Uskottelin itselleni, että en enää ole sinuun ihastunut ja kuinkas kävikään. Ei tarvinnut, kuin vilaus sinusta nähdä, niin pää on aivan sekaisin ja selailen näitä sivuja kuvitellen sinun täällä kirjoittelevan mulle, hoh hoijaa.
Haaveissani elän elämääni kanssasi, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.
Haaveissani elän elämääni kanssasi, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässähän olen..aamu-unisena..kahvikuppi edessäni, mietiskellen eilisiä ns. kohtaamisia..
..mitä jäikään jäljelle, tyhjä autio sydän, hymytön ilme, onneton mieli..
Minä koitin kesälomalla unohtaa sinut. Töihin palatessa olit lomalla, koko työpaikalla ei tuntunut olevan mitään merkitystä kun et ollut siellä...
Ajattelin ettet enää muista minua ollenkaan kun palaat. Jos et katso, tervehdi, hymyile..
Toisin kävi. Katselemme toisiamme enemmän kuin koskaan aijemmin. Onneksi on päiviä jolloin emme näe, silloin saa ikävöidä ja muistella kaikkia hauskoja asioita sinusta. Mut tämä kaipaus hajottaa! Ja se kun en tiedä kuitenkaan mitä ajattelet..
tykkään susta aika paljon. Niinä päivinä kun ei nähdä, niin tulet mieleeni tämän tästä. Harmi vaan, kun siellä työpaikalla ei voi (tai en uskalla) näyttää tunteitaan, tinkimätön periaatteeni nimittäin on, että töissä tehdään töitä. Ja kun ei oikein uskalla sua silmiinkään tuijotella kovin pitkiä aikoja kerrallaan, vaan käännän katseeni muualle.
ps.viestisi ei kumminkaan ollut mulle, mut et varmaan pahastu vaikka vastasin?????????
Niin olihan siinä parin kuukauden tauko, kun ei nähty. Ajattelin silti sinua joka päivä lomallakin. Onneksi tosiaan on päiviä milloin ei nähdä. Jospa ne unelmat joskus toteutuisi:)