Sinä et jaksa itse lukea näitä viestiketjuja läpi,siksi tämän palstan keskusteluista eräitä helmiä.
Mieti niitä sydämessäsi, toivon, että saat jotain vinkkejä ja pääset eteenpäin surutyössäsi.
-älä ajattelemalla ajattele häntä, se saa vain surkean mielen
-älä tarkoituksella vaivu muistoihin
-älä katsele valokuvia
-puhu erosta ja tunteista,jos ei ole ketään, on virallisia tahoja mm. Valtakunnallinen kriisipuhelin, Palveleva puhelin, Mielenterv.työn tukipisteet, tämä palsta,chatti jne.
-mahdollisimman vähän yhteyttä exään
-pitääkö ex sinua varalla? Varsinkin, jos hänellä jo uusi, mutta silti haluaa tapailla sinua.
-älä päiväuneksi hänestä
-älä suunnittele uudelleen valloittamista
-ota unohtaminen päämääräksi
-itke sydämesi pohjasta
-muistele hänen ärsyttäviä ja naurettavia puolia,ei hän ollut täydellinen!
-hyväksy ettei palaa
-ei kannata syyttää itseään, että teit väärin, kaikesta oppii
-jos jaksat,ota uusia harrastuksia
-yritä jaksaa tavata kavereita,olla ihmisten ilmoilla
Lopuksi:
"Parempi särjetty sydän, kuin sydän, joka ei ole koskaan rakastanut"
Mieti niitä sydämessäsi, toivon, että saat jotain vinkkejä ja pääset eteenpäin surutyössäsi.
-älä ajattelemalla ajattele häntä, se saa vain surkean mielen
-älä tarkoituksella vaivu muistoihin
-älä katsele valokuvia
-puhu erosta ja tunteista,jos ei ole ketään, on virallisia tahoja mm. Valtakunnallinen kriisipuhelin, Palveleva puhelin, Mielenterv.työn tukipisteet, tämä palsta,chatti jne.
-mahdollisimman vähän yhteyttä exään
-pitääkö ex sinua varalla? Varsinkin, jos hänellä jo uusi, mutta silti haluaa tapailla sinua.
-älä päiväuneksi hänestä
-älä suunnittele uudelleen valloittamista
-ota unohtaminen päämääräksi
-itke sydämesi pohjasta
-muistele hänen ärsyttäviä ja naurettavia puolia,ei hän ollut täydellinen!
-hyväksy ettei palaa
-ei kannata syyttää itseään, että teit väärin, kaikesta oppii
-jos jaksat,ota uusia harrastuksia
-yritä jaksaa tavata kavereita,olla ihmisten ilmoilla
Lopuksi:
"Parempi särjetty sydän, kuin sydän, joka ei ole koskaan rakastanut"
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos vinkeistäsi,ne tosiaan auttavat.
Itse en osaa olla kylmänä vain,kun eksä rupee hempeilemään jälleen,olen aivan myyty.Pitäisi pystyä olemaan vahvana.Hän haluaisi varmana että roikkuisin hänen perässään aina.
Hyviä vinkkejä. Huomasin, että just noita asioita oon tehny... Pitääpä ryhdistäytyä.
Jos pitäis olla "muistamatta" exää joutuis todennäköisesti muuttamaan toiselle puolelle maapalloa tai tappaa ittensä...
Jos nyt sekään edes toimis...
..Ymmärrän toki että nuo ovat toki vain vinkkejä, mutta...
Emmeköhän me itsekukin käy eroprosessia läpi ihan omalla tavallamme. Vaikuttaa jotenkin ristiriitaiselta kehoittaa olemaan katsomatta valokuvia ja muistelematta, mutta toisaalta itkemään sydämen pohjasta. Mitäs siinä itket sitten, jos pitää samalla periaatteessa yrittää kovettaa sydämensä?
Minä ainakin haluan muistella hyviä aikoja ja hauskoja, helliäkin hetkiä, vaikka jättävänä osapuolena ikävä kyllä olinkin. Ja haluan ajatella, että joskus pystyisimme olemaan vielä kavereita, ja yhteydessä toisiimme.
Seurustelimme 26:sta ikävuodestani 8 vuotta, ja lopulta huomasimme olevamme enemmänkin kavereita. Tuntuu oudolla tavalla hyvältä keittää kuppi kaakaota, ottaa kuvat esille ja katsella niitä "lällymusiikin" soidessa.
Mutta puhuminen toki auttaa, täytyy vain muistaa, että muustakin kuin erosta ja omasta surusta pitää muistaa puhua varsinkin ystäviensä kanssa.
Älkää siis hyvät ihmiset yrittäkö väkisin unohtaa, itkekää ja muistelkaa reilusti vaan! Muuten ns. padot saattavat murtua yllättävässä tilanteessa, vaikka keskellä kauppakeskusta kun "teidän kappaleenne" sattuu pärähtämään soimaan.
Kaikkea hyvää kaikille pitkän (tai lyhyenkin)suhteen jostain syystä päättäneille, pärjäilkää ja muistakaa olla iloisia elämästä yleensä!!
ehkä tästä saa voimaa. en ole vielä eronnut mutta ehkä sekin on vain ajan kysymys
Hyvät neuvot ovat aina tarpeeseen.
Kunpa olisin tajunnut noi kertomasi jutut kuukausia sitten.
Kantapään kautta löysin ja opettelin noi neuvot.
Tuossa oli hyvä tiivistelmä. Hiton vaikeeta olla
ottamatta yhteyttä, kun ikävä iskee. Mut pakko vaan
olla soittamatta/tekstaamatta..
Nyt kun on jo päässyt itse yli niin voi vaan todeta että
muutkin on käyneet samoja juttuja läpi
ja tulleet samoihin johtopäätöksiin. Helpottaa =)