Saksalaiset ottivat virallisesti yhteyttä suomalaisiin ehdottaen sotilaallisia neuvotteluja 20.5.1941. Neuvottelut aloitettiin viiikkoa myöhemmin ja 4.6.1941 päätettiin merellisen toiminnan yksityiskohdista, jotka koskivat miinoitusoperaatioita ja saksalaisten alusten tukeutumista Suomen saaristoon. Saksalaisten hyökkäys Neuvostoliittoon, operaatio "Barbarossa" oli alkamassa. 14.6.1941 saapui Suomen vesille saksalaisten miinalaivaryhmä "Cobra", joka tukeutui Porkkalan saaristoon. Samana päivänä saapui myös miinalaivaryhmä "Nord", joka puolestaan tukeutui Nauvon alueelle. Suomen rannikolla oli tukeutuneena yhteensä noin 50 erilaista saksalaista sota-, huolto- ja kuljetusalusta. Molemmat alusryhmät lähtivät miinoitustehtäviinsä 21.6.1941.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/slmepa-5.milv/sisalto/images/1941_ma1.gif
Saksalaisten tavoitteena oli sulkea neuvostolaivasto Suomenlahden pohjukassa sijaitseviin tukikohtiinsa laskemalla suuret miinasulut. Ryhmä "Cobra" laski Tammisaari - Paldiski välille "Corbetha"-nimisen miinakentän, jossa oli 581 kosketusmiinaa ja 672 raivausestettä. Tämän miinakentän miinaanajon todennäköisyys oli vain 5-12 %. Ryhmä "Nord" laski "Apolda"-nimisen miinakentän, jossa oli 400 kosketusmiinaa ja 822 raivausestettä. Tämän miinakentän estearvon on arvioitu olleen 8-20 %. Miinakentät olivat siis suhteellisen harvaan laskettuja ja niitä voisi luonnehtia estearvoltaan häirintämiinoitteiksi. Neuvostoliittolaiset eivät havainneet näitä miinanlaskuja ja Örön eteläpuolella 23.6.1941 ajoi miinoitteisiin kaksi neuvostoliittolaista alusta, hävittäjä Grevnyi ja risteilijä Maksim Gorki, jotka vaurioituivat pahoin.
Suomen Merivoimien sukellusveneet olivat Jatkosodan aattona 21.6.1941 Emäsalon selällä. Saman päivän iltana saivat veneet Merivoimien Esikunnalta käskyn aloittaa miinoitustoiminta suunniteltuihin kohteisiin Viron rannikon edustalla. Veneisiin lastatut miinat olivat saksalaisvalmisteisia, jottei miinanlaskijoiden kansallisuus selviäisi Neuvostoliitolle miinoitteen mahdollisesti paljastuessa. Suomihan ei vielä virallisesti ollut sodassa Neuvostoliiton kanssa. Miinoitteiden laskeminen alkoi kello kahdeksan illalla 21.6.1941, ja 22.6.1941 mennessä olivat kaikki kolme sukellusvenettä kukin laskeneet 20 miinan miinalastinsa. 28.6.1941 mennessä olivat sukellusveneemme laskeneet yhteensä kahdeksan miinavaarannosta Viron rannikolle.
Miinoitteet aiheuttivat Neuvostoliitolle seuraavat tappiot:
-5.7.1941 vaurioitui latvialainen kuljetusalus Rasma, 3 204 brt (alus jäi hylyksi)
-11.8.1941 vaurioituivat hävittäjä Steregustsij, 2 309 brt ja kuljetusalus V. M. Molotov, 7 500 brt
-27.8.1941 upposi Sukellusvene Sts 301
-elokuussa 1941 vaurioitui virolainen kuljetusalus Marija, 2 140 brt
Näiden Jatkosodan alussa laskettujen miinoitteiden lisäksi suomalaiset sukellusveneet laskivat miinoja myöhemmin Jatkosodassa vain viisi kertaa. 11.7.1941 laski sukellusvene Iku-Turso miinavaarannoksen Viron rannikolle Lobin niemen kohdalle sekä sukellusvene Vesihiisi miinavaarannoksen Osmussaaren ja Viron rannikon väliseen salmeen. Viimeiset kolme miinoitettaan sukellusveneet laskivat vuonna 1944.
Suomalaiset laivastoyksiköt aloittivat omien aluevesien miinoittamisen 21.6.1941. Kolmen päivän aikana Ahvenanmaan, Hangon ja Virolahden alueille laskettiin yhteensä 364 miinaa. Nämä miinoitteet oli tarkoitettu pääasiassa pinta-aluksia vastaan.
Herätemiinoja käytettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten toimesta 9. - 10.7.1941. Tässä öisessä miinoitusoperaatiossa suorittivat moottoritorpedoveneet miinoitussyöksyn Viron rannikon edustalle ja laskivat 12 kappaletta saksalaisia magneettipohjamiinoja Kalkgrundin matalan eteläpuolelle. Alue oli venäläisten rannikkotykistön kantaman sisäpuolella, joten tehtävä arvioitiiin voitavan suorittaa vain moottoritorpedoveneillä. Lasketut saksalaiset magneettimiinat painoivat yli 1 100 kiloa kappale, mikä asetti Thornycroft-veneiden jo varsin heikkokuntoiset puurungot kovalle koetukselle. Suoritettujen kokeiden perusteella lastattiin kuhunkin veneeseen kaksi miinaa. Miinoitteen lasku onnistui ja miinoitteeseen upposi ainakin yksi neuvostoliittolainen kuljetusalus.
Miina-ase aiheutti Suomen merivoimille Jatkosodan suurimman yksittäisen tappion 13.9.1941, kun panssarilaiva Ilmarinen ajoi Utön lounaispuolella venäläisten laskemaan miinoitteeseen. Alus osallistui "Nordwind"-operaatioon, jonka tarkoituksena oli harhautus liittyen saksalaisten joukkojen Saarenmaalle tehtävään maihinnousuun. Harhautuksen tavoitteena oli saada venäläiset uskomaan, että maihinousu suuntautuisi Hiidenmaalle. Harhautusta suorittamaan lähetettiin pääasiassa Panssarilaivueen ja Jäänsärkijälaivueen aluksista koostunut alusosasto. Osastoon kuului yhteensä 17 alusta, joista saksalaisia oli kahdeksan. Panssarilaivat kulkivat harhautusosaston kärjessä, Rannikkolaivaston johtoaluksena toiminut Ilmarinen ensimmäisenä. Osastoon ei kuulunut raivaajia, sillä miinavaaraa alueella pidettiin väylällä suoritettujen etsintäraivausten perusteella vähäisenä. Panssarilaivat käyttivät omia suojaraivainkalustojaan, niin sanottuja paravaaniraivaimia.
Panssarilaiva Ilmarisen käännyttyä uudelle kulkusuunnalle kello 19.51 huomattiin pian oikeanpuoleisen paravaanin toiminnassa häiriö. Raivaimen vaijeri, jonka piti näkyä aluksen sivulla, oli hävinnyt näkyvistä. Komentosillalla havaittiin tämä ja päätettiin kääntyä oikealle, että paravaani oikenisi. Aluksen käännyttyä noin 30-40 astetta ravisteli kaksi voimakasta räjähdystä Ilmarista. Alus kallistui nopeasti, kääntyi ympäri, pysyi vielä nelisen minuuttia pinnalla, minkä jälkeen se upposi perä edellä. Koko tapahtumasarja kesti vain seitsemän minuuttia. Kuitenkin tänä aikana ehti Vartiomoottorivene I pelastaa 57 miestä Ilmarisen kölin päältä ja yhden merestä. Paikalle saapuneet vartioveneet pelastivat yhteensä 132 miestä, heidän joukossaan Rannikkolaivaston komentaja kommodori Eero Rahola. Ilmarisen mukana hukkui 271 miestä. Ilmarisen menetys oli raskas tappio, joka yritettiin pitää salassa. Menetys oli jälkikäteen tarkasteltuna myös täysin tarpeeton, sillä venäläiset eivät havainneet lainkaan koko harhautusoperaatiota.
Suomalaiset laskivat vuonna 1941 Suomenlahteen yhteensä 1 640 miinaa ja 115 raivausestettä. Pääosa näistä laskettiin ns. Jumindan miinasulkuun, jonka tavoiteena oli katkaista Neuvostoliiton meriliikenne Leningradin ja Tallinnan välillä. Jumindan miinasulun laskemisesta vastasivat pääasiassa uudet miinalaivat Riilahti ja Ruotsinsalmi, jotka laskivat sulkuun 10. - 20.8.1941 yhteensä 796 miinaa ja raivausestettä. Miinavene Miina täydensi sulkua vielä pienellä 24 miinan miinoitteella 28.8.1941. Miinanlaskuretket suoritettiin öisin ja ne onnistuivat ilman tappioita.
Yhteensä 1 787 miinasta ja 771 raivausesteestä koostunut Jumindan miinasulku aiheutti Neuvostoliitolle ainakin 15 sota-aluksen ja useiden kuljetusalusten tappiot Tallinnan 28.8.1941 tapahtuneen evakuoinnin yhteydessä. Jumindan miinasulussa tuhoutui yhdessä yössä vähintään 54 alusta. Evakuointiosastoon kuuluneista neljästä suuresta kuljetusaluksesta ainoastaan yksi pääsi perille määränpäähänsä Kronstadtiin 1.9.1941. Neuvostoliiton arvioidaan menettäneen jopa 6 000 miestä hukkuneina. Nämä menetykset ovat suurimmat, mitä avomerimiinoitteilla on milloinkaan aiheutettu yksittäisen operaation yhteydessä. Tappiot olisivat voineet kohota vieläkin suuremmiksi, mikäli sulkua olisi kyetty valvomaan tehokkaasti saksalaisten ja suomalaisten toimesta. Parempi reitinvalinta olisi vähentänyt tapppioita sillä seitsemän meripeninkulmaa pohjoisempaa olisi löytynyt miinavapaa reitti saattueelle. Tehokkaampi miinanraivaus olisi myös rajoittanut tappioita. Toisaalta operaatio voidaan nähdä myös Neuvostoliiton kannalta tarkasteltuna menestyksekkääksi. Mukanaolleista sota-aluksista pääsi Leningradiin 78,5 % ja kaupungin puolustukseen saatiin 18 000 sotilasta lisää.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/slmepa-5.milv/sisalto/1939_9.htm
"Erillissotaa" merellä 1941
23
1001
Vastaukset
- ei saa sotkea
keskenään jos haetaan vastausta sotiko Suomi ERILLISSOTAA!
- sitten...
Kerroppa mikä tuossa Saksan kanssa yhteisesti koordinoidussa merisodassa oli erillissotaa? Sitä kun ei tämmöinen tavallinen tallukka helpolla huomaa vaan sen erillisyyden löytäminen vaatii jo vähän lennokkaampaa mielikuvitusta.
Sotakin muuten koostuu sanakirjan mukaan operaatioista, joten ei niitä noin vain erotella toisistaan. - SODASSA
sitten... kirjoitti:
Kerroppa mikä tuossa Saksan kanssa yhteisesti koordinoidussa merisodassa oli erillissotaa? Sitä kun ei tämmöinen tavallinen tallukka helpolla huomaa vaan sen erillisyyden löytäminen vaatii jo vähän lennokkaampaa mielikuvitusta.
Sotakin muuten koostuu sanakirjan mukaan operaatioista, joten ei niitä noin vain erotella toisistaan.Yhteiset operaatiot olivatkin myös uusien tietojen mukaan myös Muurmannin radan katkaisematta jättämisessä. Suomi oli täysin Saksan sodanpäämäärien eteen taisteleva valtio. Hitler ei halunnut että Suomi katkaisi Muurmannin rataa, tällaisen analysiin päätyy väistämättä "uusien tutkijoiden" tehdessä analyysiaan....ja sitten kun NIITÄ analysoidaan....... Hitler halusi myös Suomen asettuvan puolustukseen ja muutamaksi vuodeksi Rajajoelle asemasotavaiheen ajaksi, eikä hyökkäisi Leningradiin Kannaksen kautta. Ei ollut mitään erillissotaa, koska Suomi taisteli asemasotavaihetta mm. pääesemassa samoissa asemissa vuoden 1941 lopulta, 1944 kesään saakka - Saksan tavoitteiden mukaan. Eihän aatun tavoitteet niin pöllömpiä olleetkaan - ainakaan Suomen suunnalla. Mistähän niitä uusia nuoria tutkijoita tulisi jotka toisivat esiin "analyysien" pohjalta - oikeat Hitlerin tavoitteet Suomen suunnalla......ja nämä tavoitteethan todistaisivat natsien inhimillisyyde Suomen suunnalla ......:-))
- ...............
SODASSA kirjoitti:
Yhteiset operaatiot olivatkin myös uusien tietojen mukaan myös Muurmannin radan katkaisematta jättämisessä. Suomi oli täysin Saksan sodanpäämäärien eteen taisteleva valtio. Hitler ei halunnut että Suomi katkaisi Muurmannin rataa, tällaisen analysiin päätyy väistämättä "uusien tutkijoiden" tehdessä analyysiaan....ja sitten kun NIITÄ analysoidaan....... Hitler halusi myös Suomen asettuvan puolustukseen ja muutamaksi vuodeksi Rajajoelle asemasotavaiheen ajaksi, eikä hyökkäisi Leningradiin Kannaksen kautta. Ei ollut mitään erillissotaa, koska Suomi taisteli asemasotavaihetta mm. pääesemassa samoissa asemissa vuoden 1941 lopulta, 1944 kesään saakka - Saksan tavoitteiden mukaan. Eihän aatun tavoitteet niin pöllömpiä olleetkaan - ainakaan Suomen suunnalla. Mistähän niitä uusia nuoria tutkijoita tulisi jotka toisivat esiin "analyysien" pohjalta - oikeat Hitlerin tavoitteet Suomen suunnalla......ja nämä tavoitteethan todistaisivat natsien inhimillisyyde Suomen suunnalla ......:-))
Kömpelö yrityksesi heittää homma huumoriksi kertoo vain ja ainoastaan sen, että tajusit itsekin ettei merisota todellakaan ollut mitään 'erillissotaa', mutta älä toki ikinä myönnä mitään. Siinähän voisi mennä anonyymilta keskustelijalta vaikka maine ;)
Koska homma kusi sinulta pahemman puoleisesti niin mennäänpä 'back to basics', eli mitä se SOTA on?
Sota on tappavaa väkivaltaa sisältävä aseellinen yhteenotto valtioiden, organisaatioiden tai suhteellisen suurten ihmismäärien kesken tai olotila missä yleensä sodan osapuolet ovat julistaneet sodan alkaneeksi.
Sota voidaan määritellä myös muilla tavoin, kuten Clausewitz määritellessään absoluuttisen sodankäynnin. Sanaa Sota usein käytetään propagandan luomisessa silloin kun Sodan tunnusmerkistö ei välttämättä muutoin täyty. Sodan vastakohta on rauha, jota pidetään sodan poissaolona (ns. negatiivinen rauha) tai mahdollisesti sotaan johtavien rakenteellisten tekijöiden puuttuminen (ns. positiivinen rauha.)
Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.
Yksittäinen sota, jota ohjaa strategia, koostuu operaatioista, joita ohjaa operaatiotaito. Operaatiot koostuvat edelleen taisteluista, joita ohjaa taktiikka.
Tavoitteellisuus tekee sodasta poliittista toimintaa. Jos tavoitteisiin päästään neuvottelemalla tai sodan uhalla, ei kalliiseen taisteluun ole tarvetta. Vihollisen taistelukyky voidaan poistaa tappamalla ja vangitsemalla sen johtajat ja riisumalla sen armeija aseista. Taistelutahtoon vaikutetaan esimerkiksi propagandalla. Kaupunkien pommittaminen, ruoan ja veden saannin häirintä, sekä lämmön ja sähkön saannin katkaiseminen vaikuttavat sekä taistelukykyyn että -tahtoon. Vihollisen tuhoaminen voi tapahtua (valtion kohdalla) hajottamalla yhteiskuntajärjestys siten, että poliittiset johtajat tapetaan tai vangitaan, hallintoelimet hajotetaan, valtion symboliset tunnusmerkit tuhotaan ja hallitsemaan asetetaan nukkehallitus. Tuhoaminen voi tarkoittaa myös vihollisen kirjaimellista hävittämistä tappamalla väestöä massamaisesti. Kansainvälinen laki kieltää antautuvien sotilaiden ja siviilien vahingoittamisen.
Sota on järjestäytynyttä toimintaa, jossa käytetään aseita. Nykyaikana asevoimat jaetaan tavallisesti maa-, ilma- ja merivoimiin.
Small ja Singerin kuuluisan sodan määrityksen mukaan, aseellinen konflikti muuttuu sodaksi jos yli 1000 ihmistä/vuosi tapetaan sotatoimista johtuvista syistä.
Koska pellehermanni tässä kehotti katsomaan sotaa KOKONAISUUTENA, eikä hänen mielestään pelkkien operaatioiden perusteella voi päätellä oliko jatkosota erillissota vai ei, niin kerrataan vielä sodankäynnin tasot: Sodankäynnin tasot ovat eri tasoja, joihin sodankäyntiin liittyviä asioita jaetaan sen mukaan, kuinka laajasti ne vaikuttavat. Esimerkiksi tapahtumalla, joka vaikuttaa koko valtion sodankäyntiin sanotaan olevan suurstrateginen vaikutus, kun taas yhden jalkaväkijoukkueen taisteluun vaikuttava asia on taisteluteknisen tason vaikutus. Täten saatetaan puhua esimerkiksi strategisista, operatiivisista tai taktisista toimista taistelukentällä.
Perinteisesti sodankäynnin tasot ovat (kokojärjestyksessä suurimmasta pienimpään):
1. suurstrategia
2. strategia
3. operaatiotaito
4. taktiikka ja
5. taistelutekniikka.
Mietitäänpä nyt sitten Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä Barbarossan alkaessa ja jatkosodassa näiden sodankäynnin tasojen kohdalla. Kysymys kuuluu, millä sodankäynnin tasoilla Suomi ja Saksa olivat liitossa (=eivät käyneet toisistaan erillistä sotaa)?
Oikea vastaus on: kaikilla sodankäynnin tasoilla.
Jääköön pellehermannille nyt kotitehtäväksi mietittäväksi, millaista yhteistyötä Suomi ja Saksa käytännössä tekivätkään kaikilla sodankäynnin tasoilla ja jos sieltä pellehermanni vielä sen erillisyyden jostain raosta löytää niin paiskatkoon perusteluja kehiin. Vitsit voi vääntää vitsipalstalle. - miestissit
............... kirjoitti:
Kömpelö yrityksesi heittää homma huumoriksi kertoo vain ja ainoastaan sen, että tajusit itsekin ettei merisota todellakaan ollut mitään 'erillissotaa', mutta älä toki ikinä myönnä mitään. Siinähän voisi mennä anonyymilta keskustelijalta vaikka maine ;)
Koska homma kusi sinulta pahemman puoleisesti niin mennäänpä 'back to basics', eli mitä se SOTA on?
Sota on tappavaa väkivaltaa sisältävä aseellinen yhteenotto valtioiden, organisaatioiden tai suhteellisen suurten ihmismäärien kesken tai olotila missä yleensä sodan osapuolet ovat julistaneet sodan alkaneeksi.
Sota voidaan määritellä myös muilla tavoin, kuten Clausewitz määritellessään absoluuttisen sodankäynnin. Sanaa Sota usein käytetään propagandan luomisessa silloin kun Sodan tunnusmerkistö ei välttämättä muutoin täyty. Sodan vastakohta on rauha, jota pidetään sodan poissaolona (ns. negatiivinen rauha) tai mahdollisesti sotaan johtavien rakenteellisten tekijöiden puuttuminen (ns. positiivinen rauha.)
Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.
Yksittäinen sota, jota ohjaa strategia, koostuu operaatioista, joita ohjaa operaatiotaito. Operaatiot koostuvat edelleen taisteluista, joita ohjaa taktiikka.
Tavoitteellisuus tekee sodasta poliittista toimintaa. Jos tavoitteisiin päästään neuvottelemalla tai sodan uhalla, ei kalliiseen taisteluun ole tarvetta. Vihollisen taistelukyky voidaan poistaa tappamalla ja vangitsemalla sen johtajat ja riisumalla sen armeija aseista. Taistelutahtoon vaikutetaan esimerkiksi propagandalla. Kaupunkien pommittaminen, ruoan ja veden saannin häirintä, sekä lämmön ja sähkön saannin katkaiseminen vaikuttavat sekä taistelukykyyn että -tahtoon. Vihollisen tuhoaminen voi tapahtua (valtion kohdalla) hajottamalla yhteiskuntajärjestys siten, että poliittiset johtajat tapetaan tai vangitaan, hallintoelimet hajotetaan, valtion symboliset tunnusmerkit tuhotaan ja hallitsemaan asetetaan nukkehallitus. Tuhoaminen voi tarkoittaa myös vihollisen kirjaimellista hävittämistä tappamalla väestöä massamaisesti. Kansainvälinen laki kieltää antautuvien sotilaiden ja siviilien vahingoittamisen.
Sota on järjestäytynyttä toimintaa, jossa käytetään aseita. Nykyaikana asevoimat jaetaan tavallisesti maa-, ilma- ja merivoimiin.
Small ja Singerin kuuluisan sodan määrityksen mukaan, aseellinen konflikti muuttuu sodaksi jos yli 1000 ihmistä/vuosi tapetaan sotatoimista johtuvista syistä.
Koska pellehermanni tässä kehotti katsomaan sotaa KOKONAISUUTENA, eikä hänen mielestään pelkkien operaatioiden perusteella voi päätellä oliko jatkosota erillissota vai ei, niin kerrataan vielä sodankäynnin tasot: Sodankäynnin tasot ovat eri tasoja, joihin sodankäyntiin liittyviä asioita jaetaan sen mukaan, kuinka laajasti ne vaikuttavat. Esimerkiksi tapahtumalla, joka vaikuttaa koko valtion sodankäyntiin sanotaan olevan suurstrateginen vaikutus, kun taas yhden jalkaväkijoukkueen taisteluun vaikuttava asia on taisteluteknisen tason vaikutus. Täten saatetaan puhua esimerkiksi strategisista, operatiivisista tai taktisista toimista taistelukentällä.
Perinteisesti sodankäynnin tasot ovat (kokojärjestyksessä suurimmasta pienimpään):
1. suurstrategia
2. strategia
3. operaatiotaito
4. taktiikka ja
5. taistelutekniikka.
Mietitäänpä nyt sitten Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä Barbarossan alkaessa ja jatkosodassa näiden sodankäynnin tasojen kohdalla. Kysymys kuuluu, millä sodankäynnin tasoilla Suomi ja Saksa olivat liitossa (=eivät käyneet toisistaan erillistä sotaa)?
Oikea vastaus on: kaikilla sodankäynnin tasoilla.
Jääköön pellehermannille nyt kotitehtäväksi mietittäväksi, millaista yhteistyötä Suomi ja Saksa käytännössä tekivätkään kaikilla sodankäynnin tasoilla ja jos sieltä pellehermanni vielä sen erillisyyden jostain raosta löytää niin paiskatkoon perusteluja kehiin. Vitsit voi vääntää vitsipalstalle.joita nyt on kaikkia turha toistaa tässä. Moniin seikkoihin löytyy aina jonkinlaista, mutta ei kovin kattavaa vastamateriaaliakin Se nyt lähtökohtaisesti on niin, että Suomi ei ollut sotimassa mitään Saksan sotaa vaan, sota Suomessa alkoi 1939 ja Moskovan rauhaa ei naapurilla selvästi ollut aikomuksia noudattaa, vaan rikkoi sopimusta koko ajan. Suomi ei ollut ideologisesti sitoutunut eikä edes faktisesti Saksan tavoitteisiin, eikä Saksalaisille oltu taatusti etukäteen kerrottu, että pysähdys tapahtuu rajajoella. Poliittiset kontaktit Saksaan olivat olemattomat. Suomi pyrki koko ajan säilyttämään suhteensa länsivaltoihin ja pelasi koko sodan aikana peliä erillissodallaan. Olihan Suomella suhteet USAan. Suomalaisten näkökulmaa poliittisesti kuvaa hyvin se, että Suomi julistautui puolueettomaksi kun Barbarossa alkoi, vaikka ei tietenkään ollut sitä. Haluttiin korostaa alusta alkaen erillisyyttä.
- ,,,,,,,,,,,,
miestissit kirjoitti:
joita nyt on kaikkia turha toistaa tässä. Moniin seikkoihin löytyy aina jonkinlaista, mutta ei kovin kattavaa vastamateriaaliakin Se nyt lähtökohtaisesti on niin, että Suomi ei ollut sotimassa mitään Saksan sotaa vaan, sota Suomessa alkoi 1939 ja Moskovan rauhaa ei naapurilla selvästi ollut aikomuksia noudattaa, vaan rikkoi sopimusta koko ajan. Suomi ei ollut ideologisesti sitoutunut eikä edes faktisesti Saksan tavoitteisiin, eikä Saksalaisille oltu taatusti etukäteen kerrottu, että pysähdys tapahtuu rajajoella. Poliittiset kontaktit Saksaan olivat olemattomat. Suomi pyrki koko ajan säilyttämään suhteensa länsivaltoihin ja pelasi koko sodan aikana peliä erillissodallaan. Olihan Suomella suhteet USAan. Suomalaisten näkökulmaa poliittisesti kuvaa hyvin se, että Suomi julistautui puolueettomaksi kun Barbarossa alkoi, vaikka ei tietenkään ollut sitä. Haluttiin korostaa alusta alkaen erillisyyttä.
"Erillissotateesi perutuu moniin asioihin joita nyt on kaikkia turha toistaa tässä."
Ei turhaa vaan toivotonta koska et osaa.
"Suomi ei ollut sotimassa mitään Saksan sotaa vaan, sota Suomessa alkoi 1939 ja Moskovan rauhaa ei naapurilla selvästi ollut aikomuksia noudattaa, vaan rikkoi sopimusta koko ajan."
No siihen ensimmäiseen asiaanko se sinun perusteluyrityksesi sitten jo kaatui? Suomessa sota tosiaan alkoi jo 1939, mutta se myös päättyi jo 1940. Saksan asialle lähdettiin vasta seuraavana vuonna. Saksan sodan tavoitteisiin yhtymisestä aloitettiin neuvottelut alkuvuonna ja kesällä hyökättiin jo yhdessä yhteisten suunnitelmien pohjalta.
"Suomi ei ollut ideologisesti sitoutunut eikä edes faktisesti Saksan tavoitteisiin,"
Jokaisella Saksan liittolaisella Barbarossassa oli omat motiivinsa, eikä niiden motiivien perusteella löydy itse sodankäynnistä erillisyyttä.
" eikä Saksalaisille oltu taatusti etukäteen kerrottu, että pysähdys tapahtuu rajajoella."
Eihän sitä tiennyt edes Mannerheim kun hyökkäys alkoi.
" Suomi pyrki koko ajan säilyttämään suhteensa länsivaltoihin ja pelasi koko sodan aikana peliä erillissodallaan"
Pelkkää sotapropagandaa, jota länsimaat eivät edes nielleet. Britanniakin julisti Suomelle sodan.
" Suomalaisten näkökulmaa poliittisesti kuvaa hyvin se, että Suomi julistautui puolueettomaksi kun Barbarossa alkoi, vaikka ei tietenkään ollut sitä. Haluttiin korostaa alusta alkaen erillisyyttä. "
Ei siinä mistään erillissodan julistamisesta ollut kyse vaan puhtaasti ajan peluusta mikä on käynyt ilmi kaikista aikalaisten jälkeensä jättämistä muisteloista ja dokumenteista. Suomen ja Saksan väliseen sopimukseen kuului Saksan etenemisen odottaminen ja mieluumminhan se odottaminen olisi tehty ilman, että olisi oltu Neuvostoliiton aggressioiden kohteena. Puolueettomaksi julistautuminen oli pelkkää viivytystaktiikkaa, joka toimi vain sen vajaat kolme päivää, jonka aikana todellinen tilanne kävi Neuvostoliitollekin selväksi; Suomi oli antanut alueensa liittolaiselleen Saksalle hyökkäysjalustaksi ja valmistautui itsekin hyökkäämään.
Anna tulla vain niitä asioita, mihin erillissotateesi perustuu. Vielä et ole saanut aikaiseksi yhtään. - yhteiset??
,,,,,,,,,,,, kirjoitti:
"Erillissotateesi perutuu moniin asioihin joita nyt on kaikkia turha toistaa tässä."
Ei turhaa vaan toivotonta koska et osaa.
"Suomi ei ollut sotimassa mitään Saksan sotaa vaan, sota Suomessa alkoi 1939 ja Moskovan rauhaa ei naapurilla selvästi ollut aikomuksia noudattaa, vaan rikkoi sopimusta koko ajan."
No siihen ensimmäiseen asiaanko se sinun perusteluyrityksesi sitten jo kaatui? Suomessa sota tosiaan alkoi jo 1939, mutta se myös päättyi jo 1940. Saksan asialle lähdettiin vasta seuraavana vuonna. Saksan sodan tavoitteisiin yhtymisestä aloitettiin neuvottelut alkuvuonna ja kesällä hyökättiin jo yhdessä yhteisten suunnitelmien pohjalta.
"Suomi ei ollut ideologisesti sitoutunut eikä edes faktisesti Saksan tavoitteisiin,"
Jokaisella Saksan liittolaisella Barbarossassa oli omat motiivinsa, eikä niiden motiivien perusteella löydy itse sodankäynnistä erillisyyttä.
" eikä Saksalaisille oltu taatusti etukäteen kerrottu, että pysähdys tapahtuu rajajoella."
Eihän sitä tiennyt edes Mannerheim kun hyökkäys alkoi.
" Suomi pyrki koko ajan säilyttämään suhteensa länsivaltoihin ja pelasi koko sodan aikana peliä erillissodallaan"
Pelkkää sotapropagandaa, jota länsimaat eivät edes nielleet. Britanniakin julisti Suomelle sodan.
" Suomalaisten näkökulmaa poliittisesti kuvaa hyvin se, että Suomi julistautui puolueettomaksi kun Barbarossa alkoi, vaikka ei tietenkään ollut sitä. Haluttiin korostaa alusta alkaen erillisyyttä. "
Ei siinä mistään erillissodan julistamisesta ollut kyse vaan puhtaasti ajan peluusta mikä on käynyt ilmi kaikista aikalaisten jälkeensä jättämistä muisteloista ja dokumenteista. Suomen ja Saksan väliseen sopimukseen kuului Saksan etenemisen odottaminen ja mieluumminhan se odottaminen olisi tehty ilman, että olisi oltu Neuvostoliiton aggressioiden kohteena. Puolueettomaksi julistautuminen oli pelkkää viivytystaktiikkaa, joka toimi vain sen vajaat kolme päivää, jonka aikana todellinen tilanne kävi Neuvostoliitollekin selväksi; Suomi oli antanut alueensa liittolaiselleen Saksalle hyökkäysjalustaksi ja valmistautui itsekin hyökkäämään.
Anna tulla vain niitä asioita, mihin erillissotateesi perustuu. Vielä et ole saanut aikaiseksi yhtään.Aseveljien operaatiot. Sekä Suomen tavoitteet jatkosodassa.
Ei ollut mitään erillissotaa, koska Hitlerin tavoitteet olivat Leningradin suunnalla samat mitä Suomi kävi asemasotavaiheessa. Suomen jatkosodan asemasotavaihe Leningradin edustalla PÄÄASEMASSA vuoden 1941 lopulta vuoteen 1944 kesäkuun 9. klo. 5.55 saakka oli Hitlerin määräyksestä tapahtunut tosiasia. Suomi ei hyökännyt Leningradiin koska ilmeisesti Hitler ei tätä halunnut tapahtuvaksi. Tämä niille jotka taipuvat väittämään, että Suomi taisteli tässäkin tapauksessa omin erillisin tavoitteidensa kanssa.
Mannerheimin kiellot olla hyökkäämättä kaupunkiin perustuvat varmaan väärennettyihin dokumentteihin.
Koko erillissotakäsite täytyy laittaa uusiksi. Suomi oli toki lojaali OKW:n määräyksille ja totteli Hitlerin esikunnan tahtoa. Nyt nuorten tutkijain tulisikin analysoida uudellen historiallista myyttiä näiltä osin. Ei ollut mitään erilllisiä operatioita tai ERILLISSOTAA, kaikki tapahtui Hitlerin määräämässä tahdissa niin Muurmannin radan katkaisematta jättämisessä kuin että Suomi olisi Hyökännyt Leningradiin tai pommittanut kaupunkia. Kaikkea kanssa, Hitler itse taisi lopulta pelastaa kaupungin aivan omin määräyksin???? -:)) - perusteellisesti
yhteiset?? kirjoitti:
Aseveljien operaatiot. Sekä Suomen tavoitteet jatkosodassa.
Ei ollut mitään erillissotaa, koska Hitlerin tavoitteet olivat Leningradin suunnalla samat mitä Suomi kävi asemasotavaiheessa. Suomen jatkosodan asemasotavaihe Leningradin edustalla PÄÄASEMASSA vuoden 1941 lopulta vuoteen 1944 kesäkuun 9. klo. 5.55 saakka oli Hitlerin määräyksestä tapahtunut tosiasia. Suomi ei hyökännyt Leningradiin koska ilmeisesti Hitler ei tätä halunnut tapahtuvaksi. Tämä niille jotka taipuvat väittämään, että Suomi taisteli tässäkin tapauksessa omin erillisin tavoitteidensa kanssa.
Mannerheimin kiellot olla hyökkäämättä kaupunkiin perustuvat varmaan väärennettyihin dokumentteihin.
Koko erillissotakäsite täytyy laittaa uusiksi. Suomi oli toki lojaali OKW:n määräyksille ja totteli Hitlerin esikunnan tahtoa. Nyt nuorten tutkijain tulisikin analysoida uudellen historiallista myyttiä näiltä osin. Ei ollut mitään erilllisiä operatioita tai ERILLISSOTAA, kaikki tapahtui Hitlerin määräämässä tahdissa niin Muurmannin radan katkaisematta jättämisessä kuin että Suomi olisi Hyökännyt Leningradiin tai pommittanut kaupunkia. Kaikkea kanssa, Hitler itse taisi lopulta pelastaa kaupungin aivan omin määräyksin???? -:))Mannerheim käski Heinrichsin ilmoittaa jo aikaisessa vaiheessa, ettei hyökkäys Leningradiin tule kyseeseen missään oloissa. Suomen Päämaja ei missään vaiheessa ottanut määräyksiä sakslaisilta. Mannerheim teki sen selväksi jo ennen sotaa. Hän kyllä aluksi sopeutti operaatiot sakslaisten kanssa, mutta otti myöhemmin etäisyyttä niihin.Hän kieltäytyi Leningradin operaatiosta, vaikka sitä mm. kenrraali Jodl kävi vaatimassa. Suomella oli omat sodanpäämääränsa, joiden mukaan toimittiin.Yhteistoiminta Saksan kanssa oli ilman muuta selvä. Kummallista olisi ollut, ellei olisi toimittu saman suuntaisesti.
Hyökkäystä itse Leningradin kaupunkiin ei milloinkaan suunniteltu Saksassakaan. Tarkoitus oli vain täydentäää saarto eristämällä kaupunki Laatokasta. Voimat eivät milloinkaan riittäneet siihenkään
On aivan sama, minkä ikäiset tutkijat asioita selvittelevät. Eivät tapahtumat ja niistä kertovat dokumentit miksikään muutu. Usko neuvostopropagandaan on sitten oma juttunsa.Sehän on stallareiden pyhää tekstiä, edelleen. - kuin sinäkin
............... kirjoitti:
Kömpelö yrityksesi heittää homma huumoriksi kertoo vain ja ainoastaan sen, että tajusit itsekin ettei merisota todellakaan ollut mitään 'erillissotaa', mutta älä toki ikinä myönnä mitään. Siinähän voisi mennä anonyymilta keskustelijalta vaikka maine ;)
Koska homma kusi sinulta pahemman puoleisesti niin mennäänpä 'back to basics', eli mitä se SOTA on?
Sota on tappavaa väkivaltaa sisältävä aseellinen yhteenotto valtioiden, organisaatioiden tai suhteellisen suurten ihmismäärien kesken tai olotila missä yleensä sodan osapuolet ovat julistaneet sodan alkaneeksi.
Sota voidaan määritellä myös muilla tavoin, kuten Clausewitz määritellessään absoluuttisen sodankäynnin. Sanaa Sota usein käytetään propagandan luomisessa silloin kun Sodan tunnusmerkistö ei välttämättä muutoin täyty. Sodan vastakohta on rauha, jota pidetään sodan poissaolona (ns. negatiivinen rauha) tai mahdollisesti sotaan johtavien rakenteellisten tekijöiden puuttuminen (ns. positiivinen rauha.)
Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.
Yksittäinen sota, jota ohjaa strategia, koostuu operaatioista, joita ohjaa operaatiotaito. Operaatiot koostuvat edelleen taisteluista, joita ohjaa taktiikka.
Tavoitteellisuus tekee sodasta poliittista toimintaa. Jos tavoitteisiin päästään neuvottelemalla tai sodan uhalla, ei kalliiseen taisteluun ole tarvetta. Vihollisen taistelukyky voidaan poistaa tappamalla ja vangitsemalla sen johtajat ja riisumalla sen armeija aseista. Taistelutahtoon vaikutetaan esimerkiksi propagandalla. Kaupunkien pommittaminen, ruoan ja veden saannin häirintä, sekä lämmön ja sähkön saannin katkaiseminen vaikuttavat sekä taistelukykyyn että -tahtoon. Vihollisen tuhoaminen voi tapahtua (valtion kohdalla) hajottamalla yhteiskuntajärjestys siten, että poliittiset johtajat tapetaan tai vangitaan, hallintoelimet hajotetaan, valtion symboliset tunnusmerkit tuhotaan ja hallitsemaan asetetaan nukkehallitus. Tuhoaminen voi tarkoittaa myös vihollisen kirjaimellista hävittämistä tappamalla väestöä massamaisesti. Kansainvälinen laki kieltää antautuvien sotilaiden ja siviilien vahingoittamisen.
Sota on järjestäytynyttä toimintaa, jossa käytetään aseita. Nykyaikana asevoimat jaetaan tavallisesti maa-, ilma- ja merivoimiin.
Small ja Singerin kuuluisan sodan määrityksen mukaan, aseellinen konflikti muuttuu sodaksi jos yli 1000 ihmistä/vuosi tapetaan sotatoimista johtuvista syistä.
Koska pellehermanni tässä kehotti katsomaan sotaa KOKONAISUUTENA, eikä hänen mielestään pelkkien operaatioiden perusteella voi päätellä oliko jatkosota erillissota vai ei, niin kerrataan vielä sodankäynnin tasot: Sodankäynnin tasot ovat eri tasoja, joihin sodankäyntiin liittyviä asioita jaetaan sen mukaan, kuinka laajasti ne vaikuttavat. Esimerkiksi tapahtumalla, joka vaikuttaa koko valtion sodankäyntiin sanotaan olevan suurstrateginen vaikutus, kun taas yhden jalkaväkijoukkueen taisteluun vaikuttava asia on taisteluteknisen tason vaikutus. Täten saatetaan puhua esimerkiksi strategisista, operatiivisista tai taktisista toimista taistelukentällä.
Perinteisesti sodankäynnin tasot ovat (kokojärjestyksessä suurimmasta pienimpään):
1. suurstrategia
2. strategia
3. operaatiotaito
4. taktiikka ja
5. taistelutekniikka.
Mietitäänpä nyt sitten Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä Barbarossan alkaessa ja jatkosodassa näiden sodankäynnin tasojen kohdalla. Kysymys kuuluu, millä sodankäynnin tasoilla Suomi ja Saksa olivat liitossa (=eivät käyneet toisistaan erillistä sotaa)?
Oikea vastaus on: kaikilla sodankäynnin tasoilla.
Jääköön pellehermannille nyt kotitehtäväksi mietittäväksi, millaista yhteistyötä Suomi ja Saksa käytännössä tekivätkään kaikilla sodankäynnin tasoilla ja jos sieltä pellehermanni vielä sen erillisyyden jostain raosta löytää niin paiskatkoon perusteluja kehiin. Vitsit voi vääntää vitsipalstalle.molemmat kirjoitatte asioista täyttä paskaa.
" Erillissotaa ei ollut jos historiaan on uskominen. Leningrad säästyi Saksan ja Suomen yhteisin tavottein".
Näkökanta tosin saa natsien tavoitteet kyseenalaistetuiksi sekä näin ollen vähätellyiksi. - tarkoitukseni
perusteellisesti kirjoitti:
Mannerheim käski Heinrichsin ilmoittaa jo aikaisessa vaiheessa, ettei hyökkäys Leningradiin tule kyseeseen missään oloissa. Suomen Päämaja ei missään vaiheessa ottanut määräyksiä sakslaisilta. Mannerheim teki sen selväksi jo ennen sotaa. Hän kyllä aluksi sopeutti operaatiot sakslaisten kanssa, mutta otti myöhemmin etäisyyttä niihin.Hän kieltäytyi Leningradin operaatiosta, vaikka sitä mm. kenrraali Jodl kävi vaatimassa. Suomella oli omat sodanpäämääränsa, joiden mukaan toimittiin.Yhteistoiminta Saksan kanssa oli ilman muuta selvä. Kummallista olisi ollut, ellei olisi toimittu saman suuntaisesti.
Hyökkäystä itse Leningradin kaupunkiin ei milloinkaan suunniteltu Saksassakaan. Tarkoitus oli vain täydentäää saarto eristämällä kaupunki Laatokasta. Voimat eivät milloinkaan riittäneet siihenkään
On aivan sama, minkä ikäiset tutkijat asioita selvittelevät. Eivät tapahtumat ja niistä kertovat dokumentit miksikään muutu. Usko neuvostopropagandaan on sitten oma juttunsa.Sehän on stallareiden pyhää tekstiä, edelleen.Jos kuten Oula väittää, "Suomi ei sotinut erillissotaa", niin SILLOINHAN Hitlerin tavoitteet olivatkin ne mitä Suomi teki jatkosodassa.
Ei voi olla kuitenkaan niin, että Hitler salli yhteisiin tavoiteisiin Suomen käymän erillissodan, joka kuitenkin pystytään osoittamaan historiallisin dokumentein. Asioita kääntelemällä ylösalaisin niihin saa lisää ulottuvaisuutta, tämä on tarkoitukseni. Ja toisekseen paskaan kun vastaa niin paskalla sellaiseen täytyykin vastata. - eikä muuta
tarkoitukseni kirjoitti:
Jos kuten Oula väittää, "Suomi ei sotinut erillissotaa", niin SILLOINHAN Hitlerin tavoitteet olivatkin ne mitä Suomi teki jatkosodassa.
Ei voi olla kuitenkaan niin, että Hitler salli yhteisiin tavoiteisiin Suomen käymän erillissodan, joka kuitenkin pystytään osoittamaan historiallisin dokumentein. Asioita kääntelemällä ylösalaisin niihin saa lisää ulottuvaisuutta, tämä on tarkoitukseni. Ja toisekseen paskaan kun vastaa niin paskalla sellaiseen täytyykin vastata."Asioita kääntelemällä ylösalaisin niihin saa lisää ulottuvaisuutta, tämä on tarkoitukseni."
No eipä sinunkaan tavoitteesi oikein löydtänyt perille vaan pelleilyksi meni. Jos joutuu pussiin niin eihän jäljellä ole kuin pari vaihtoehtoa; heittää läskiksi eli pelleksi tai vaieta. Vaietahan sinä et osaa ja pussissa olet ;) - pelleilyllä
eikä muuta kirjoitti:
"Asioita kääntelemällä ylösalaisin niihin saa lisää ulottuvaisuutta, tämä on tarkoitukseni."
No eipä sinunkaan tavoitteesi oikein löydtänyt perille vaan pelleilyksi meni. Jos joutuu pussiin niin eihän jäljellä ole kuin pari vaihtoehtoa; heittää läskiksi eli pelleksi tai vaieta. Vaietahan sinä et osaa ja pussissa olet ;)Pohjattomaan neuvostopropagandaan ei voi vastata asiallisesti. Samalla loogisuudella yritän esittää asiani kuten tekin. Aktiivisesti toistaen asian esittämällä siitä saa muunnellun totuuden, jota kohta esitetään historiallisena totuutena.
Hyvänä esimerkkinä on neuvostopropagandan luomus, ettei Stalin koskaan ole yrittänytkään vallata Suomea. Teiltähän minä oppini olen omaksunut, joten olkaapa vain ylpeitä luomuksestanne. - ...........
pelleilyllä kirjoitti:
Pohjattomaan neuvostopropagandaan ei voi vastata asiallisesti. Samalla loogisuudella yritän esittää asiani kuten tekin. Aktiivisesti toistaen asian esittämällä siitä saa muunnellun totuuden, jota kohta esitetään historiallisena totuutena.
Hyvänä esimerkkinä on neuvostopropagandan luomus, ettei Stalin koskaan ole yrittänytkään vallata Suomea. Teiltähän minä oppini olen omaksunut, joten olkaapa vain ylpeitä luomuksestanne."Pohjattomaan neuvostopropagandaan ei voi vastata asiallisesti."
Missä tässä oli neuvostopropagandaa? Osoita se. - tuossa Saksan
........... kirjoitti:
"Pohjattomaan neuvostopropagandaan ei voi vastata asiallisesti."
Missä tässä oli neuvostopropagandaa? Osoita se.ja Suomen yhtesisiä sodanpäämääriä koskevassa tekstissä. Se on puhdasta neuvostopropagandaa. Ja vielä huonoa, koska tiedot ovat historiallisesti vääriä.
- ????
tuossa Saksan kirjoitti:
ja Suomen yhtesisiä sodanpäämääriä koskevassa tekstissä. Se on puhdasta neuvostopropagandaa. Ja vielä huonoa, koska tiedot ovat historiallisesti vääriä.
Oletko nyt jäänyt ihan Silvennoiseen koukkuun vai mistä tämä sivuraiteilla lipsuminen johtuu? Tässä ketjussa puhutaan Suomen merisotatoimista ja siitä miten ne soveltuvat erillissota-teesiin, sinä "oulailet" juttua tässäkin ketjussa vaikka tuolla alempana jouduit jo antautumaan :D
- ????
Yhteiset suunnitelmat, yhteiset operaatiot, merellä jopa yhteiset tavoitteet. Merellä ei ainakaan käyty erillissotaa, se on päivänselvää.
- vihollinenkin
maalla ja ilmassa taisteltiin saman päämäärän eteen, sekä myös kaksi ja puolivuotista asemasotaa Kannaksella PÄÄASEMASSA puuhdetöitä tehden. Saksan armeija tarvitsi paljon lamppujen jalkoja joita suomalaiset sotilaamme veistelivät pyyteettömästi.
" Sota-ajan puhdetyöt
Erityisesti jatkosodan aikana puhdetöiksi nimitettiin miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöihin suhtauduttiin ristiriitaisesti: parhaimmillaan ne kohensivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, pahimmillaan veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta.[2]
Sota-ajan puhdetöissä yksi tärkeä arviointiperuste käytännöllisyyyden ohella oli kauneus: "Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu". Koristelun ohella väritys maalaamalla tai polttamalla oli kauneuden arviointiperuste. Joitakin uusia materiaaleja, erityisesti lentokonemetalli mutta myös tykin hylsyt ja vastaavat olivat puhdetöiden tarpeina. Armeija palkitsi parhaat puhdetyön tekijät, vuonna 1942 koko armeijan puhdetyömestari oli sotamies Aaro Mustonen. "
Tässä todellinen sotaurhomme suurteos jota tehtiin täysin saksalaisten sodanpäämäärien puolesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:War-time_frame.JPG
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhdetyö - :)))
vihollinenkin kirjoitti:
maalla ja ilmassa taisteltiin saman päämäärän eteen, sekä myös kaksi ja puolivuotista asemasotaa Kannaksella PÄÄASEMASSA puuhdetöitä tehden. Saksan armeija tarvitsi paljon lamppujen jalkoja joita suomalaiset sotilaamme veistelivät pyyteettömästi.
" Sota-ajan puhdetyöt
Erityisesti jatkosodan aikana puhdetöiksi nimitettiin miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöihin suhtauduttiin ristiriitaisesti: parhaimmillaan ne kohensivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, pahimmillaan veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta.[2]
Sota-ajan puhdetöissä yksi tärkeä arviointiperuste käytännöllisyyyden ohella oli kauneus: "Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu". Koristelun ohella väritys maalaamalla tai polttamalla oli kauneuden arviointiperuste. Joitakin uusia materiaaleja, erityisesti lentokonemetalli mutta myös tykin hylsyt ja vastaavat olivat puhdetöiden tarpeina. Armeija palkitsi parhaat puhdetyön tekijät, vuonna 1942 koko armeijan puhdetyömestari oli sotamies Aaro Mustonen. "
Tässä todellinen sotaurhomme suurteos jota tehtiin täysin saksalaisten sodanpäämäärien puolesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:War-time_frame.JPG
http://fi.wikipedia.org/wiki/PuhdetyöÄlä ota sitä noin raskaasti. Ota turpiin niin kuin mies ;)
- etuoikeus
:))) kirjoitti:
Älä ota sitä noin raskaasti. Ota turpiin niin kuin mies ;)
ei tokkiinsa. Paskaan vastataan paskalla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. :))
- ................
etuoikeus kirjoitti:
ei tokkiinsa. Paskaan vastataan paskalla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. :))
"Paskaan vastataan paskalla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. :)) "
Ehei, tyhmempikin näkee, että vastaat asiaan paskalla kun et asialle enää mitään voinut vaikka mieli olisi tehnyt.
Itkeä tirauta nyt vähän ja jatka eteenpäin, kyllä se vitutus siitä joskus helpottaa. Älä nyt jää tähän rähmettymään, sinulla kun näyttää olevan tapana jäädä jumiin asioihin joista et pääse yli ;) - merierillissota
................ kirjoitti:
"Paskaan vastataan paskalla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. :)) "
Ehei, tyhmempikin näkee, että vastaat asiaan paskalla kun et asialle enää mitään voinut vaikka mieli olisi tehnyt.
Itkeä tirauta nyt vähän ja jatka eteenpäin, kyllä se vitutus siitä joskus helpottaa. Älä nyt jää tähän rähmettymään, sinulla kun näyttää olevan tapana jäädä jumiin asioihin joista et pääse yli ;)on saanut joillain taholla pakkomielteenomaisia piirteitä. Kaiketi tietyt tahot ovat muodostaneet siitä keppihevosen itselleen saatuaan 6-5 voiton(jatkoaikamaali) Juhani Putkisesta jo aikoja sitten suljetussa Kareliafoorumissa.
- sinunlaisesi
................ kirjoitti:
"Paskaan vastataan paskalla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. :)) "
Ehei, tyhmempikin näkee, että vastaat asiaan paskalla kun et asialle enää mitään voinut vaikka mieli olisi tehnyt.
Itkeä tirauta nyt vähän ja jatka eteenpäin, kyllä se vitutus siitä joskus helpottaa. Älä nyt jää tähän rähmettymään, sinulla kun näyttää olevan tapana jäädä jumiin asioihin joista et pääse yli ;)tekee. Kannanottajien henkilökohtaset panettelut eivät kuulu minun keskustelutyyleihini. Vastaan paskaan kylläkin paskalla jatkossakin. Panettele sinä siitä minua vaan aivan vapaasti jos et parempaan pysty, onhan se toki oikeutesi.
- :)))
sinunlaisesi kirjoitti:
tekee. Kannanottajien henkilökohtaset panettelut eivät kuulu minun keskustelutyyleihini. Vastaan paskaan kylläkin paskalla jatkossakin. Panettele sinä siitä minua vaan aivan vapaasti jos et parempaan pysty, onhan se toki oikeutesi.
" Vastaan paskaan kylläkin paskalla jatkossakin. "
Ei kun vastaat asiaan paskalla vastakin kun et muuta voi. Tahto ei aina riitä vaan haluamisen lisäksi pitäisi löytyä myös tietoa ja se sinulta tässä loppui, kärsivällisyyden lisäksi ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1938696
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264858- 504308
- 623867
- 513246
- 503060
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.542790Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262716- 432511
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv422415