arkeen!! Meillä on vajaa 4kk poika, mentiin just naimisiin, asiat on melkolailla hyvin ja mua vaan vituttaa koko ajan... Iskä ei osallistu juurikaan lapsen hoitoon vaikka innoissaan lasta odotti ja toivoi, hän ei osallistu myöskään kotitöihin lainkaan, käy töissä vain muutamana päivänä viikossa ja lopun ajan nyhjää kotona tietokoneella pelaten... ja sotkien... Omaa aikaa mulla ei juurikaan ole ollut sitten lapsen syntymän, iskä pelkää jäädä kotiin kaksin oman lapsensa kanssa!!! Onneksi mummo asuu lähellä ja auttaa välillä. Imetys kyllästyttää, se on hidasta ja pitkäveteistä ja kaupan päälle saa vaan ilmavaivoja huutavan vauvan, ahne kun on... maitoa sentään riittää vielä ihan hyvin... mua itkettää säännöllisesti parin viikon välein, ennen en ole itkenyt juuri koskaan, kai se on väsymys kun kalvaa... aikuiskontaktit on aika vähissä, ystävät (lapsettomia kaikki) lakkasivat pitämästä yhteyksiä kun tulin raskaaksi... hohhoijaa... Kiukuttelen miehelle koko ajan, ootan vaan millon se lähtee kävelee, ihme kun ei ole jo lähteny... Seksi sentään sujuu ja sitä on pari kertaa viikossa... Miten te muut pienten lasten vanhemmat pysytte järjissänne ja pidätte perheen koossa???
kyllästynyt
2348
61039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olen siis jo 25v ja railakkaat teinivuodet eletty, lapsia olen halunnut muutaman vuoden ja nyt kun sellainen on (molemmat toivottiin kovasti), en ole tähänkään tyytyväinen... Eikö koskaan voi olla tyytyväinen siihen mitä on jo saavuttanut???
Miten sovitte jakavanne kotityöt? Puhuitteko siitä millaiset roolit teillä vanhemmilla tulee olemaan?
Teillä vanhemmilla saattaa olla omista kotioloistanne johtuen erilainen perhekäsitys.
että olet vaan kertakaikkiaan väsynyt. Meillä vauva valvotti melkein puoli vuotta ja oltiin sillon kanssa molemmat (sekä minä että mies) tosi väsyneitä, ja tuntui et mikään ei suju.
Nyt kun lapsi on 10kk ei väsymyksestä meillä ole enää tietoakaan ja koko elämä on muuttunut. Kaikki tuntuu taas hyvältä.
Eli mun neuvo on se, et odotat nyt vaan rauhassa mitä tapahtuu, se olotila oikeasti helpottaa ja aika menee todella nopeasti.
Itse aloin itkeä kun mua yritettiin sillon huonona hetkenä lohduttaa samoin sanoin: ei siis lohduttanut yhtään. Tiedän että noilla fiiliksillä päivät tuntuu vuosilta mut todellakin, nyt jälkeen päin ajateltuna aika on mennyt erittäin nopeasti ja toista ollaan jo tekemässä. :)
Tsemppiä siis sinne ja jaksamisia!! Ei se vauva-arki tosiaan helppoa ole, mutta helpottaa ajan kanssa.
Noista kotitöistä yms. teidän pitää vaan puhua ja sopia.
Se jos itse on väsynyt ja toinen ai tee osuuttaan vaan katsoo oikeudekseen rentoutua kokoajan pelaamalla saa kyllä kenet tahansa ärtymään.
Miehen on tehtävä oma osuutensa, sinun päästävä kävelylle vaikka. Oma olotila parani, paranee kokoajan kun saan paremmin nukuttua ja mies huomioi käytännöasioissa. Lässytykset ei auta jos kaikki työ kaatuu itselle.
on sujunu hieman paremmin, oon käyny joka päivä reippaalla vaunulenkillä ja lisäks nukun vauvan kaa päiväunet ja kun mä nukun vieressä ni vauvakin nukkuu paremmin ja ollaan molemmat paremmalla mielellä :D
Kotityöt jää edelleen mulle, mut oonki vaan kylmänviileesti tehny niin et iltasin tungen vauvan iskän syliin, oli koneella tai ei ja puuhastelen sit omiani... Eikä mua ne kotityöt silleen haittaa ku oon aina ollu semmonen puuhastelija, mut kai sitä välillä kaipais apua eikä sitä saa ennen ku on nalkuttanu tarpeeks...
Poikaki alkaa pikkuhiljaa viihtymään enemmän ja enemmän lattialla kattellen mun touhuja, helpotusta sekin :D
Kyllä tää tästä vaikka hammasta purraanki välillä!!!
Kiva kuulla, että menee paremmin:)
Miehet (ja myös poikalapset) ovat sellaisia, että nalkutuksen sijaan kannattaa sanoa asia suoraan.
Eli äpättäminen kannattaa jättää vähemmälle ja sanoa ihan suora neuvo " ota vauva syliin" ei niin, että " sinäkään se et sitten ikinä tuota lasta pidä".
Tai vaikka " Imuroi eteinen nyt" ei "tuo eteinenkin on taas ihan kamalan näköinen, ja sinäkin se vain aina hommailet omiasi".
Ainakin meillä suora puhe tehoaa paremmin kuin nalkutus.
Tsemppiä syyspäiville:)