Elikkäs minun painoindeksi on 39,1 ja minun tulisi pudottaa tuosta nyt se 37kg.
Juttuhan lähtee siitä, että ensin kiellän itseltäni herkut. Siis ei yhden karkkipäivän varaan vaan kokonaan.
Minulla on sellainen ongelma, jolla on kuulemma ihan oma nimensäkin: Syön syön syön ja syön enkä osaa lopettaa.
Eli kun aukaisen karkkipussin syön sen tyhjäksi, kun keitän makaronia syön kattilan tyhjäksi, kun aukaisen suklaalevyn (suurin intohimoni) syön sen kokonaan, kun aukaisen leipäpaketin ja päätän, että teen vaan 1 leivän huomaan syöneeni niitä lopulta 6kpl.
Eli jos aloitan en osaa enää lopettaa, tämän vuoksi ainut minulla toimiva keino on lopettaa kokonaan.
Tämän olen tehnyt jo pizzoille, hampurilaisille, juustolle, ranskalaisille ja makkaralle.
Pidän erittäin rasvaisista ruista, mutta syön myös ONNEKSI nykyään paljon hedelmiä ja vihanneksia (vaikkakin yksipuolisesti niin kuitenkin, eli siis sillä porkkana-omenalinjalla).
Aluksi olen asettanut tavoitteen siihen, että käyn lenkillä päivittäin, syön mahdollisimman terveellisesti ja nukun mahdollisimman paljon (mikä on todella hankala tavoite työssäkäyvälle pienen lapsen äidille).
Olen ottanut tavoitteekseni 1h kävelyn päivässä.
Kävelen vaikka ihan löntystellen mutta kävelen!
Sitten tämän ketjun tarkoitus: Kun lupaan näin pyhästi (vaikkakin anonyyminä) pysyä lupauksissani minun on helpompaa pitää lupaukseni, sillä olen perin rehellinen ihminen ja minuun todella sattuisi kirjoittaa tänne "söin tänään suklaalevyn!" =(
En aio valehdella, pysyn rehellisenä, näin saan lukea myöhemmin omia ajatuksiani täältä ja toivottavasti saan kohtalotovereita ja innostusta teiltä muilta. Neuvot ovat myös tarpeen, sillä tämä ei ole ensimmäinen laihdutusyritykseni.
Ennen olen kokeillut kaikkea "tämä laihduttaa varmasti" tuotteita ja "minä en syö" linjaa.
Nyt olen päättänyt, että syön niin paljon kuin minulla on nälkä. Eli syön hitaasti ja kun tuntuu, että nyt vatsa on täynnä LOPETAN! En enää syö hirmuista tahtia ja ota aina vaan lisää ja sitten huomaa olevani kohta oksennuksen partaalla.
No mikäs minusta sitten teki tankin? Olen aina ollut pyöreä, aina ylipainoinen. Kun olin lapsi meillä kyllä oli karkkipäivät etc, mutta äitini oli maailman paras kokki. Söin jo silloin kokoajan liikaa, eli ahmin ja sitten olikin jo paha olla. 5v sitten minulla oli vain jonkinverran ylipainoa, sitten minä masennuin ja huomasin syömisen auttavan siihenkin.. Sitten olen vaan syönyt ja syönyt. Syönyt kun olen iloinen, syönyt kun olen masentunut ja syönyt vaikka ei ole ollut nälkä. Siitä on tullut minulle elämäntapa, kun lähden töistä ajattelen kotona odottavaa suklaalevyä ja kun menen töihin ajattelen laatikossa olevaa suklaalevya ja työruokailua. Enkä osaa lopettaa syömistä koskaan ajoissa.
Eli elämäntapamuutos tosiaan, koko ajattelumaailmaankin.
Ihanaa olisi saada vastauksia tähän sangen pitkään palatukseen, vaikka sen illalla myöhään tänne pistänkin, niin kerron kuitenkin olevani ihan tosissani. En tahdo laihduttaa yksin ja siksi kaipaisin teiltä arvon ylipainoiset tukea ja sitä että saan tukea puolestani teitä.
Kiitos=)
Juttuhan lähtee siitä, että ensin kiellän itseltäni herkut. Siis ei yhden karkkipäivän varaan vaan kokonaan.
Minulla on sellainen ongelma, jolla on kuulemma ihan oma nimensäkin: Syön syön syön ja syön enkä osaa lopettaa.
Eli kun aukaisen karkkipussin syön sen tyhjäksi, kun keitän makaronia syön kattilan tyhjäksi, kun aukaisen suklaalevyn (suurin intohimoni) syön sen kokonaan, kun aukaisen leipäpaketin ja päätän, että teen vaan 1 leivän huomaan syöneeni niitä lopulta 6kpl.
Eli jos aloitan en osaa enää lopettaa, tämän vuoksi ainut minulla toimiva keino on lopettaa kokonaan.
Tämän olen tehnyt jo pizzoille, hampurilaisille, juustolle, ranskalaisille ja makkaralle.
Pidän erittäin rasvaisista ruista, mutta syön myös ONNEKSI nykyään paljon hedelmiä ja vihanneksia (vaikkakin yksipuolisesti niin kuitenkin, eli siis sillä porkkana-omenalinjalla).
Aluksi olen asettanut tavoitteen siihen, että käyn lenkillä päivittäin, syön mahdollisimman terveellisesti ja nukun mahdollisimman paljon (mikä on todella hankala tavoite työssäkäyvälle pienen lapsen äidille).
Olen ottanut tavoitteekseni 1h kävelyn päivässä.
Kävelen vaikka ihan löntystellen mutta kävelen!
Sitten tämän ketjun tarkoitus: Kun lupaan näin pyhästi (vaikkakin anonyyminä) pysyä lupauksissani minun on helpompaa pitää lupaukseni, sillä olen perin rehellinen ihminen ja minuun todella sattuisi kirjoittaa tänne "söin tänään suklaalevyn!" =(
En aio valehdella, pysyn rehellisenä, näin saan lukea myöhemmin omia ajatuksiani täältä ja toivottavasti saan kohtalotovereita ja innostusta teiltä muilta. Neuvot ovat myös tarpeen, sillä tämä ei ole ensimmäinen laihdutusyritykseni.
Ennen olen kokeillut kaikkea "tämä laihduttaa varmasti" tuotteita ja "minä en syö" linjaa.
Nyt olen päättänyt, että syön niin paljon kuin minulla on nälkä. Eli syön hitaasti ja kun tuntuu, että nyt vatsa on täynnä LOPETAN! En enää syö hirmuista tahtia ja ota aina vaan lisää ja sitten huomaa olevani kohta oksennuksen partaalla.
No mikäs minusta sitten teki tankin? Olen aina ollut pyöreä, aina ylipainoinen. Kun olin lapsi meillä kyllä oli karkkipäivät etc, mutta äitini oli maailman paras kokki. Söin jo silloin kokoajan liikaa, eli ahmin ja sitten olikin jo paha olla. 5v sitten minulla oli vain jonkinverran ylipainoa, sitten minä masennuin ja huomasin syömisen auttavan siihenkin.. Sitten olen vaan syönyt ja syönyt. Syönyt kun olen iloinen, syönyt kun olen masentunut ja syönyt vaikka ei ole ollut nälkä. Siitä on tullut minulle elämäntapa, kun lähden töistä ajattelen kotona odottavaa suklaalevyä ja kun menen töihin ajattelen laatikossa olevaa suklaalevya ja työruokailua. Enkä osaa lopettaa syömistä koskaan ajoissa.
Eli elämäntapamuutos tosiaan, koko ajattelumaailmaankin.
Ihanaa olisi saada vastauksia tähän sangen pitkään palatukseen, vaikka sen illalla myöhään tänne pistänkin, niin kerron kuitenkin olevani ihan tosissani. En tahdo laihduttaa yksin ja siksi kaipaisin teiltä arvon ylipainoiset tukea ja sitä että saan tukea puolestani teitä.
Kiitos=)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tänään syötiin paistettu kalanfilee ja mies sianniskaleikkeen.
1. Lisäksi oli sipulia, herkkusieniä ja paprikaa paistettuna. Vihannekset paistoin pannussa, maustoin suolalla, mustapippurilla ja vähällä valkosipulilla.
2.Toisena päivänä on kukkakaalia, porkkanaa, vihreetä brokkolia keitettynä, suolaa ja voita päälle.
3.Tai sitten tuoreesta kaalista suikaloidaan pannuun paljon kaalia, vähän vettä, suolaa ja mustapippuria, voi lisätä pekoniakin palasina. Kansi päälle. Tuore kaali kypsyy siinä 15 minuutissa. Tämän voi tehdä niinkin, että tekee valkokastiketta ja lisää kaalin joukkoon. Hyvää sellaisenaan tai vaikka jauhelihapihvien kanssa.
Paljon onnea sinulle joka tapauksessa. Olet ainakin rehellinen itsellesi ja siksi onnistut varmasti.
Ainakin tuota herkkusienijuttua voisin kokeilla!
tarkoitus olisi laajentaa sitä vihannespuolta kanssa ja tänään kaupassa vehtasinkin siellä vihanneshyllyllä..
Se vaan on kun ei ole nuo äidin kokkitaidot tyttärelle periytyneet!
Kiitos ja lissä ruokaohjeita tervetuloa!
Olen erittäin laiska kokkki joten helppous olisi aluksi tärkeää, kunnes päästään vauhtiin!
Kiitos vielä ja onnea sinulle!
Hei,
Minulla on kilolleen (sama painoindeksi) saman verran laihdutettavaa kuin sinulla. Minäkin olen ollut lähestulkoon aina ylipainoinen, tosin nuoruudessa sairastin jonkin sortin syömishäiriön, joka on ikävästi heijastunut suhteeseeni ruokaan koko aikuisiän.
Itselläni on sama kuin sinulla; en osaa lopettaa syömistä, vaan kaikki menee aina kerralla. En enää pidä mitään ylimääräistä ruokaa kotona, yritän opetella siihen myöhemmin. Olen kasvissyöjä ja nähtävästi korvannut proteiinin hiilareilla, joka on turvottanut minua entisestään. Kasvisruoka voi olla lihottavaa, mikäli se koostuu hiilareista ja rasvasta... Minun ongelmani ei ole niinkään makea, vaan hiilarit; pasta, leipä ja riisi.
Otatin väsymyksen vuoksi veri-arvot ja tulos oli pelottava; sokeriarvot sekä kolesteroliarvot olivat yli sallitun. Metabolinen oireyhtymä. Olen 30-vuotta ja nyt on viimeisiä ratkaisivia hetkiä puuttua tulevaisuuden terveyteen. Tämä tuli jonkinlaisena shokkina ja päätös todelliseen elämäntavan muutokseen tuli automaattisesti.
Minua lihotti psyykelääkkeiden syönti; painoa tuli hulvattomasti. Oli vain niin huoleton olo ja tungin suuhuni rajattomasti tavaraa. Lääkkeet lopetettuani ruokahaluni on selkeästi vähentynyt. Onneksi.
Minä päätin ottaa sellaisen alkurysäyksen ja vetää jonkin aikaa pelkästään VLCD-ruualla. Yritän pitää kohtuuden, sillä entisenä syömishäiriöpotilaana en halua palata enää siihen helvettiin jota elämäni on ollut.
Tukenani on avomieheni, joka on ottanut uuden elämäntapani positiivisesti vastaan. Hän lääkärinä tietää, mitä negatiivisia terveysvaikutteita läskillä on. Hän myös pitää minut aisoissa, mikäli minulta lähtee mopo käsistä tämän laihduttamisen kanssa. Kultainen keskitie on vain niin vaikeaa.
Tsemppiä Sinulle, kyllä me vielä ensi kesänä ollaan timmissä kunnossa:D
tervetuloa "samat lukemat"!
Toivotan sulle oiiiikeeeiiin paljon onnea!
Minun päivä oli tänään sellanen, että kävin 1,5h lenkillä. Se kun vaan löntysteltiin kylillä.
Mutta jokatapauksessa kävin lenkillä ja kävelin yhtä soittoa 1,5h.
Tein ruoaksi sellaista sipuli, paprika, tonnikala, herkkusienijuttua.. Söin hedelmiä ja vihanneksia ja pidin pienimmän ruoattoman tauon 3h. Eikös se ole että pitää syödä mahdollisimman lyhyillä väliajoilla? Siis ettei ehdi tulla se kova nälkä!
En syönyt suklaata mikä oli minulle jotain aivan uutta. Väliilä tuntui että huhu huhuh! Ja tuntuu edelleen, mutta en syö kun en syö niin en syö.
Jouduin kyllä syömään yhden keksi, kun oli anoppi leiponut (hän ei yleensä leivo ja suuttuu jollei maista). Noh, pystyin jopa sen tyssäämään yhteen!
Tosin johtui varmaan siitäkin se, kun miehen sisaret ja anoppi kyttäsi miten syön ja juon=) Ihania ihmisiäovat muuten! Minä vaan olen onneksi niin arka (voi helpottaa tässä laiharissa, kunhan vaan aina kutsuu vieraita, kun syö);).
Noh, nyt en syö enää tälle päivälle mitään vaan menen nukkumaan.. Koska aioin nukkua paljon.. Käyn tosin ensin saunassa ja ja..;)
Heips!
Moi,
Mä aloitin mun dietin vetämällä ensin 5pvää VLCd-tuotteilla. Oli harvinaisen kivuntonta sen jälkeen kun olin päättänyt laihduttamisen. Avomieheni veti vieressäni pitsaa ja muuta roskaruokaa, mutta minä pysyin tiukkana. Huomasin, että ensimmäiset 10 minuuttia oli hankalampaa pitää näppinsä erossa rasvaisesta ruoasta, mutta nopeasti mieliteko meni ohi. Eli impulssisyöminen on nähtävästi myös ollut minun ongelmani.
Viikonloppuna meillä oli kauan aikaa sitten suunnitellut bileet ja vedin light-siideriä kohtuudella. Mitään en edelleenkään syönnyt ja ihmettelenkin etten saanut minkään sortin krapulaa;P . Nyt sunnuntaina palaan taas VLCD-diettiin takaisin. Vaa´alla en ole käynyt, koska se vaatii uusia paristoja(joita saa vain erikoiskaupasta, kummallinen vaaka..). Huomenna hankin ne paristot matkalla luennolle.
Keksin muuten hyvän ja inspiroivan kävelylenkin itselleni: kävelen luennolle keskustan vaatekauppojen ohitse. Samalla mietin, että minkälaisia vaatteita ostan kun olen saannut liikakiloni pois. Kannustavaa!
Mainitsin muuten kavereilleni tästä minun paino-ongelmasta ja siitä, että nyt kilot lähtevät. Sain todella kannustavaa palautetta. Useampi kaveri ehdotti, että he voisivat lähteä minun kanssani johonkin liikuntaharrastukseen mukaan. Nyt minut on buukattu jo taijihin sekä kuntosalille. Hyvä homma, sillä yksin liikkumaan lähteminen on kuin tervanjuomista.
Hyvää sunnuntaita.
p.s tuli mieleen, että oletko koskaan kokeillut noita vlcd-tuotteita? Siellä kun on esimerkiksi suklaapatukoita ja suklaajuomaa. Jospa vetäisit yhden sellaisen ateriankorvikkeen, niin helpottaisikohan se suklaanhimon tuskaan?
Sinulla on melkeimpä sanatarkkaan samanlainen tuo syömismeininki kun minulla. Minä en pystynyt aloittamaan laihduttamista ilman lääkärin apua. Nuorena tyttönä tuli kyllä laihduteltua helposti ihannepainoon. Lihoin aina vain takaisin, tuli 30 kg ylipainoa. Nyt olen saanut pudotettua 12 kiloa. Mutta vaatii hurjaa itsekuria, että syön sopivasti. Tuo tarpeeksi nukkuminen on hurjan tärkeä asia ainakin minulla laihduttamisessa. Olen huomannut liian vähän nukkumisen ja siitä johtuvan väsymyksen ajavan minut kaapille. Ikäänkuin piristyisin siitä, että ahdan jotain suuhuni. Liikkumisesta on tullut minulle elintärkeä asia. Tänä viikonloppuna aion kulkea metsässä paljon ja aion kulkea metsässä paljon......
muista säännöllisyys ja kohtuus. ja öljyä älä karsi ruokavaliosta, n. 50g öljyä olisi päivässä hyvä saaha ettei rasva-aineenvaihdunta menis sekasin.
tonnikalasalaatti:
- pilko tomaatteja, kurkkuja
- revi salaatinlehtiä
- keitä pari kanamunaa, avaa tonnikalatölkki
sekoita kaikki keskenään ja juo lasi piimää/mehukeittoa. tämä on oiva illalliseksi.
välipaloja: 10 mantelia, 1 tonnikalasäilyke, mehukeittoa, profeel-tuotteita, omenia, myslipatukoit, allevo/nutrilett patukat.
voit vaikka korvata 1-3 ateriaa päivässä nutrileteilla ym ateriankorvausjutuilla. saat tietää tarkaan paljonko kaloreita missäkin on ellet jaksa laskea. sellane 1200-1500 kaloria päivittäin nautittuna auttaisi painonlaskuun, ja siihen lisättynä kävelyä n. tunti aamulla, tunti illalla.. Päivittäin 2h kävelyä ja saunomista 2-4 kertaa viikossa. Uinti ja vedessä lilluminen kuluttaa myöskin kaloreita eli 2-4 krt uintihallille viikossa ni ois ihme jollei kilot alkais karisemaan :)
Olen kyllä syönyt nytkin nuttrilettin kanakeittoa ihan ruoaksi, kun tuntuu ettei mitään muuta muka ehdi.. Paljon nopeampi ruokahan se on kuin esimerkiksi riisi tai makarooni.
Tänä aamuna päivä alkoi kuntopyörällä ajamalla 30min. Jokainen päivä olen liikkunut 1-1,5h kävellyt etc.
En repsahtanut viikonloppuna, sain uutta intoa siitä kun pystyin olemaan "kuivin suin" kun muut veti suklaata napa ruskaten.
Minä en tiedä mikä tuo vcl? cvhl? mikä dietti se nyt olikaan on=) Tarkoittaako se nuttrilettiä?
PAINO PUDONNUT 2KG! Tosin se on nestettä..
Ainakin se 2kg kannustaa=)
En ole kiireeltäni vieläkään löytänyt sopivia pattereita vaakaan. Pahasti epäilen, että joudun ostamaan uuden vaa´an,koska sopivia pattereita ei löydy.
Vaa´an puuttumisesta huolimatta olen jatkanut tiukkaa VLCD-diettiä (eli siis very low calorie diet) ja ihan hyvin on mennyt. En ole enää lainkaan väsynyt, luulen että hiilareiden vähentämisellä on oma osuutensa virkeystilaani.
Avomiestäni olen myös maistattanut erilaisilla nutrilett sekä muilla VLCD-tuotteilla. Hän on ollut erityisen hämmästynyt niiden maittavuudesta. Luulenpa että hänellä on minun projektini myötä tullut lisää ammatillista tietoutta laihduttamisesta;D. Ainakin hän voi omille potilailleen suositella lämpimästi VLCD- tuotteita itsekin niistä maistaneena. Hän oli jopa syönyt minun kasviskeittoni kun olin se jättänyt, koska olin niin täynnä. Sanoi sen olevan niin hyvää, että ajatteli syödä sen:D
Olen myös lisännyt liikuntaa ja pakottanut avokkini mukaan liikkumaan. Olemme kovia "taistelijoita" ja pelaajia, joten sulkapallo on meille hyvä vaihtoehto; kumpikaan kun ei suostu häviämään. Seuraavalla vuorolla taidamme pelata siitä, että hävijä joutuu tekemään parin päivän kotityöt. Tiedossa on siis veristä ja hikistä taistelua:D
Hieno homma toi 2kiloa, kyllä siinä on mukanakin rasvaa. Näillä kilomäärillä on mahdollista pudottaa noin 1-1,5 kiloa/vkoa.
Tuli repsahdus, johtuen (syitä aina riittää) siitä että minulle sattui jotain.
Olen ihminen joka masentuu helposti.
Koko viikon on ollut matalalentoa, tänään lensin todella matalalla.
Minulla on todella huono itsetunto ja sitten sattui jotain joka sai lentäjän tippumaan hetkeksi.
Huomenna kuitenkin uusi päivä ja lentäjä on jälleen ilmassa..
Näin kuvaannollisesti puhuen.
Ihanaa "samat lukemat" kun noin hyvin menee!
Piristit onnistumisillasi minun päivääni suuresti!
Onnittelut ja ison iso hali!
Toivon todella että onnistut!
Nyt pyydän dinulta apuja sillä olen ajatellut kokeilla nuttrilettiä
Eli kannattaako tuotteet ostaa kaupasta vaiko tilata netistä?
Sitte..
Mitä kannattaa syödä nuttrilettin lisäksi?
Siis tarkoitan ihan hedelmiä ja kasviksia, olen nyt oppinut syömään niitä joten ihan kiinosta saako niitä syödä? Onko tyhmä kysymys=)
Viis repsahduksista, sehän on vain osa inhimillistä luonnetta!! Mielestäni tässä laihduttamisessa kyse ei ole matkasta, vaan tuloksesta. Joskus voi tulla matkattua hieman hitaammin, mutta kyllä sitä määränpäähän kuitenkin mennään, eikö? Tämän ajattelumallin takia minä en edes ole ollut kiireinen uuden vaa´an ostamisen kanssa, sillä lopputulokseen ei vaikuta se, että olenko minä laihtunut viikossa kilon vai kaksi. Kaikki kilot kuitenkin laihdutetaan, vaa´an läsnäolo ei sitä muuta eikä vauhdita kilojen katoamista.Ainoastaan jos minun päättäväisyyteni alkaa takkuilemaan, ostan vaa´aan minua muistuttamaan ja pitämään itseni rotissa. Hyvin menee kuitenkin tässä vaiheessa.
Lues lisää infoa tolta sivulta http://www.nutrilett.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1. Itse en ole oikeastaan syönyt edes mitään vihanneksia, koska ei ole kovin paljon edes tehnyt mieli syödä mitään. Mutta yleisestiottaen kaikki juurekset, marjat ja esimerkiksi kaali lienevät hyviä vaihtoehtoja. Hedelmistä en tiedä, mutta en ole koskaan kuullut, että joku olisi saanut itsensä lihotettua esimerkiksi omenoilla tai appelsiineilla:P
Itse olen ostanut tuotteita milloin mistäkin, kuten tavallisista ruokakaupoista, apteekeista ja jopa R-kioskilta. Kokeile aluksi esimerkiksi tota 5päivän aloitussettiä. Itse pidän noiden vlcd-tuotteiden helppoudesta; ei tarvitse laskea ja miettiä kaloreita eikä tuntea huonoa omaatuntoa syödyistä ruuista.
Syksyistä viikonloppua