Kaipailisin kokemuksia kuinka teille on käynyt kun olette asumuseroon päätyneet?
Onko se välietappi helpottaakseen itselleen avioeron tuskaa ja oletteko kaikesta huolimatta eronneet? Vai voiko olla että saa asiat korjaantumaan ja palattua yhteen?
Kiitos!
Onko se välietappi helpottaakseen itselleen avioeron tuskaa ja oletteko kaikesta huolimatta eronneet? Vai voiko olla että saa asiat korjaantumaan ja palattua yhteen?
Kiitos!
Vastaukset 6
Vanhimmat
on aina ollut suuri mysteeeri miksi muutetaan erilleen ja kuvitellaan, että ongelmat paranevat "kuin itsestään". Miten se olisi mahdollista?
Tapoja asioiden selvittämiseen on monia. Yksi sopii yhdelle parille ja jokin muu tapa toiselle. Joku ehti epäillä erilleen muuttoa suureksi mysteerioksi... Me teimme ihan tietoisen päätöksen ilman suurta mysteeriota, että selvitämme ajatukset ja tunteemme kaikessa rauhassa ja molemmat omissa oloissamme. Ei siinä itsestään mitään tapahtunut, mutta saimme molemmat tunteemme ja tahtotilamme selville. Myönnän kuuluvani niihin ihmisiin, jotka mielummin ovat itsekseen, kuin huonossa suhteessa. Tiedän, että arki tulee jokaiseen suhteeseen ja olen hyvän suhteen puolesta valmis tekemäään töitä.
Niin meillekin kävi, kun olimme ensin selvittäneet omat tunteemme. Palasimme yhteen ja aloitimme puhtaalta pöydältä. Sovimme, että vanhat taakat jätetään unholaan ja homma on toiminut. Nyt teemme molemmat töitä toimivan suhteen eteen ja huolehdimme suhteestamme. Ei yhteen paluu tule välttämättä olemaan helppoa, mutta jos siihen molemmat sitoutuvat, niin uskon sen kannattavan. Meillä alkoi iloinen arki ja välillä elämä on yhtä juhlaa.
Jos perheeseen kuuluu lapsia niin asumusero on lasten ajatusmailmassa jo isän jä äidin eroamista eli turha sitä on tuplata lasten kärsimystä millään on of suhteella , kyllä sen tietää jos homma ei pelaa suhteessa ei sitä tarvitse asumuserolla enää mitata, sitten toinen asia on se jos pariskunnalla on esim asuntoja ja muuta omaisuutta kuka senkin päättää että kumpi lähtee jatkamaan sitä "yhteiseloa" tyhjältä pöydältä uuteen osoitteeseen.
tarvi aloittaa,omaisuus jaetaan melkeen aina puoliksi 50/50,osituksen voi tehdä jo ykkös-vaiheen aikana.Jos ei ole omaisuutta niin sossu auttaa.
Oispa noin helppoa... Heinäkuusta lähtien yritetty löytää toista asuntoa siis niin että ostettaisiin yksiö, ja vuoroteltaisiin sitten lasten luona, jotta niille tulisi nyt mahdollisimman loiva lasku tähän eroon. eipä löydy, ku ei ole ylimäärin tuota varallisuutta siihen pistää, Nyt joudun laittamaan eron vireille, koska muuten ei ole mitään asiaa kunnan vuokra-asuntojonoihin. Ei ole kummallakaan halua rikkoa lasten tuttua ympäristöä ja pistää taloa myyntiin, sen takia että saataisiin rahat jakoon. Helpompi ois kun ei ois mitään ja sossu kaiken maksais.
te kärvistelette lopun elämäänne toisissanne,ei kumpikaan voi jatkaa omaa elämää.Lapset ovat sopeutuvaisia,kunhan niille kerrotaan,että iskä ja äiskä rakastaa niitä,ettei ne menetä vanhempiaan mihinkään.