Meillä on monista tuttujeni suhteista poikkeava suhde siinä mielessä, että olemme molemmat toistemme "kaunein/komein." Onkohan kellään muilla näin? Meille molemmille ulkonäkö merkitsee todella paljon, ollaan siinä mielessä pinnallisia ihmisiä. Olemme keskustelleet asiasta, eikä siinä kummankaan mielestä ole mitään pahaa. Meitä molempia kummastuttaa hieman ihmisten puheet "ihannemiehestä tai -naisesta", esim. se ja se julkkis on komein/kaunein. Meille ulkonäkö on niin tärkeä asia, että valitsemme kumppanimme sen perusteella. Se, jatkuuko suhde, riippuu tietenkin myös luonteesta, sillä yhdessä oloon vaikuttaa ulkonäön lisäksi myös se. Nämä asiat täytyy siis olla kunnossa. Olemme myös puhuneet, että jos eroaisimme, jatkaisimme seksisuhteella, koska haluamme molemmat parhaan (seksikkäimmän) mahdollisen sänkykumppanin.
Tiedän, että moni kummeksuu ajatuksiamme, mutta ajattelinkin kysellä, onko muita samanlaisia? Meille tämä on ihan itsestään selvää. Ihastuimme palavasti toistemme ulkonäköihin ja sen jälkeen toisiimme ja olemme kyllä varmoja siitä, että suhteemme kestää, koska myös muut asiat mätchäävät. Yhdessä ollaan oltu reilut 4v.
Tiedän, että moni kummeksuu ajatuksiamme, mutta ajattelinkin kysellä, onko muita samanlaisia? Meille tämä on ihan itsestään selvää. Ihastuimme palavasti toistemme ulkonäköihin ja sen jälkeen toisiimme ja olemme kyllä varmoja siitä, että suhteemme kestää, koska myös muut asiat mätchäävät. Yhdessä ollaan oltu reilut 4v.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tahtovat olla kauniita/komeita ja toivovat samaa kumppanilta, mutta siinä vaiheessa kun oikeasti rakastuu, sitä voi rakastua minkä näköiseen tahansa, ehkä rumemmanpuoleiseenkin vaikka kauppareissulla. En oikein usko, että valitsemalla valitut suhteet kestävät...
olen aina rakastunut ulkonäön perusteella. En voi ihastua, ellei vastapuoli todella miellytä ulkoisesti, se on ihastumisen ehto. Mutta tämä nykyiseni, hän on todella juuri sitä, mitä olen etsinytkin. Enkä todellakaan pidä mistään Mr. Finland- tyylisistä puppeleista, vaan sellaisista jännän näköisistä miehistä. Tämä on juuri sellainen...
Pakko kommentoida. Onhan se tietysti siinä mielessä totta, että kyllä kumppanin on silmää miellytettävä. Ulkonäköhän on tavallaan osa persoonaa ja se viestii paljon, kuten pukeutuminenkin. Mut "rumassakin" ihmisessä voi olla jotain, johon ihastuu ja vasta myöhemmin sitten rakastutaan henkilöön ja hänen persoonaansa. Mutta jos rakastaa vain henkilön ulkonäköä, niin se ei pidemmän päälle yksinkertaisesti tule kestämään. Kauneus on katoavaista.
Sinuna ainakin miettisin onko järkeä olla tollasen miehen kanssa? Noin ulkonäkökeskeinen mies voi ihan helposti vaihtaa sinut 10-20 vuoden kuluttua nuorempaan ja kauniimpaan. Ei millään pahalla, mutta aika moni mies on sellainen. Mutta jokainen elää elämänsä niinku parhaaks näkee.
Oishan se ihan mahtava tietää että on oman miehen mielestä maailman kaunein nainen. No, olen realisti ja tiedän ulkonäöllisen tasoni; en voi vaatia mieheltä sellaista. Minulle itselleni se mies, johon olen rakastunut, on se maailman ihanin ja seksikkäin.
Toisaalta olen aivan valtavan onnellinen siitä ettei ulkonäköni ole olemuksessani tärkein ja määrittävin tekijä.
Tuota teidän seksikkyysjuttua hiukan ihmettelen; eihän yksistään se, että ihminen on ns. kaunismuotoinen, tee hänestä seksikästä? Minusta seksikkyys ja kauneus / komeus eivät ole synonyymejä. Seksikästä voi olla myös vaikka ääni, tapa puhua tai katsoa. Monesti "ruma" ihminen on paljon seksikkäämpi kuin kaunis. Eikä pelkästään ulkonäöllä voi rakastella! :)
Ihailtavan rehellinen kirjoitus kuitenkin, hatunnosto siitä sinulle, aika harva myöntää pinnallisuudden noin suoraan. Eipä tuossa mitään, kun olette miehesi kanssa samalla aaltopituudella. :)
Mun mielest jokaisella on ne omat juttunsa, minkä takia tuntee suhteen toimivan. Jos ulkonäkö on yks niistä, niin sitten on, itseään ei voi pakottaa olemaan välittämättä toisen ulkonäöstä, jos se vaan tulee jostain alitajunnasta. Itselläni on todella komea jätkäkaveri, joka on sanonut mua seksikkääksi ja söpöksi, mutta tiedän että hänellä on ollut kauniita tyttöystäviä, yksi mallikin. Minä en ole mitenkään erityisen kaunis, mutta hän on todennut että olen seksikkäin verrattuna edellísiin, kauneus ja seksikkyys eivät ole sama asia. No joo, ottakoon imarteluna kuka haluaa, minä en välttämättä osaa... Mutta itse olen huomannut, miten ulkonäkö menetti merkityksensä pian suhteen alkamisen jälkeen, edelleen pidän miehen ulkonäöstä, mutta en koe suhteen oikein toimivan, koska kaipaan sitä jotakin, jotain mikä saisi minut rakastumaan. Mies on ihana, ymmärtäväinen, uskollinen, hauska, älykäs ja kaikkea, mitä nainen voisi toivoa, ennen kaikkea välittää musta oikeesti. Silti tuntuu että minä en koe homman toimivan. Joten ulkonäkö on loppujen lopuks plusmiinus nolla mulle.
No teillä molemmat ovat pinnallisia ja se on teille tärkeintä että näyttää ulkoisesti kauniilta. Teillä siis kemiat kohtaa. Ja sitten kun kemiat kohtaa ja rakastatte toisianne niin se toinen näyttää omissa silmissä vieläkin paremmalta. Täydelliseltä.
No, joillakin toisilla jotkin muut piirteet ovat merkittävämpiä ja heillä myös kemiat kohtaavat ja he rakastuvat ja näkevät toisensa parhaimmilta mahdollisilta.
Näin se menee.
Komein tietty!!!
Oma on aina komein. Muita en edes nää kun seurustelen.
- Aikuinen nainen-
Tottakai ensin ihastuntaan ulkonäköön mutta en voisi kuvitellakkaan olevani parisuhteessa pinnallisen ja pelkästään komean miehen kanssa.
Mieheeni rakastuin työpaikalla, eikä hän ole se "maailman komein", hyvännäköinen toki, mutta ihastumiseeni vaikutti lähinnä samanlainen huumorintaju ja miehen olemus muuten.
Kaikki me vanhenemme ja silloin pitäisi suhteessa olla jotain muutakin ku kaunis ulkokuori. Mitä jos joudut onnettomuuteen ja kasvosi palavat? Tuskin miehesi jää luoksesi toisin kun sellaisessa suhteessa jossa rakkaus on jotain muuta kuin ulkokuoren palvontaa.
keskustelleet tuosta onnettomuuden mahdollisuudesta, vanhenemisesta yms. ja molemmat olemme sitä mieltä, että siltikin olisimme yhdessä ja onnellisia. Vanheneminen täytyy suhteuttaa todelliseen ikään, eli jos olen kuusikymppisenä todella hyvässä kunnossa, niin se on vielä parempia juttu kuin se, että olen nyt tosi hyvässä kunnossa. Pistää yrittämään itseäkin pitää itsensä tosi hyvässä kunnossa ja olla ryyppäilemättä yms. :) Sitä paitsi kun itse on tosi vanha, niin nuoret ihmiset näyttävät todella lapsilta...
Jos toinen meistä joutuisi onnettomuuteen ja menettäisi käden tai jalan, niin olisimme silti edelleen toistemme mielestä komein/kaunein, ei se siitä mihinkään muutu.