama sisäinen ristiriita, vaan kyseessä on vuorovaikutuskonflikti, niin tilanne on silloin aivan toinen.
Uuden tiedon valossa arvioin, että kyseessä on ihan perinteinen parisuhteeseen liittyvä valtataistelu, jossa miehesi kritiikki saa sinut korostamaan ja jatkamaan kritisoitua toimintaa. Koska kysyt asiaa täällä, se kuvaa siten miten toimintasi on osin alitajuista. Kun nyt kiinnität siihen huomiota, luulen että saat sen halutessasi häviämään, mutta se ei ratkaise sitä valtajuttua, vaan siihen sinun pitää hankkia tasapainoa jotenkin muuten.
Galaktiset Sankarithan yleensä johtavat tutkijoita ja pyrinkin siis pitämään itseni lähinnä tuolla tutkimuksen ylimmillä tasoilla.
Tietysti jos haluat, niin voimme pohtia minkä alojen tutkia mahdollisesti en ole.
laskin ne äsken, mutta en vaivautunut sulkemaan :D
Jos mä olenkin vaan laiska?
en ole lapsipsykologi.
Koska jos kiinnität oviin huomiota noin paljon, niin se johtaisi niiden sulkemiseen. Kyllä se sieltä kritiikkiin reagoinnista johtuu. Etsit mielestäsi sen ensimmäisen hetken jona avoimeksi jääneisiin oviin kiinnitettiin huomiota ja mietit millainen tunnetila siihen liittyi. Sitten mietit tuleeko tuo tunne pinnalle nykyäänkin ja johtaako se siihen, että kapinoit tuota alkuperäistä kritiikkiä vastaan yhä vieläkin. Sitten mietit miten miehesi sopii noihin reaktioihin ja muistuttaako hän toiminnallaan tuota ensimmäistä kritisoijaa.
Enpä ole minäkään.
voimakas reaktio. :D
Galaktista laatua.
Voisinko ärsyttää sinua enemmän ratkaisemalla jonkin mahdottoman ongelman?
olet noin tunkeileva?
Sillä maailmankaikkeuden keskipisteenä kaikki pyörii ympärilläni.
siis puuttuu kiinnekohta ja tartut epätoivoisesti jokaiseen oljenkorteen.
Että itsehän tartuit minuun. Keskipisteenä olen luonnollisesti se joka on kiinteä ja pysyvä.
mutta mä en ole anellut kysymyksiä. :) Jatkoja!
Jos kerran päästät irti, niin hyvää jatkoa.
ei kulu saranat, eikä oviin jää sormenjälkiä.
Ensimmäinen tunnetila tais olla ihmetys ja sitten harmitus kun tajusin että tosiaan niin teen, enkä osaa muuttaa tapojani.