Monet ovat kyselleet että mitä hittoa oikein tapahtui Ylikiimingin metsäaukiolla eräänä syysiltana vuonna 2005. Meikäläinen oli tuolloin paikalla ja voinpa siksi antaa oikein yksityiskohtaisen raportin tapahtumista.
Klo 21:30 Aurinko alkoi laskea. Ilma oli raikas ja melko tyyni. Kiipesin aukion laidalla kasvavan kuusen puoliväliin ja asetuin väijjyyn valonvahvistin-objektiivilla varustetun kameran, yönäkö-kiikareiden ja eväitten kera. Mukana oli pari lautaa ja vähän pehmikettä joista sain ittelleni istuimen kahen oksan väliin.
Klo 22:40 Yli tunnin odottelun jälkeen havaittin kiikarilla ensimmäiset merkit elämästä. Aukion laidalle tuli metsästä isokokoinen rusakko, joka pysähtyi syömään erään puskan juurelle. Viisi minuuttia myöhemmin se loikki pois.
Klo 23:22 Mikä majesteettinen ja ylväs näky! Isokokoinen hirvi asteli hitaasti metsästä aukion laidalle. Se pysähtyi nuuhkien ilmaa. Näin kiikareilla, miten sen sieraimet liikkuivat yön pimeydessä. Se järsi vähän jäkälää ja jatkoi matkaansa aukion poikki häviten metsään. Sain hienoja kuvia.
Klo 00:02 Kusitauko. En viitsi laskeutua puusta, vaan kierrän rungon vastakkaisella puolelle, ja tyhjennän rakkoni. Onneksi olin juuri tätä silmällä pitäen valinnut piilopaikkani tuulen alapolelta aukioon nähden, jotta eläimet eivät haistaisi ihmisen läsnäoloa "merkkijäljen" perusteella.
Klo 00:48 Rusakko palasi kuvoihin. Ilmeisesti kyseessä oli sama rusakko, jonka olin havainnut aikaisemmin. Se palasi aukion laidalle, kiertäen taas saman puskan kautta, jossa se pysähtyi tarkkailemaan ympäristöä. Sain ihan hyvän kuvan, jossa Rusakon ilme näyttää ylimieliseltä.
Klo 02:17 Havahdun horroksesta kuullessani tutun äänen. Aukion laidalta, minusta katsottuna vasemmalta puolelta kuuluu tuttu ääni: Huu, huu, huu. Huuhkajahan se. Pannahinen, kun vasemmalla puolellani kasvavat puut estävät suoran näkymän lintuun. Ehdin kuitenkin nähdä sen vilaukselta sen lentäessä aukion poikki, mutta kuva jäi saamatta.
Klo 02:41 Huuhkaja palasi nyt uudestaan, tällä kertaa minusta katsottuna vastakkaiselle puolelle aikiota. Onnistuin saamaan siitä kuvankin, tosin yöobjektiivin tarkkuudessa on vähän toivomisen varaa. Komea lintu.
Klo 03:28 Rusakko palasi taas, tällä kertaa kaverinsa kanssa. Ilmeisesti kyseesssä on sen tyttökaveri, sillä se kiipesi naaraan selkään aiemmin mainitsemani pusikon suojassa. En häveliäisyyssyistä kehdannut ottaa kuvaa. muutaman minuutti myöhemmin ne loikkivat taas pois näkyvistä.
04:06 Syön evääni mahdollisimman hiljaa ja virkistäydyn hörppäämällä kahvia termospullosta. Silloin kuulen alapuoleltani kuusen juuren läheltä rapinaa. Valitettavasti oksat estävän näkemästä mitä siellä on. Suuntaan objektiivini alas toivoen, että eläin tulisi pois puun alta. Hetken odotettuani se tuleekin varovasti haistellen oksien väliseen aukkoon: metsämyyrä on uskaltautunut yön pimeydessä etsimään ruokaa taivasalta. Noin kymmenen senttiä pitkä yksilö.
06:00 On aika lähteä kotiin. Hilaan puutuneen perseeni alas puusta ja hieron jäykistyneitä raajojani, luonnon tarkkailu ottaa kunnon päälle. Kerään kamppeeni ja lähden kävelemään takaisin noin kilometrin päähän jättämälle autolleni.
Sellaista oli Ylikiimingin metsäaukiolla. Melkosta vilskettä piti koko yön.
Ylikiimingin metsäukion tapahtumat
7
381
Vastaukset
- kiitos raportista
tämä selvä
- taidat narrata
Ai mistä tiedän? Jos oisit ollut siellä oikeesti, olisit nähnyt supeja. Supikoiria liikkeellä runsaasti yöaikaan!
- etkä kuunaan ole
käynyt edes koko perkeleen kiiminmgissä. Mistäkö tiedän? No väitit että hirvi järsi jäkälää, mutta hirvi ei järsi jäkälää. Jotta seuraavan kerran voit keksiä paremmin juttua hirvestä niin tässä opastusta.
Hirven ruokailumaat sisältävät kesäisin nuoria lehtipuita versoineen tai lehtineen, sekä tuoretta metsän aluskasvillisuutta. Talvisin hirvi siirtyy mäntytaimikoihin syömään männyn vuosikasvuja ja nuoren koivun silmuja. Syksyllä hirvi käyttää alueita, joissa on saatavilla siirtymäkauden ravintoa, nuorta mehevää pajua ja koivunvitsaa. Näillä hirvi totuttaa ruoansulatuksensa talviajan ravintoon.
Suuri osa hirven ajasta kuluu syömiseen. Kesällä hirvi syö helposti sulavaa ravintoa jopa 40 kg vuorokaudessa, talvisinkin 20 kg vaikeammin hyödynnettävää ravintoa vuorokaudessa. Keväällä ja kesällä se syö haavan ja pajujen ym. lehtipuiden ja -pensaiden lehtiä ja versoja, mutta myös maitohorsmaa ja muita ruohovartisia kasveja. Se napsaisee versot siististi poikki tai riipii lehdet suuhunsa. Myös vesikasvit ovat hirven suosiossa. Hirvelle on tyypillistä käyttää tiettyjä ravintokasveja vain tietyn ajan vuodesta, esimerkiksi maitohorsma ei kelpaa enää nuppujen puhjetessa hirvelle lainkaan.
Syksyisin hirvet tulevat usein pelloille syömään timoteita tai muuta viljeltyä heinää. Talvisaikaan hirvien ravintoa ovat kataja, mäntyjen latvasilmut, haapojen ja pajujen oksat ja latvat. Myös monet ulkomaiset ja harvinaiset puuntaimet, etenkin lehtikuuset, kelpaavat hirville. Kuusta hirvi ei syö mielellään. Äärimmäisessä ruokapulassa hirvelle kelpaa myös kuusen kuori. Kuoren syöminen kohdistuu yleensä isoihin puihin, joten kuoren syönnin vaikutukset metsätalouteen ovat suuret; etenkin kun kuoren ravintopitoisuus on alhainen.
Talvella, kun hirvien ravinto on tiukassa ja syvät hanget rajoittavat liikkumista, hirvet pysyttelevät usein samoilla alueilla pitkiäkin jaksoja. Tällöin tuhot puustolle, taimikolle tai varttuneemmallekin, halkaisijaltaan jopa kymmensenttiselle puulle ovat usein suuret, sillä hirvillä on tapana katkaista puun latvaosa, jotta ne ylettäisivät syömään myös korkealla olevia oksia. Latvan katkaiseminen altistaa puun sienille ja aiheuttaa puuhun mutkan, joka alentaa puun arvoa. Etupainoisena eläimenä puun katkaisu ei tuota hirvelle ongelmia; se hyppää takajalkojen varassa nojaamaan puuta vasten, ja painovoima hoitaa loput. Useimmin hirvi katkoo mäntyjä. - ikävä kyllä
Supejahan sitä oli tarkotus kuvata, eipä sattunut osumaan sillon kohalle.
Paluumatkalla autolle kyllä löyty suht tuoreita supin jälkiä ja jätös, mutta aukiolla ei näkyny yhtään supia, tai sitten vaan jäi huomaamatta jos oli. - mutta et sanonut:
ikävä kyllä kirjoitti:
Supejahan sitä oli tarkotus kuvata, eipä sattunut osumaan sillon kohalle.
Paluumatkalla autolle kyllä löyty suht tuoreita supin jälkiä ja jätös, mutta aukiolla ei näkyny yhtään supia, tai sitten vaan jäi huomaamatta jos oli."nuolin noin tunnin välein soinin persettä" -tämä paljasti, että valehtelet.
- yksi lysti
etkä kuunaan ole kirjoitti:
käynyt edes koko perkeleen kiiminmgissä. Mistäkö tiedän? No väitit että hirvi järsi jäkälää, mutta hirvi ei järsi jäkälää. Jotta seuraavan kerran voit keksiä paremmin juttua hirvestä niin tässä opastusta.
Hirven ruokailumaat sisältävät kesäisin nuoria lehtipuita versoineen tai lehtineen, sekä tuoretta metsän aluskasvillisuutta. Talvisin hirvi siirtyy mäntytaimikoihin syömään männyn vuosikasvuja ja nuoren koivun silmuja. Syksyllä hirvi käyttää alueita, joissa on saatavilla siirtymäkauden ravintoa, nuorta mehevää pajua ja koivunvitsaa. Näillä hirvi totuttaa ruoansulatuksensa talviajan ravintoon.
Suuri osa hirven ajasta kuluu syömiseen. Kesällä hirvi syö helposti sulavaa ravintoa jopa 40 kg vuorokaudessa, talvisinkin 20 kg vaikeammin hyödynnettävää ravintoa vuorokaudessa. Keväällä ja kesällä se syö haavan ja pajujen ym. lehtipuiden ja -pensaiden lehtiä ja versoja, mutta myös maitohorsmaa ja muita ruohovartisia kasveja. Se napsaisee versot siististi poikki tai riipii lehdet suuhunsa. Myös vesikasvit ovat hirven suosiossa. Hirvelle on tyypillistä käyttää tiettyjä ravintokasveja vain tietyn ajan vuodesta, esimerkiksi maitohorsma ei kelpaa enää nuppujen puhjetessa hirvelle lainkaan.
Syksyisin hirvet tulevat usein pelloille syömään timoteita tai muuta viljeltyä heinää. Talvisaikaan hirvien ravintoa ovat kataja, mäntyjen latvasilmut, haapojen ja pajujen oksat ja latvat. Myös monet ulkomaiset ja harvinaiset puuntaimet, etenkin lehtikuuset, kelpaavat hirville. Kuusta hirvi ei syö mielellään. Äärimmäisessä ruokapulassa hirvelle kelpaa myös kuusen kuori. Kuoren syöminen kohdistuu yleensä isoihin puihin, joten kuoren syönnin vaikutukset metsätalouteen ovat suuret; etenkin kun kuoren ravintopitoisuus on alhainen.
Talvella, kun hirvien ravinto on tiukassa ja syvät hanget rajoittavat liikkumista, hirvet pysyttelevät usein samoilla alueilla pitkiäkin jaksoja. Tällöin tuhot puustolle, taimikolle tai varttuneemmallekin, halkaisijaltaan jopa kymmensenttiselle puulle ovat usein suuret, sillä hirvillä on tapana katkaista puun latvaosa, jotta ne ylettäisivät syömään myös korkealla olevia oksia. Latvan katkaiseminen altistaa puun sienille ja aiheuttaa puuhun mutkan, joka alentaa puun arvoa. Etupainoisena eläimenä puun katkaisu ei tuota hirvelle ongelmia; se hyppää takajalkojen varassa nojaamaan puuta vasten, ja painovoima hoitaa loput. Useimmin hirvi katkoo mäntyjä.mua kiinnosti enempi kuvaaminen kuin hirven ruokavalio
- ja vaikka olisi ollut
mutta et sanonut: kirjoitti:
"nuolin noin tunnin välein soinin persettä" -tämä paljasti, että valehtelet.
en ois viittiny laskeutua kuusesta persettä nuolemaan
Palluumatkalla tosin ehin nämä pari loivahkoa mäenpäätä vaikka seutu muuton aika tasasta Ylikiimingissä onki
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2412608Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka122152Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3231880- 1031629
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois851540Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2001250- 671200
- 251131
- 501083
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl731016