No voi herttinen sentään kun sitä ollaan herkkiä poistamaan ihmisten kirjoituksia.Tietääkseni en yllyttänyt ketään rikokseen tai ollut mikään rasisisti jne....pari pientä ärräpäätä jos pikkaisen karkasi tekstin sekaan tunne kuohun vallassa...!
Kokeillaanpa sitten uudelleen jos tämä hempeämpi versio ei joutuisi teidän sensuuriin.
Voi että mikä miten vaativa henkilö oli tänään yhdessä asunnossa jossa olin töissä !
Soitin hempeästi asukkaan ovikelloa jolloin oven takaa alkoi kuulua reipasta koiran haukuntaa.Ovi aukeaa rakoselleen ja kuulen vienon äänen kysyvän
.Saattaako herra mitenkään pelätä tällaista isoa ja leikkisää koiraa,johon vastasin ystävällisesti että enhän minä pelkää leikkisiä koiria.
Kun tämä suloinen rouva sitten avasi oven,näin hänen pitävän kaksin käsin kiinni tästä leikkisästä koirastaan jonka hampaat olisivat halunneet ottaa minusta näin leikkisästi sanottuna palan muistoksi...voi kun kivaa
Siinä eteisessä kun sitten yritin olla leikkimättä työajallani,tämän mukavan ja koulutetun valioyksilön kanssa jouduin valitettavasti nöyrästi pyytämään tätä niiin mukavaa rouvaa viemään koiraa hetkeksi vaikka ulos nauttimaan ihanasta Suomen syksystä.
Tämä sivistyneen oloinen ja erittäin mukava rouva kertoi minulle kauniin heleällä äänellä ettei sellainen nyt sovi.Hänellä kun on asunnossa viellä kissojakin !
Samalla hän korjasi vielläkin enemmän jo täydellistä ryhtiään ja kysyi minulta moittivaan äänensävyyn.
Miten minä voin olla näin hankala ja alan vaatia häneltä ihan mahdottomia.Ei kai iso poika pelkää hänen leikkisää,jalosukuista ja koulutettua valioyksilöään.
Minä vaatimaton ja vähäisillä älyllisillä lahjoilla varustettu työmies jouduin vallan hämilleni.Olinko minä nyt loukannut jollain tavoin tätä heleä äänistä rouvaa tai kenties hänen leikkisää koiraa joka edelleen haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta minun kanssani.Koin valtavaa häpeää kun en tajunnut heti antaa tämän leikisän,jalosukuisen valioyksilön näykkiä minua ja vaikka ihan leikkisästi purra minua.
Nöyryyttävä ammatillinen epäonnistuminen oli tapahtunut , joten jouduin sanomaan tälle ihastuttavan suloiselle rouvalle että joudumme valitettavasti nyt poistumaan hänen ja leikkisän koiransa valloittavasta seurasta.Tällöin ihastuttava rouva otti puhelimen kauniiseen käteensä ja ilmoitti soittavansa esimiehelleni kysyäkseen,että millaisila kriteereillä hän valitsee työntekijänsä kun nyt näyttää olevan palveluksessa vain palvelu haluttomia koiran vihaajia.
Riensin rappukäytävään silmät kosteina ja mieli matalana ymmärtäen että tämä on kuin Amerikka jossa asiakas on aina oikeassa.
Kokeillaanpa sitten uudelleen jos tämä hempeämpi versio ei joutuisi teidän sensuuriin.
Voi että mikä miten vaativa henkilö oli tänään yhdessä asunnossa jossa olin töissä !
Soitin hempeästi asukkaan ovikelloa jolloin oven takaa alkoi kuulua reipasta koiran haukuntaa.Ovi aukeaa rakoselleen ja kuulen vienon äänen kysyvän
.Saattaako herra mitenkään pelätä tällaista isoa ja leikkisää koiraa,johon vastasin ystävällisesti että enhän minä pelkää leikkisiä koiria.
Kun tämä suloinen rouva sitten avasi oven,näin hänen pitävän kaksin käsin kiinni tästä leikkisästä koirastaan jonka hampaat olisivat halunneet ottaa minusta näin leikkisästi sanottuna palan muistoksi...voi kun kivaa
Siinä eteisessä kun sitten yritin olla leikkimättä työajallani,tämän mukavan ja koulutetun valioyksilön kanssa jouduin valitettavasti nöyrästi pyytämään tätä niiin mukavaa rouvaa viemään koiraa hetkeksi vaikka ulos nauttimaan ihanasta Suomen syksystä.
Tämä sivistyneen oloinen ja erittäin mukava rouva kertoi minulle kauniin heleällä äänellä ettei sellainen nyt sovi.Hänellä kun on asunnossa viellä kissojakin !
Samalla hän korjasi vielläkin enemmän jo täydellistä ryhtiään ja kysyi minulta moittivaan äänensävyyn.
Miten minä voin olla näin hankala ja alan vaatia häneltä ihan mahdottomia.Ei kai iso poika pelkää hänen leikkisää,jalosukuista ja koulutettua valioyksilöään.
Minä vaatimaton ja vähäisillä älyllisillä lahjoilla varustettu työmies jouduin vallan hämilleni.Olinko minä nyt loukannut jollain tavoin tätä heleä äänistä rouvaa tai kenties hänen leikkisää koiraa joka edelleen haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta minun kanssani.Koin valtavaa häpeää kun en tajunnut heti antaa tämän leikisän,jalosukuisen valioyksilön näykkiä minua ja vaikka ihan leikkisästi purra minua.
Nöyryyttävä ammatillinen epäonnistuminen oli tapahtunut , joten jouduin sanomaan tälle ihastuttavan suloiselle rouvalle että joudumme valitettavasti nyt poistumaan hänen ja leikkisän koiransa valloittavasta seurasta.Tällöin ihastuttava rouva otti puhelimen kauniiseen käteensä ja ilmoitti soittavansa esimiehelleni kysyäkseen,että millaisila kriteereillä hän valitsee työntekijänsä kun nyt näyttää olevan palveluksessa vain palvelu haluttomia koiran vihaajia.
Riensin rappukäytävään silmät kosteina ja mieli matalana ymmärtäen että tämä on kuin Amerikka jossa asiakas on aina oikeassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luin nimittäin alkuperäisen viestisikin. Tuo tämän päivän kirjoitus oli hauska =)
Täytynee sanoa,että kyllä tämän tyyliset tapaukset ovat onneksi aika harvinaisia.
Mutta on meitä kielletty menemästä asuntoon esimerkiksi aamupäivän aikana,koska tällä kyseisellä ihanalla rouvalla oli viellä aamusta kotona teini-ikäisiä nuoria tyttöjä !!!!!!!!!!!
Niin ja eräs sanoi että hänen kotiin ei saa mennä jos hän ei ole itse paikalla.Kissat saattavat kuulemma järkyttyä kovasti jos asuntoon tulee vieraita miehiä ja silloin ne kissat voi joutua viemään
KISSA PSYKIATRILLE.......!
Enhän minä mikään komea ole mutta kuitenkin.
Pitäisiköhän joskus ottaa muutama olut tämän koneen ääressä ja alkaa muistelemaan mitä kaikkea on tullut nähtyä ja kuultua.....tietenkin niin ettei mahdolliset lukijat tiedä kenestä kirjoitetaan !
Joskus tuo sensuuri iskee ihan aiheettomastikin.
Sait kyllä asian hauskemmaksi tällä uudella ver-
siolla, vain kintaitten teko puuttui.