Isoveli hajotti yhden elektronisen vempaimen kämpästäni, mutta HÄN on se joka mököttää ja on marttyyrinroolissaan. ÄLYTÖNTÄ !
Mä lähdin reissuun ja veli jäi kämpille. Palatessani oli laite rikkoutunu. Ensin oli vääntöä siitä mistä laitteen rikkoontuminen johtui. Oli solvaamista molemminpuolin mailitse. Sitten kun sain mielestäni selkeet todisteet että hän oli rikkonut laitteen niin ei asia siltikään muuttunut.
Hän ei myöntänyt rikkoneensa, ei esittänyt anteeksipyyntöä eikä mitään. Ennemminkin hän ikään kuin esittää olevansa uhri, jollain ihme logiikalla. Hän käyttää samanlaista marttyyrin rooliin asettautumista kuin penskanakin vaikka on jo 29 ja minä 27. Ja ei voi mitään myöntää. Itselleni on mukana periaatteellista taistoa: hän voisi edes joskus myöntää erehtyneensä eikä aina esittää jotain täydellistä.
Miten sellaisen ihmisen kanssa voi pärjätä kauaa jolla aina on lähtökohtana se että hän on oikeessa. Joskus se vaikuttaa lähes narsismilta tai asennevammalta.
Aiemmin ollaan pärjätty aika hyvinkin, riitoja ei oo ollu vuosiin ja on hänessä ollut mukautuvaisuutta yleisesti vaikka aiemminkin on ollu viakeuksia myöntää erehtyväisyyttään tai että joku moka on oma syynsä.
Jotenkin vaikuttaa että veljen käyttäytymistapa on opittua lapsena meidän perheessä: pidetään oma pää, ei myönnetä mitään ja jos toinen suuttuu niin sit voi syyttää toista loukkaamisesta. Ei välttämättä käyttäydy samoin muiden kanssa. Jossain vaiheessa mun tai muiden pitää siihen koittaa laittaa piste.
Mä lähdin reissuun ja veli jäi kämpille. Palatessani oli laite rikkoutunu. Ensin oli vääntöä siitä mistä laitteen rikkoontuminen johtui. Oli solvaamista molemminpuolin mailitse. Sitten kun sain mielestäni selkeet todisteet että hän oli rikkonut laitteen niin ei asia siltikään muuttunut.
Hän ei myöntänyt rikkoneensa, ei esittänyt anteeksipyyntöä eikä mitään. Ennemminkin hän ikään kuin esittää olevansa uhri, jollain ihme logiikalla. Hän käyttää samanlaista marttyyrin rooliin asettautumista kuin penskanakin vaikka on jo 29 ja minä 27. Ja ei voi mitään myöntää. Itselleni on mukana periaatteellista taistoa: hän voisi edes joskus myöntää erehtyneensä eikä aina esittää jotain täydellistä.
Miten sellaisen ihmisen kanssa voi pärjätä kauaa jolla aina on lähtökohtana se että hän on oikeessa. Joskus se vaikuttaa lähes narsismilta tai asennevammalta.
Aiemmin ollaan pärjätty aika hyvinkin, riitoja ei oo ollu vuosiin ja on hänessä ollut mukautuvaisuutta yleisesti vaikka aiemminkin on ollu viakeuksia myöntää erehtyväisyyttään tai että joku moka on oma syynsä.
Jotenkin vaikuttaa että veljen käyttäytymistapa on opittua lapsena meidän perheessä: pidetään oma pää, ei myönnetä mitään ja jos toinen suuttuu niin sit voi syyttää toista loukkaamisesta. Ei välttämättä käyttäydy samoin muiden kanssa. Jossain vaiheessa mun tai muiden pitää siihen koittaa laittaa piste.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eiköhän sinun niin kuin muidenkin ole syytä aloittaa muutoksen tekeminen omasta itsestään. Jos sinua isonveljen käytös tökkii, niin vikaa on vain ja ainoastaan sinun itsesi suhtautumisessa häneen.
veljen kanssa?
Eiks sillä ole omaa kämppää?
kuunnella tuota, joka kirjoittaa.
Veli on hyvänsuopa, ja häpeää tekoaan,
siis häpesi.
Ei keskimääräinen siitä monta vuotta
sakota vaatimalla katumista, ylipäänsä ollenkaan.
Riitaa saa haastamalla ja
kiusa se on pienikin kiusa.
Ilkeä veli on yksi vaihtoehto selvitä,
esittää psycho-tieteet.
Sairas veli on jo kaksimielinen ilmaisu.
Ehkä veljestä pääsee sillä keinoin
eroon, että vaihtaa veli seurapiiriä
tyytyväisempien hoidettujen pariin.
Ilkeä veljen sisarus, joka näppäilee,
maksaa yhteiskunnassa, koska on vain niin
ja ilkeä. Jätä jo se veli rauhaan.
Syö vaikka itseäsi enemmän.
Veljenne on terve mies, eikä puhu pahaa
lähimmäisistään. Menkää itse itseenne
ja juokaa vähemmän.
Juuri tuollaiset veljet pitävät yhteiskuntaa
yllä. Miksi se elektroniikkaväline
rikkoutui? Maton alle jätetty ei varmaan?
CLEAN UP YOUR MEST!
kirjoitteleekohan sama poika solvaavia kirjoituksia myös toiselle palstalle..?
kaaleppi-nimimerkki tehtailee yhdellä palstalla jatkuvasti häiriköiviä kirjoituksia muista..!
Nyt polleana poikana kuitenkin ruikuttaa tällä palstalla..
Näytät tuntevan itsesi ja veljesi, joten toinen keino selvitä tilanteesta on esittää asia taholtasi niin että veljesi pystyy säilyttämään kasvonsa. Hän vaikuttaisi kieltävän syyllisyytensä siksi, että häpeää sitä itsekin ja jos teillä ei ole kotona neuvottu vastuun ottamisen taitoa joudut junailemaan asian eri tyyliin kuin nyt. Se ei ole helppoa, mutta jos viitsit miettiä hetken uutta tapaa keskustella asiasta veljesi saattaa hyvinkin korvata mokansa.
Kehtaatkin itkeä tällä palstalla ja toisella palstalla häiriköidä.
HAISTA PASKA ! En tosiaan oo sama kaaleppi miksikä mua luulet. Kirjoitin tänne ekaa kertaa. Samat sanat muillekin jotka siellä ilkkuu...
Jospa ette kuitenkaan liittäis asiaan epäolennaisuuksia, kuten miksi veli bunkkas kämpässäni. Se punkkaaminen oli vain tilapäistä, hänellä on oma kämppänsä. En jaksa selittää jokaista yksityiskohtaa, joita muille tulee muille mieleen.
Keskittykää asiaan. Liian monesti täällä otetaan esille epäolennaisuuksia.