mullakin oli profiili täällä, ravasin typerillä treffeillä, jauhoin kuivia pullia, nakersin munkkeja, ryystin kahvia, ja pulisin joutavia tyyppien kanssa, jotka eivät todellakaan sytyttäneet.. pari kertaa olin hyyyvin lyhyessä suhteessa sellaisten kanssa, jotka eivät sitten oleetkaan valmiita muuhun, kun sänkyseikkailuun..
No, ainakin sai seksiä.... =)
Kokeilin ihan vanhanaikaista tapaa etsiä kumppania, ja voin sanoa, että tasokin lievästi ilmaistuna aika toisenlainen... sieltä tuli oikeasti yksinäisiä, jotka olivat kaikki tosimielellä liikkeellä...
katsotaan, mitä nyt elämä antaa jatkossa, mutta tätä kautta en ainakaan minä saanut muuta kun pelkkiä pettymyksiä .....
No, ainakin sai seksiä.... =)
Kokeilin ihan vanhanaikaista tapaa etsiä kumppania, ja voin sanoa, että tasokin lievästi ilmaistuna aika toisenlainen... sieltä tuli oikeasti yksinäisiä, jotka olivat kaikki tosimielellä liikkeellä...
katsotaan, mitä nyt elämä antaa jatkossa, mutta tätä kautta en ainakaan minä saanut muuta kun pelkkiä pettymyksiä .....
Vastaukset 4
Vanhimmat
On se kun vaittaa treffeistä. Jotku ne pääsee edes käymään niillä treffeillä.
niin valitinkin, ja mulle meni niihin ekoihinkin reffeihin kai neljäkuukautta, joten.... yrittänyttä ei laiteta
Oon kolmikymppinen mies ja kevään jälkeen oon ollu treffeillä kai 8 naisen kans, niistä puolet netin kautta ja puolet ns. oikeesti tavattuja...
Noista puolet halus pelkkää seksiä, tai ainaki ne hyppäs sänkyyn viimestään toka tapaamisella.. Mutta niistä ei tullu mitään sen suurempaa... Kivaa toki oli!! :D
Ja seuraavista kaks ois halunnu suhteen mun kans mutta ne ei ollu kuitenkaan mun tyyppisiä naisia. Yks taas ois sopinu mulle aika hyvin mutta se ei taas oikein lämmenny mulle. Sitä sattuu...
Sitte on vielä yks, just menossa sen kans kolmansille treffeille ja kumpikin on sitä mieltä että siitä vois tulla jotain.. Vaikka edetäänki tajuttoman hitaasti mutta silti kummastaki tuntuu hyvältä..
Siis mä en näe suurta eroa siinä tavataanko "oikeesti" vai netissä, samanlaista se on. Samanlaisia hörhöjä tai ihania ihmisiä kummassakin tulee vastaan.. Se ny on kuitenki vaan yks apuväline seuran hakemiseen. Ei mikään sen kummempi juttu.
Kaksi hyvin älykästä ja nopealiikkeistä kaveria olen tätä kautta tavannut. Tulivat ja menivät. Tyyliin kuuluu se, että aluksi annetaan ymmärtää, että minä olen se, joka vien. Kun kysyin, tavataanko uudestaan ja kuinka usein tavataan niin toinen sanoi:"Mä ihan pelästyin tota sun kysymystä. Totta kai tavataan ihan niin usein kuin meille sopii, vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu." Toinen loihe lausumaan:"Sehän on sinusta kiinni, että tavataanko. Minä teen, mitä käsketään." Ja sitten kun kumpaisenkin kiinnostus melko pian herpaantui, alkoi se vaikeneminen...ikkunasta lensi ulos se alussa heitetty liirumlaarum, että parisuhde on tiimityötä ja pitää pystyä viestimään avoimesti, telepatia ei toimi jne. jne...mikään ei muka ollut muuttunut, ainoastaan minä olin syyttä suotta epävarmaksi muuttunut. Ja sitten toinen katoaa kokonaan. Tai antaa ymmärtää, ettei sinua enää hänen universumissaan ole.
Onko tuttu juttu? Mistä on kysymys?
No plussana voin sanoa, että yksi jo ekatreffeillä tyrmäämäni kaveri jäi jalosti ihan vaan kaveriksi. Olemme jo melko hyviä ystäviä. Miksi ihastun vain näihin jännittäviin ja pahoihin kavereihin?