Ihastumisesta

Ajattelin kysäistä, että onko muita sellaisia jotka olette ihastuneet johonkin mieheen/naiseen, vaikka olisi parisuhteessa? Mitä tapahtui? Johtiko ihastus mihinkään? Mitä mieltä yleensäkin olette ihastumisista parisuhteessa? Tästä aiheesta olisi nimittäin kiva keskustella täällä. Olisi kiva kuulla kaikenlaisia kokemuksia ihastumisesta! :)

Itse olen nuori neito ja onnellisesti suhteessa, joka tosin tällä hetkellä on etäsuhde. Moni mies on yrittänyt iskeä, mutta tottakai olen uskollinen omassa suhteessani ja en lähde muiden miesten matkaan, vaan ennemmin vietän aikaani vaikka yksin. Ehkä voi kuulostaa itsekehulta, mutta kai minuun on helppo ihastua, kun olen luonteeltani niin iloinen, hymyilevä, kiltti, puhelias. Nätiksikin on kehuttu monet kerrat ja olenkin ulkonäkööni tyytyväinen. :)

Mutta takaisin asiaan. Itse en ihastu kovin helposti. Poikaystävääni ihastuin erittäin tulisesti ja sitten se muuttui rakkaudeksi. Välitän hänestä todella paljon ja vaikka melko nuoria (ei nyt kuitenkaan teinejä) ollaan, niin tämän miehen kanssa haluaisin elää loppuelämäni. :)

Mutta tarina jatkuu... Eräänä iltana sattuman kautta törmäsin vanhaan tuttuuni (miespuolinen tietenkin), jonka olin tuntenut ENNEN nykyistä poikaystävääni. Mitään säpinää ei silloin aikoinaan todellakaan ollut, vain sellaista flirttailua -mutta välillä ehkä jopa aika kuumaa. Hän oli töissä samassa paikassa kuin minä. Se kuitenkin loppui, kun lähdin ja muutin pois. Sitä ennen olin saanut tietää, että hänellä oli pieni tytär. Tai oikeastaan hän esitteli tämän tyttärensä. Niin, takaisin asiaan. Siis tosiaan tapasin hänet yllättäen eräänä iltana ihan sattumalta ja hän kyseli kuulumisia MINUSTA. Itsestään ei kertonut mitään, vaikka kysyin mitä kuuluu. Hän vain uteli olenko edelleen "sen yhden" kanssa... Ja kun kerroin, että joo, muutan sinne kohtapuoliin, niin hän vain sanoi: Vau... Siis kuulosti siltä ettei ollut mitenkään iloinen puolestani! Ei siinä mitään, mutta tämän jälkeen en ole saanut tätä tapaamista pois ajatuksistani, vaan ajattelen häntä paljon (tottakai myös poikaystäväni on ajatuksissa, mutta ärsyttävän usein tämä mies tulee ajatuksiini). Olen nähnyt hänestä jopa unta! Siinä unessa hän oli töissä portsarina ja olin istumassa jollain sohvalla. Olin kuin hypnotisoitu, tuijotin vain eteeni. Sitten hän istahti viereen ja ikään kuin luki ajatukseni, tokaisi tässä unessa: "Sinulla on kiellettyjä ajatuksia." Ja siihen uni loppui.

Mutta ilmiselvästi tämä mies on herättänyt minussa jotain vanhoja tunteita! Hän on myös hyvännäköinen ja meillä oli silloin aikoinaan hauskaa. Lähempää tuttavuutta ei tehty, vaan tosiaan töissä nähtiin. Eli ihastunut häneen olen, vaikka tuskin näen häntä enää piiitkään aikaan. Mutta siis tässä oli minun kertomukseni ihastumisesta,ja olisi kiva kuulla teidänkin tarinanne ja mielipiteenne ihastumisesta!!! Saa myös kertoa mitä ajattelette minun ihastumisesta. Mutta korostan, että en todellakaan aio tehdä asialle mitään. En siis todellakaan mene häntä viettelemään tai muuta. Hän vain herätti minussa aika voimakkaan ihastumisen tunteen. Toisaalta tämä on tuonu säpinää omaan suhteeseeni, mutta ärsyttävän usein tämä toinen mies on ajatuksissani. Mutta eiköhän tämä tunne haalistu, sillä enhän näe häntä enää.

Minusta ihastuminen parisuhteessa ei ole mikään synti, koska eihän tunteilleen mitään mahda ja aika monet ihastuu helposti. Ihastuminen menee myös melko nopeasti ohi. Moni ihminen, minä mukaan luettuna, tapaa monia, monia ihmisiä elämänsä aikana, joten pakosti ihastumisiakin tulee, vaikka rakastaisi omaa kultaansa. Eri asia on, jos alkaa seuraamaan tunteitaan. Ihastuminen ei siis ole vakavaa, mutta rakastuminen toiseen on. Ja tottakai se on myös, jos menee sänkyyn toisen kanssa. Moni hyvä suhde onkin kariutunut, kun on ajateltu ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Vaikka sitäkään onnea ei sitten niin pitkään kestä. Jokaiseen suhteeseen tulee arki ennemmin tai myöhemmin.
3296
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olen ollut parisuhteessa pari vuosikymmentä, ja ihastunut sinä aikana jokusen kerran. Ne on ihan mukavia tunteita. En osaa pitää pahana, sillä eihän ne kuitenkaan kilpaile parisuhteen kanssa. Sitten tietysti olisi eri asia, jos olisi jotenkin joka tunteensa vietävänä - mutta kun en ole.

Ihastukset eivät ole johtaneet mihinkään muuhun kuin päiväuneksintaan ja joihinkin aika villeihin uniin ;) Ihastuminen on hyvin selvästi sellainen tunne, joka aikansa palaa ja lämmittää, ja hiipuu sitten pois.

Miehelläni on ollut vastaavia. Emme me näistä keskenämme juuri keskustele, mutta kyllähän sen huomaa muutenkin.

Äänestä

liikkuuuuuu aasi...

Äänestä

ei hirveästi sulle osoittanut kiinnostusta. Kyllähän mies tapaamisellanne olisi jotain tehnyt eikä vaan kysellut kuulumisiasi. Miehellä on ihan selvästi oma elämä jota ei halunnut sulle kertoa ja sun tietävän.
Vau...voi tarkoittaa montaa asiaa. Esim. hienoa että muutatte yhteen tai onpa hienoa kuulla asiasta.

Sinuna jättäisin miehestä haaveilemisen ja keskittyisin omaan mieheeni.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Aidaana kirjoitti:

Ajattelin kysäistä, että onko muita sellaisia jotka olette ihastuneet johonkin mieheen/naiseen, vaikka olisi parisuhteessa? Mitä tapahtui? Johtiko ihastus mihinkään? Mitä mieltä yleensäkin olette ihastumisista parisuhteessa? Tästä aiheesta olisi nimittäin kiva keskustella täällä. Olisi kiva kuulla kaikenlaisia kokemuksia ihastumisesta! :)

Itse olen nuori neito ja onnellisesti suhteessa, joka tosin tällä hetkellä on etäsuhde. Moni mies on yrittänyt iskeä, mutta tottakai olen uskollinen omassa suhteessani ja en lähde muiden miesten matkaan, vaan ennemmin vietän aikaani vaikka yksin. Ehkä voi kuulostaa itsekehulta, mutta kai minuun on helppo ihastua, kun olen luonteeltani niin iloinen, hymyilevä, kiltti, puhelias. Nätiksikin on kehuttu monet kerrat ja olenkin ulkonäkööni tyytyväinen. :)

Mutta takaisin asiaan. Itse en ihastu kovin helposti. Poikaystävääni ihastuin erittäin tulisesti ja sitten se muuttui rakkaudeksi. Välitän hänestä todella paljon ja vaikka melko nuoria (ei nyt kuitenkaan teinejä) ollaan, niin tämän miehen kanssa haluaisin elää loppuelämäni. :)

Mutta tarina jatkuu... Eräänä iltana sattuman kautta törmäsin vanhaan tuttuuni (miespuolinen tietenkin), jonka olin tuntenut ENNEN nykyistä poikaystävääni. Mitään säpinää ei silloin aikoinaan todellakaan ollut, vain sellaista flirttailua -mutta välillä ehkä jopa aika kuumaa. Hän oli töissä samassa paikassa kuin minä. Se kuitenkin loppui, kun lähdin ja muutin pois. Sitä ennen olin saanut tietää, että hänellä oli pieni tytär. Tai oikeastaan hän esitteli tämän tyttärensä. Niin, takaisin asiaan. Siis tosiaan tapasin hänet yllättäen eräänä iltana ihan sattumalta ja hän kyseli kuulumisia MINUSTA. Itsestään ei kertonut mitään, vaikka kysyin mitä kuuluu. Hän vain uteli olenko edelleen "sen yhden" kanssa... Ja kun kerroin, että joo, muutan sinne kohtapuoliin, niin hän vain sanoi: Vau... Siis kuulosti siltä ettei ollut mitenkään iloinen puolestani! Ei siinä mitään, mutta tämän jälkeen en ole saanut tätä tapaamista pois ajatuksistani, vaan ajattelen häntä paljon (tottakai myös poikaystäväni on ajatuksissa, mutta ärsyttävän usein tämä mies tulee ajatuksiini). Olen nähnyt hänestä jopa unta! Siinä unessa hän oli töissä portsarina ja olin istumassa jollain sohvalla. Olin kuin hypnotisoitu, tuijotin vain eteeni. Sitten hän istahti viereen ja ikään kuin luki ajatukseni, tokaisi tässä unessa: "Sinulla on kiellettyjä ajatuksia." Ja siihen uni loppui.

Mutta ilmiselvästi tämä mies on herättänyt minussa jotain vanhoja tunteita! Hän on myös hyvännäköinen ja meillä oli silloin aikoinaan hauskaa. Lähempää tuttavuutta ei tehty, vaan tosiaan töissä nähtiin. Eli ihastunut häneen olen, vaikka tuskin näen häntä enää piiitkään aikaan. Mutta siis tässä oli minun kertomukseni ihastumisesta,ja olisi kiva kuulla teidänkin tarinanne ja mielipiteenne ihastumisesta!!! Saa myös kertoa mitä ajattelette minun ihastumisesta. Mutta korostan, että en todellakaan aio tehdä asialle mitään. En siis todellakaan mene häntä viettelemään tai muuta. Hän vain herätti minussa aika voimakkaan ihastumisen tunteen. Toisaalta tämä on tuonu säpinää omaan suhteeseeni, mutta ärsyttävän usein tämä toinen mies on ajatuksissani. Mutta eiköhän tämä tunne haalistu, sillä enhän näe häntä enää.

Minusta ihastuminen parisuhteessa ei ole mikään synti, koska eihän tunteilleen mitään mahda ja aika monet ihastuu helposti. Ihastuminen menee myös melko nopeasti ohi. Moni ihminen, minä mukaan luettuna, tapaa monia, monia ihmisiä elämänsä aikana, joten pakosti ihastumisiakin tulee, vaikka rakastaisi omaa kultaansa. Eri asia on, jos alkaa seuraamaan tunteitaan. Ihastuminen ei siis ole vakavaa, mutta rakastuminen toiseen on. Ja tottakai se on myös, jos menee sänkyyn toisen kanssa. Moni hyvä suhde onkin kariutunut, kun on ajateltu ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Vaikka sitäkään onnea ei sitten niin pitkään kestä. Jokaiseen suhteeseen tulee arki ennemmin tai myöhemmin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu