Työttömiä maistereita enemmän kuin lamavuosina
[Maria Silander 23.5.2006]
Akateemisten työttömien määrä on selkeässä kasvussa. Työttömien maisterien määrä on ylittänyt akateemisten etujärjestön Akavan mukaan jo lamavuosien tason.
Akava arvioi, että viime vuonna työttömänä oli jo yli 9 100 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Edellisen kerran akateemisten työttömyys oli huipussaan vuosina 1994-95, jolloin työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 8 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta.
Eriskummallista kehityssuuntaa kesken talouden noususuhdanteen selittää osin se, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt selvästi enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Maistereiden ja tohtoreiden työttömyysaste on vielä lähes prosenttiyksikön lamavuosia alempi, noin 3,8 prosenttia, ja puolet puolet maan keskimääräisestä työttömyysasteesta. Myös akateemisten työllisyysaste on yhä lamavuosia parempi.
Akavan mukaan akateemisen työttömyyden kasvu johtuu yliopistojen liian suuriksi kasvaneista aloituspaikkamääristä. Yliopistoista valmistuneille ei ole riittävästi oman alansa työpaikkoja.
"Opiskelijamäärät ovat tietyillä aloilla aivan ylimitoitettuja", toteaa Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.
Taiteilijoita valmistuu liikaa.
Akavan mukaan esimerkiksi kauppatieteilijöitä, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä koulutetaan liikaa. Myös humanisteja ja taiteilijoita valmistuu enemmän kuin alalla on vapaita työpaikkoja. Journalistiliitto on puolestaan tuonut julki huolensa viestintäalan ylisuurista opiskelijamääristä.
Toisaalta Akava oli 1990-luvulla teollisuuden toiveesta vaatimassa lisää aloituspaikkoja juuri insinööriopintoihin.
Samaan aikaan ammatillinen koulutus kärsii opiskelijapulasta. Esimerkiksi metallialalla on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa.
Akava esittää ratkaisuksi tarvittavien leikkausten tekemistä aloituspaikkojen määrään ja ammatillisen, käden taitoja korostavan koulutuksen tekemistä nykyistä houkuttelevammaksi.
Ajatus ei ole uusi: Teknologiateollisuus ry on jo vuosia yrittänyt houkutella nuoria alan koulutukseen erilaisin valtakunnallisin kampanjoin. Tulokset ovat olleet vaisuja tähän vuoteen asti.
Tänä keväänä liiton ponnistukset ja metallialan työvoimapulan saama julkisuus näyttävät kuitenkin kantaneen hedelmää: alan ammatilliseen koulutukseen tuli ensisijaisia hakemuksia noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Tämä ei vielä riitä. Teknologiateollisuus patistaa oppilaitoksia ja yrityksiä osallistumaan imagotalkoisiin nykyistä aktiivisemmin.
"Varsinkin ammatillisten oppilaitosten aktiivisuudessa olisi parantamisen varaa", sanoo johtaja Markku Alhonen Teknologiateollisuus ry:stä.
[Maria Silander 23.5.2006]
Akateemisten työttömien määrä on selkeässä kasvussa. Työttömien maisterien määrä on ylittänyt akateemisten etujärjestön Akavan mukaan jo lamavuosien tason.
Akava arvioi, että viime vuonna työttömänä oli jo yli 9 100 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Edellisen kerran akateemisten työttömyys oli huipussaan vuosina 1994-95, jolloin työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan noin 8 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta.
Eriskummallista kehityssuuntaa kesken talouden noususuhdanteen selittää osin se, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt selvästi enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Maistereiden ja tohtoreiden työttömyysaste on vielä lähes prosenttiyksikön lamavuosia alempi, noin 3,8 prosenttia, ja puolet puolet maan keskimääräisestä työttömyysasteesta. Myös akateemisten työllisyysaste on yhä lamavuosia parempi.
Akavan mukaan akateemisen työttömyyden kasvu johtuu yliopistojen liian suuriksi kasvaneista aloituspaikkamääristä. Yliopistoista valmistuneille ei ole riittävästi oman alansa työpaikkoja.
"Opiskelijamäärät ovat tietyillä aloilla aivan ylimitoitettuja", toteaa Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.
Taiteilijoita valmistuu liikaa.
Akavan mukaan esimerkiksi kauppatieteilijöitä, insinöörejä ja diplomi-insinöörejä koulutetaan liikaa. Myös humanisteja ja taiteilijoita valmistuu enemmän kuin alalla on vapaita työpaikkoja. Journalistiliitto on puolestaan tuonut julki huolensa viestintäalan ylisuurista opiskelijamääristä.
Toisaalta Akava oli 1990-luvulla teollisuuden toiveesta vaatimassa lisää aloituspaikkoja juuri insinööriopintoihin.
Samaan aikaan ammatillinen koulutus kärsii opiskelijapulasta. Esimerkiksi metallialalla on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa.
Akava esittää ratkaisuksi tarvittavien leikkausten tekemistä aloituspaikkojen määrään ja ammatillisen, käden taitoja korostavan koulutuksen tekemistä nykyistä houkuttelevammaksi.
Ajatus ei ole uusi: Teknologiateollisuus ry on jo vuosia yrittänyt houkutella nuoria alan koulutukseen erilaisin valtakunnallisin kampanjoin. Tulokset ovat olleet vaisuja tähän vuoteen asti.
Tänä keväänä liiton ponnistukset ja metallialan työvoimapulan saama julkisuus näyttävät kuitenkin kantaneen hedelmää: alan ammatilliseen koulutukseen tuli ensisijaisia hakemuksia noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Tämä ei vielä riitä. Teknologiateollisuus patistaa oppilaitoksia ja yrityksiä osallistumaan imagotalkoisiin nykyistä aktiivisemmin.
"Varsinkin ammatillisten oppilaitosten aktiivisuudessa olisi parantamisen varaa", sanoo johtaja Markku Alhonen Teknologiateollisuus ry:stä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
että osaavia ja päteviä ei valita, koska tarjolla on puolueen jäsenkirjan omaavia tai muutoin "sopivia".
Nyt eikä vuoden kuluttua. Siis vielä ehtii ensi vuoden opiskelijavalintakiintiöihin.
Se on kaikkien etu: kukaan ei halua valmistua työttömäksi.
Muiltakin aloilta valmistuu aivan turhaan: kasvatustieteilijät yksi pahin sakki, jotka tekee itseään tärkeäksi. Mihin heitäkään tarvitaan, ei yhtään mihinkään.
Meillä Suomessa tuntuu olevan varaa maksella vähintään 150 000€ maistereiden kouluttamisesta työttömyyskortistoon. Järjetöntä ja kallista touhua. Eli maisterin tittelin hankkiminen kaiken monen vuoden vaivan lisäksi maksaa enemmän kuin vuorineuvoksen titteli ja valtio maksaa vapaaehtoisesti verorahoista. Ok. jos Suomi on rikas maa ja haluaa rahansa tähän pistää niin Ok. Mutta törkeää, että toiset lukee vuosia ja päätyvät työttömiksi. Jos kouluihin valitaan niin täytyy valintamäärät olla siten kohdallaan, että on todennäköistä työllistyä.
Itse suoritin Uimamaisterin tutkinnon 1987.
Aina kun käyn uimassa, porukat kattoo pitkään.
Näiden kattelijoiden tyylejä kun seuraa, niin
Uimamaisterikoulutuksen tarvetta olisi lisättävä.
Opetusministeriöön työryhmä valmistelemaan asiaa.
Koulutus halpaa ja tulisi yhteiskunnalle halvaksi, kun porukat hukkuu vähemmän !!!!
Vaikkakin aloitus oli jonkin firman tiedottajan joutessaan tekemä buffi, vastaan jotain.
Tunnen itse useita maistereita, dippainssejä jne, joilla on ollut tosivaikeita työnsaantiongelmia.
Itse olen media-alalla. Koulutuspaikkoihin, eritasoisiin, otetaan sisään vuosittain tietojeni mukaan 2000 opiskelijaa joka vuosi.
Työt alalla ovat vähentyneet tietotekniikan myötä. Suurin osa valmistuvista ihmisistä siirtyy suoraan kortistoon, mun kamuiksi.
Koulutus on niin kova pisnes, että rahaa siihen tungetaan EU:ta ja kaikista muista tuuteista.
Korkeakoulun käyneitten työtilanne on huonontunut, totta.
Pitää ottaa huomioon, suorittavat työt ovat vähentyneet. Ihmisiä pitää koittaa kouluttaa...
Nyt takseja hesassa ajaa ulkomaalaisperäiset ihmiset, bussikuskikursseja järjestetään nimenomaan ulkomaalaisperäisille ihmisille jne...
Maassa on toisten tietojen mukaan huutava työvoimapula, toisten tietojen mukaan puoli miljoonaa työtöntä.
Yhteiskuntarakenteessa on jotain vikaa.
Krooninen pula on lääkäreistä -- miksi ei kouluteta tarpeeksi ?
- miksi vastaavsti merkonoomeja koulutetaan työttömiksi paljon ?
- ei tässä luokkayhteiskunnassa ole mitään järkeä !
parempi kouluttaa matalapalkka väkeä
kuin kallispalkkaista porukkaa
titteli vie matalapalkka-alalle, jos et halua olla työtön.