Olen ollut pari vuotta suhteessa nykyisen naiseni kanssa. Yhdessä olemme asuneet reilun vuoden. Minua on vähitellen alkanut ärsyttää naiseni käytös, siis se, että hän suorastaan palvoo minua! Tätä on jatkunut oikeastaan ihan suhteen alusta lähtien. Aluksi olin toki imarreltu, mutta enää en.
Naiseni ei harrasta mitään, töissä hän sentään käy, kuten minäkin. Hän haluaa hoitaa kaikki kotityöt, eli ruoanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, ym. Hän käy kaupassa, paljon muualla hän ei vapaa-aikanaan käy. Olen yrittänyt osallistua kotitöihin, mutta naiseni ei halua minun osallistuvan niihin, koska "miesten ei tarvitse, se on naisten työtä". Hän ei halua, että likaan itseäni vessan pesemisessä tai muuallakaan. Naiseni ei halua, että rasitun esim. auton renkaiden vaihdossa, vaan vie omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan auton renkaiden vaihtoon. Eli hän ei halua, että teen mitään, missä voisin liata itseäni tai edes hieman rasittua.
Naiseni ei ole moksiskaan, jos menen baariin vaan odottaa minua kotona, jotta voisi vielä tyydyttää minut makuuhuoneen puolella päivän päätteeksi. Hän suostuu kaikkeen, mitä haluankaan ja "vastapalvelukseksi" hän ei halua mitään! Eli hänelle ei ole tärkeää, että nauttisi itse, vaan ainoastaan se, että minä nautin. Hän jopa tuo seksin jälkeen kylmän oluen minulle, vaikken pyydä häntä tekemään sellaista.
Minua on alkanut toden teolla ärsyttämään se, että mitä tahansa teenkin, niin se on aina hienoa naiseni mielestä. Hänen elämässään ei tunnu olevan mitään muuta kuin se, että hän saa palvella minua. Ja kyse on ihan suomalaisesta naisesta, eli mistään kulttuurierosta ei ole kysymys. Minusta tuntuu, etten kestä tätä enää pitkään, mutta en oikein tiedä, mitä tekisin. Olen yrittänyt jutella asiasta hänen kanssaan, mutta tuloksettomasti. Hänen mielestään naisen kuuluu palvella miestään! Vaikeaksi asian tekee vielä se, että naiseni on sanonut usein, kuinka hän ei pystyisi elämään ilman minua ja hokee, etten saa koskaan jättää häntä, vaan rakkautemme tulee kestämään ikuisesti. Itse en vaan ole ihan varma, rakastanko häntä enää...
Naiseni ei harrasta mitään, töissä hän sentään käy, kuten minäkin. Hän haluaa hoitaa kaikki kotityöt, eli ruoanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, ym. Hän käy kaupassa, paljon muualla hän ei vapaa-aikanaan käy. Olen yrittänyt osallistua kotitöihin, mutta naiseni ei halua minun osallistuvan niihin, koska "miesten ei tarvitse, se on naisten työtä". Hän ei halua, että likaan itseäni vessan pesemisessä tai muuallakaan. Naiseni ei halua, että rasitun esim. auton renkaiden vaihdossa, vaan vie omatoimisesti ja omalla kustannuksellaan auton renkaiden vaihtoon. Eli hän ei halua, että teen mitään, missä voisin liata itseäni tai edes hieman rasittua.
Naiseni ei ole moksiskaan, jos menen baariin vaan odottaa minua kotona, jotta voisi vielä tyydyttää minut makuuhuoneen puolella päivän päätteeksi. Hän suostuu kaikkeen, mitä haluankaan ja "vastapalvelukseksi" hän ei halua mitään! Eli hänelle ei ole tärkeää, että nauttisi itse, vaan ainoastaan se, että minä nautin. Hän jopa tuo seksin jälkeen kylmän oluen minulle, vaikken pyydä häntä tekemään sellaista.
Minua on alkanut toden teolla ärsyttämään se, että mitä tahansa teenkin, niin se on aina hienoa naiseni mielestä. Hänen elämässään ei tunnu olevan mitään muuta kuin se, että hän saa palvella minua. Ja kyse on ihan suomalaisesta naisesta, eli mistään kulttuurierosta ei ole kysymys. Minusta tuntuu, etten kestä tätä enää pitkään, mutta en oikein tiedä, mitä tekisin. Olen yrittänyt jutella asiasta hänen kanssaan, mutta tuloksettomasti. Hänen mielestään naisen kuuluu palvella miestään! Vaikeaksi asian tekee vielä se, että naiseni on sanonut usein, kuinka hän ei pystyisi elämään ilman minua ja hokee, etten saa koskaan jättää häntä, vaan rakkautemme tulee kestämään ikuisesti. Itse en vaan ole ihan varma, rakastanko häntä enää...
Vastaukset 8
Vanhimmat
mukana myös sitä vihaa ja negatiivisia tunteita toista kohtaan. Kuulostaa, ettei naisesi edes rakasta sinua. Vaikea sanoa, mutta itse en kyllä jaksaisi tilannettasi lainkaan. Kyllähän suhteessa pitäisi olla myös niitä huonojakin hetkiä, että ne hyvät näyttäisivät sitten hyviltä. Ei ole varmaan helppoa olla suhteessa, jossa on oikeastaan vain yksi osapuoli: sinä.
Ja mitä tulee vielä siihen rakastamiskysymykseen, niin itselleni nousee karvat pystyyn jos joku väittäisi, ettei osaa ilman minua. Silloin kyse on enemmänkin omistamisesta kuin rakastamisesta.
....niin häivy ja äkkiä tollasesta suhteesta. Toi on pelottavaa.
Kiinnostais kyl tietää mitä naises tekee työkseen?
Jos se kerran sua ärsyttää, niin miksi olet noin avuton? Ole omatoiminen ja tee niitä kotitöitä, vaihda renkaat, siivoa asuntoa ja kaikenlaista muuta. Muijanko sana on sun lakisi? Sanot vaan suoraan, että kyllä ne hommat kuuluu yhtä hyvin myös sinulle ja myöäs TEET niitä.
Se on vain unta herää jo!!!!
lainkaan omaa elämää. Siltä tuo kuulostaa.
Hän elää omaa elämäänsä sinun kauttasi. Sinua hän rakastaa, mutta ei näytä arvostavan itseään. Hyvässä parisuhteessa molemmat osapuolet ovat tasa-arvoisia.
Onko nainen aikaisemmissa suhteissaan pakotettu tekemään kyseisiä asioita? Voi olla, että hän pelkää menettävänsä sinut, jos ei ole sinulle kaikin tavoin mieliksi. Vaikka juuri sitä et halua.
Myös minun mielestäni miehen kuuluu olla perheen pää, ja naisen tehdä "palvella" miestään. Itsekin niin toimin, vaikka välillä kiristelenkin hampaitani.
Mutta miehen kuuluu kuitenkin olla sitten todella se pää ja jos joku naisen touhu ottaa häntä päähän, toimia niin, että asia muuttuu.
Enkä nyt tarkoita mitään väkivallan käyttöä, ei todellinen perheenpää niin toimi.
Että sinun naisellasi ei ole omaa elämää. Hän tarvitsee ystäviä ja harrastuksia. Jos parisuhde on koko elämän sisältö, se alkaa ärsyttää toista osapuolta ennen pitkää.