Periaatteessahan on mahdollista sanoa, että kaikki musiikki on olemukseltaan jotakin hyvin konkreettista aineettomasta ja puhtaasta abstraktisesta sinfonisesta tai asbsoluuttisesta kontrapunktisesta muodostaan huolimatta, olipa sillä jokin ohjelmallinen semanttinen ja ulkomusiikillinen sisältö ja luonne taikka sitten ei, kuten onomatopoeettisia luonnoääniä imitoivalla musiikkityylillä, sikäli kun se ei edusta vain hälyä vaille määrättyä sävelkorkeutta, kuten poran ääni, veden lorina, huuhkajan huhuilu jne.jolloin siltä katoaa kaikelle musiikille tunnusomainen musiikillisuuden logiikka.
konkreettista musiikki on aina
nino koripalloilija
1115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
inpressionismissa, jota ihailemani Deliuskin osaltaan jossain määrin edustaa, myös tietosanakirjan Englannin musiikkia käsittelevän artikkelin mukaan, muotoa käsiteltiin hyvin improvisatorisesti ja rapsodisesti, polyfoniaa karttaen, melodiikan ollessa usein häilyvää ja fragmentaarista, kun klassismnille ja romantiikalle tunnusomaista motiivista kehittelyä ja symmetris-antiteetista hahmostusta vältettiin.