Onko viesteihin vastaamatta jättäminen ihan normaali tapa? Jos joku kysyy vaikkapa että lähdetkö mukaan tänään johonkin menoon, niin onko ihan tavallista jättää vastaamatta? Kun on muitakin kavereita joita voi kysyä mukaan niin hankalaa kun ei saa selvää onko tuo ensinnä mainittu lähdössä vai ei. Kaverini eivät tunne toisiaan ja olen tavannut kaikkia vain yhden kerrallaan enkä näe syytä poiketa tästä tavasta jatkossakaan, siksi en pyydä monta samalla kertaa mukaan.
Esimerkkitapauksesta sen verran, että nyt jälkikäteen sain tietää että pyytämäni ihminen ei ollut voinut käyttää omaa puhelintaan eikä ollut avannut sähköpostiaan muutamaan päivään eikä sen takia vastannut.
Mutta kun ihmettelin miksi hän ei vastannut niin hän alkoi syyttää minua mollaamisesta ja syyllistämisestä ja vihjaisi että vastaamatta jättäminen on vapaaehtoista ja helsinkiläinen tapa. Mukana oli myös naljailua siitä että kun olet niin hyvä niin toivottavasti saat parempia kavereita. En ole sanonut enkä myöskään havainnut itseäni hyväksi.
Onko jotenkin outoa odottaa että kavereilta saisi vastauksen viesteihin, vaikka yksisanaisen? Ilman että kysymystä siihen miksi toinen ei vastannut - saa katkeruuden purkauksen?
Oma käsitykseni asiasta on se, että sellainen kaveri joka ei vastaa kun kysytään, on pian entinen kaveri.
Esimerkkitapauksesta sen verran, että nyt jälkikäteen sain tietää että pyytämäni ihminen ei ollut voinut käyttää omaa puhelintaan eikä ollut avannut sähköpostiaan muutamaan päivään eikä sen takia vastannut.
Mutta kun ihmettelin miksi hän ei vastannut niin hän alkoi syyttää minua mollaamisesta ja syyllistämisestä ja vihjaisi että vastaamatta jättäminen on vapaaehtoista ja helsinkiläinen tapa. Mukana oli myös naljailua siitä että kun olet niin hyvä niin toivottavasti saat parempia kavereita. En ole sanonut enkä myöskään havainnut itseäni hyväksi.
Onko jotenkin outoa odottaa että kavereilta saisi vastauksen viesteihin, vaikka yksisanaisen? Ilman että kysymystä siihen miksi toinen ei vastannut - saa katkeruuden purkauksen?
Oma käsitykseni asiasta on se, että sellainen kaveri joka ei vastaa kun kysytään, on pian entinen kaveri.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Entä sellainen kavereiden arvojärjestykseen laittaminen, että jonkun kanssa puhutaan joka päivä ja toisen puheluihin ei läheskään aina vastata. Jälkeenpäin selitetään että kyllähän niitä puheluja tuli mutta en vastannut kun laitoin ruokaa ison satsin pakkaseen jne.
Eihän joka puhelu ole pitkä vaan puhelun voi hoitaa ihan parilla lauseella jos on oikeasti kiire. Tekstariinkin voi vastata tosi lyhyesti. Eri asia sitten jos puhelin on äänettömällä niin kuin monet joutuvat töissä niitä pitämään. Tosin en työajalla kavereille soittelekaan jos yhtään tiedän. Ai niin, puhelimeen voi laittaa vastaajan johon voi sitten viestin jättää halutessaan.
Siis oma päiväjärjestys on tärkeämpi kuin kaverin kanssa keskustelu, siltähän tuo kuulostaa. Kuuntelet että puhelin tuuttaa varattua kun siellä puhutaan jonkun paremman kaverin kanssa mutta kun itse sitten yrität soittaa kun puhelin ei enää ole varattu niin eipä sinulle viitsitä vastata kun on joku kiva kotityö meneillään. Ei ole mukavaa havaita olevansa se vähemmän tärkeä ystävä.
Ironista, mutta olen tälläkin palstalla kokenut että joku ihminen on tosi kiinnostunut seurastani, antaa yhteystiedot mutta sitten emme koskaan tapaa koska hän keksii aina jonkin verukkeen (tai mistä minä tiedän onko ne verukkeita) mutta ei vaan koskaan onnistuta tapaamaan. Sitten pikkuhiljaa tämä kaveri lakkaa yhteyttä pitämästä eikä vastaa laittamiini meileihin.
Sitten haen joskus myöhemmin ystäviä samalla palstalla ja laitan mukaan yhteystiedoksi eri sähköpostiosoitteen kuin edellisellä kerralla. Siihen viestiini saan yhteydenoton myös tältä minut aiemmin hylänneeltä ystävältä (jolla on edelleen se sama sähköpostiosoite jonne aiemmin kirjoitin enkä enää saanut vastausta)! joka on taas kovasti seuraa vailla ja haluaa tavata ties minkä mukavan menon merkeissä. En enää kuitenkaan vastaa mitään hänen viestiinsä, tuskin seurani nyt olisi kelvannut kun ei se kelvannut aiemminkaan.
Tutun tuntuista tuo kertomasi. Monet ihmiset ovat täynnä ideoita missä ja milloin voitaisiin tavata, mutta toteutus ei sitten koskaan onnistukaan. Viestit harvenevat ja kun yrität heihin ottaa yhteyttä niin jostain syystä eivät enää viitsi enää vastata edes puhelimeen tai textareihin. Miksihän?
Tykkää texti viesteistä .edellinen puhelimeni ei edes
avannut kuin 1. viestin kymmenestä ja sain usein kuulla siitä.
kuulin vain eräältä ystävältä että ainakin yksi trefi kutsu on mennyt ohi ....
Siis miksi ei voi kunnolla soittaa jos on asiaa
viestit on syvältä .....
Jotkut ihmiset ovat niin varattuja että puhelin on varattu kun yrität soittaa, voi olla joku koputus siellä päällä mutta viitsiikö sitä kauaa jäädä linjoille odottelemaan.
Itse en tykkää siitä jos kaveri lopettaa puhelun äkkiä sanomalla että hei, nyt mulla koputtaa, tulee toinen puhelu, moi!
Voi olla itsekin sellaisessa tilanteessa joskus että ei ole mahdollista puhua puhelimeen ympäröivän melun tai huonon kentän tai kädet voi olla taikinassa ym. selityksiä. Tai olet vaikka vessassa ja puhelin soi jossain salin peränurkassa, et viitsi lähteä viilettämään housut kintuissa kun naapurit näkee ikkunasta...
Siis voi olla syitä ettei pysty vastaamaan puhelimeen. Mutta on mahdollista heti sopivan hetken jälkeen ottaa yhteyttä puhelimitse tai vaikka tekstarilla että yritit soittaa mutta en päässyt heti puhelimeen. Ja onhan mahdollista laittaa puhelimeen vastaaja johon toinen voi jättää viestin halutessaan.
nokikkiain paras tapa
Ei millään ole aina mahdollista nokikkain sopia asioista. Ja sitä varten on olemassa puhelimet, tekstiviestit, sähköpostit ym. eri tavat.
Välikö sillä millä tavoin asioista sovitaan mutta jos jotakin toiselta kysyy niin eiköhän jokainen toivo että kaveri sen verran arvostaa että edes ilmaisee saaneensa viestin ja vastaa jotain vaikka vain kyllä tai ei.
Mä taas en ymmärrä sitä, miksi niin moni hoitaa nykyään asiat tekstareilla. Puhelut on paljon vaivattomampia, koska niiden avulla asiat saa sovittua hetkessä ilman mitään näpyttelyä ja turhaa odottelua. Samalla ei jää epäselvyyttä siitä, onko saaja vielä ehtinyt lukemaan viestiä. Köyhänä opiskelijana arvostan sitäkin, että puhelut tulee yleensä halvemmiksi ja kustannukset kertyy sille jolla on asiaa (eihän yksi tekstari paljoa maksa, mutta jos on monta tekstareita lähettelevää kaveria, kyllä se näkyy puhelinlaskussa jos vastaa aina kaikille).
Mun mielestä on ihan ok jättää tekstareihin vastaamatta, jos on etukäteen ilmoittanut tavastaan - ainahan sitä voi soittaa, jos todella haluaa vastauksen. Sitä en kyllä muualla asuvana tiedä, onko vastaamatta jättäminen helsinkiläisille niin yleistä, ettei siitä "tarvitse" edes ilmoittaa... Mulla on kyllä tapana kertoa kavereille, että soittakaa jos on jotain muuta kuin ihan ilmoitusluontoista asiaa, enkä jättäisi vastaamatta kenellekään jolle en sitä ole vielä ehtinyt sanoa.
Riippuu tietysti asiasta, yleensä laitan tekstiviestin silloin jos asialla ei ole kova kiire. Erään tutun tapana on vastata viestiin vaikka vain OK tai ei käy ja se sopii minulle ihan hyvin.
Eräällä kaverilla on tosi paljon tuttuja ja puhelin sitten hyvin varattu, ei meinaa läpi päästä. Hänelle saatan laittaa tekstarin koska yleensä asiani ei niin kamalan kiireinen ole.
Minusta on hyvä että on erilaisia tapoja pitää yhteyttä, voihan sitä vaikka kirjeen kirjoittaa joissakin tapauksissa tai mennä käymään, mutta yleensä noista kyläilyistä kannattaa ensin sopia, itse en ainakaan mene yllätysvierailuille enkä niitä myöskään odota.
Joskus tekstiviesti voi vääristää asian jos kovin lyhyesti yrittää asian muotoilla, joskus taas on ihan paikallaan lähettää tekstari.
Samaa on myös täällä! En tiiä mistä oikein johtuu, mutta kerään ympärilleni tällä tavalla toimivia ihmisiä.
Esim. juuri vkl:na piti tulla yhden kaverin käymään kotikaupungissaan. Siis asun samassa kaupungissa kuin hänen vanhemmat. Laitoin viestiä, että ootkos paikan päällä, eikä mitään vastausta! Samainen kaveri pyydellyt monta kertaa kylään. Sitten kun olen menossa, niin ajankohta on aina väärä töiden ym. takia. Toisen kaverin kans oli puhetta, että nähtäis ehkä illalla. Pyysin ilmoittamaan, kun tietää, että nähdäänkö vai ei. Mitään ilmoitusta ei tullut. Ite oon jotenki tottunut tämmöseen vaikka se ärsyttääkin ja annan vaan asioiden olla. Ite pyrin vastaamaan viesteihin aina, mutta joskus jää vastaamatta puhelimeen.
Täytyy olla kamala kiire jos ei ennätä edes vastaamaan puhelimeen. Tai ehkä on ollut puhelin äänettömänä niin kuin joskus joutuu työaikana laittamaan. Ei aina ole pakko alkaa pitkästi keskustelemaan varsinkaan kiireessä, voi sanoa että soitellaanko sitten paremmalla ajalla nyt on kiireinen hetki. Ja palata sitten asiaan myöhemmin sopivammalla hetkellä. Tekstiviestillä voi laittaa ihan lyhyesti vastauksen kysymykseen, ei siinä monta sekuntia mene.
Osoittaa huonoja käytöstapoja jos ei vastaa puhelimeen, viesteihin eikä edes vaivaudu selittämään minkä takia ei vastannut. Jonkin verran tällaiseen käytökseen olen törmännyt joidenkin tuttavien kohdalla ja osa heistä on entisiä ystäviä nykyään.
tavoitettavissa. Ennen selvittiin ilman puhelimiakin. Kirjoitettiin kirjeitä tai käytiin kylässä. On ihan ok olla vastaamatta. Ei tarvitse olla tavoitettavissa.
Voihan sitä olla joskus vastaamatta, mutta on hyvä tapa sitten ottaa yhteyttä ja kertoa miksi ei ollut tavattavissa ja kysyä että olisiko nyt tai myöhemmin mahdollista palata asiaan.
Mutta sellainen välinpitämätön käytös että toistuvasti ei vastaa mihinkään yhteydenottoon kielii siitä että ei ole väliä vaikka ei tavatakaan.