Voi V voi V

Älkää hyvät miehet alkako kynnysmatoksi kuin minä.
Minä sinisilmäisistä sinisilmäisin.Hoidin lapsia kotona että pikkuvaimo pääsisi lenkille irti hieman lastenhoidosta,olin oikeastaan ylpeä roolistani osallistuvana isänä.
Nyt on selvinnyt sen toisen osapuolen jäätyä kiinni vaimonsa toimesta,että näihin kunnonkohotustalkoisiin kuului myös säännöllisesti nainti lenkkipolun metsikössä.Sehän kuulemma vastaa hyvänlaista juoksusuoritusta.
Nyt kuitenkin aijon ulkoistaa valmentajan tehtävät jollekkin muulle.
Lapsiani en jätä,vaimoni heitän ulos,kuitan on jotenkin v mäinen olo,lisäksi tunnen luottaneeni niin paljon että koen itseni ihan pelleksi.
6675
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

siitä toivut, vaimosi on tehnyt todella törkeästi,ajattele nyt itteäsi ja lapsiasi mene perheneuvolaan, vaimosi kannattaa panna ulkoruokintaan, elämä jatkuu muuttuu paremmaksi paneudu siihen.

Äänestä

ylpeä sinusta. Kaikki miehet eivät ota vaimojaan huomioon. Vaimosi ei vain tajunnut sitä.
Jaksamisia.
t: nainen

Äänestä

johdosta.
En tiedä mitä itse tekisin.
Vaikka vaimosi teko onkin anteeksi antamaton niin hän kuitenkin kertoi sen sinulle itse.On siis jollakintapaa rehellinen, ellei sitten kertonut vain siksi että hakisit eron ja hän saisi jatkaa uuden ihastuksensa kanssa.
Tässä ite vähän samoissa tilanteissa ja olen miettinyt sillain että jos toinen ite kertois niin saattaisin jopa antaa anteeksi tai ei sentään vaan sietää toista niin kauan että saa lapset kasvatettua.
Tuttujen sosiaali tätien mukaan on nimittäin lähes mhdotonta saada lapsia isänä mukaansa jos äiti ei ole vähintään alkkis tai nisti. Jostakin syystä jota en ymmärrä (liityy arvatenkin feminismiin) lapset jää äidin hoiviin vaikka sillä olis pää menny sekasin vieraasta kikkelistä ja isä kuitenkin taaplais tasaisen varmaan lapsille turvalliseen vanhaan malliin.
Se meillä "osallistuvilla" isillä onkin varmaan ongelmana miksi emme potki lumpustavaa akaa pihalle samantien.

Äänestä
  • Tälläistähän tämä.Jos toisen(lenkkeiljän)vaimo ei olisi ymmärtänyt jonkin olevan pielessä,peli jatkuisi edelleen.
    On se senverran kovaluontoinen muori minulla ettei tunnustanut, vaikka kerroin toisen osapuolen niin tehneen.Piti kutsua toisen osapuolen vaimo paikalle,mies ei uskaltanut tulla,tämän vaimon kerottua jopa mieheltään kuulleita yksityiskohtia
    metsäseikkailuista,vaimoni myönsi asian.
    Se vaan on niin,kerran menetettyä luottamusta ei saa takaisin.Olen yrittänyt unohtaa ja antaa anteeksi,etsinyt syitä itsestäni,verrannut itseäni siihen toiseen ja tuntenut huonommuutta tuon toisen miehen rinnalla.
    Voin sanoa,unohtaminen ja todellinen anteeksianto on todella vaikeaa.Vielä jos toinen osapuoli vähättelee koko asiaa ja ilmoittaa jos pyydän käsittelemään tunteitani ,sanoilla johan tästä on jo silloin juteltu kun se tapahtui.Toivon että sinulla on tilanteesi helpompi,jaksamista.

    Äänestä

  • on kertakaikkiaan kirjoitti:

    Tälläistähän tämä.Jos toisen(lenkkeiljän)vaimo ei olisi ymmärtänyt jonkin olevan pielessä,peli jatkuisi edelleen.
    On se senverran kovaluontoinen muori minulla ettei tunnustanut, vaikka kerroin toisen osapuolen niin tehneen.Piti kutsua toisen osapuolen vaimo paikalle,mies ei uskaltanut tulla,tämän vaimon kerottua jopa mieheltään kuulleita yksityiskohtia
    metsäseikkailuista,vaimoni myönsi asian.
    Se vaan on niin,kerran menetettyä luottamusta ei saa takaisin.Olen yrittänyt unohtaa ja antaa anteeksi,etsinyt syitä itsestäni,verrannut itseäni siihen toiseen ja tuntenut huonommuutta tuon toisen miehen rinnalla.
    Voin sanoa,unohtaminen ja todellinen anteeksianto on todella vaikeaa.Vielä jos toinen osapuoli vähättelee koko asiaa ja ilmoittaa jos pyydän käsittelemään tunteitani ,sanoilla johan tästä on jo silloin juteltu kun se tapahtui.Toivon että sinulla on tilanteesi helpompi,jaksamista.

    että ei meilläkään sitä tunnustusta ole tullut ja hommat on hoidettu siten etten ole itekään huomannut vaikka toisinaan olen samassa rakennuksessakin ollut. Partneritkin on niin satunnaisia ettei sieltäpäin voi odottaa samanlaisia paljastuksia kun sulle onneksi tuli.
    No nyt tiedän miten akaa pelaa ja kun varmuus tulee niin voin melkein taata että osaan järkätä samanlaisen henkisen nöyryytyksen hänelle jonka olen jo itse kokenut. Ja saatanpa vaatia vielä ammattilais lausuntoo hänen henkisestä tilastaan ennenkuin lapset hänelle jätän jos jätän.
    Tämä ei lähde koston ajatuksesta vaan lähinnä siitä että hän oppisi toivottavasti tekemisistään ja turvaisi lastemme rauhallisen kasvu ympäristön myös jatkossa.
    Se on ihme ettei ihminen tajua mitä voi elämässään "menettää"(en tarkoita itseäni) oman heikon luonteensa takia. Toise juo viinaa toiset pelaa ja toiset näköjään huoraa. Yks hailee kun on ite kuitenkin selvillä omista tekemisistään eikä tarvii kantaa mitään painolastia sisimmässään, eikä syytellä muita huonosta olostaan.
    Itse päätin joskus nuorena miehenä, että elän siihen malliin että voin itteeni vielä vaarina kattoo peiliin tuntematta pahaa oloa muille tekemistäni teoista. Vielä se on lähes onnistunut. Vaikka sanallisesti olen jotakin loukannutkin koskaan en ole ketään esim. pahoinpidellyt.
    Kaiken tämän keskellä on kyllä ajatukset sen suuntaisia etten kyllä uutta vaimoketta ala edes etsiä kävi miten kävi tän nykyisen kanssa.
    Sitä odottaa siltä rakkaimmalta ihmiseltä tietynlaista käytöstä ja mulle saa tää parikertaa riittää.
    Ystävä ei koskaan pystyisi horjuttamaan elämääni pettämiseen verrattavalla tavalla, johtuneen siitä että ystävät eivät kuitenkaan ole niin lähellä, eikä siinä joudu elämäänsä miettimään uudelleen jos kaveri tekee oharit. kaverista voi luopua jos ei häneen enään luota. Mitäs sitten teet vaimon kanssa? Kyllä siitäkin voi luopua mutta entäs nää tenavat joista kantaa huolta lopun ikäänsä?????
    Loppujen lopuksi naisen petturuus on jotenkin paljon itsekkäämpää mielestäni, koska hän voi tuudittautua väärään turvallisuuden tunteeseen, että ei joudu luopumaan lapsistaan, vaikka ero tuisikin, vaan voi ainoastaaan ajatella itteensä jalkovälillään. Onhan SE sitten taas mukavaa jokusen vuoden jos hyvä tsäkä sattuu.

    Kiitos ja jaksamisia sullekkin...

    Äänestä

  • on kertakaikkiaan kirjoitti:

    Tälläistähän tämä.Jos toisen(lenkkeiljän)vaimo ei olisi ymmärtänyt jonkin olevan pielessä,peli jatkuisi edelleen.
    On se senverran kovaluontoinen muori minulla ettei tunnustanut, vaikka kerroin toisen osapuolen niin tehneen.Piti kutsua toisen osapuolen vaimo paikalle,mies ei uskaltanut tulla,tämän vaimon kerottua jopa mieheltään kuulleita yksityiskohtia
    metsäseikkailuista,vaimoni myönsi asian.
    Se vaan on niin,kerran menetettyä luottamusta ei saa takaisin.Olen yrittänyt unohtaa ja antaa anteeksi,etsinyt syitä itsestäni,verrannut itseäni siihen toiseen ja tuntenut huonommuutta tuon toisen miehen rinnalla.
    Voin sanoa,unohtaminen ja todellinen anteeksianto on todella vaikeaa.Vielä jos toinen osapuoli vähättelee koko asiaa ja ilmoittaa jos pyydän käsittelemään tunteitani ,sanoilla johan tästä on jo silloin juteltu kun se tapahtui.Toivon että sinulla on tilanteesi helpompi,jaksamista.

    vaimosi lenkki kaveri,olen nainen joten tiedän mistä puhun (oli uskollinen, nainen voi myös ajatella järjellä, kiusauksia on koko elämä, ihmisen tulee tehdä valintoja ei voi käyttäytyä mielensä mukaan, on otettava huomioon muutkin ihmiset, ) vaimosi vain on sen luontonen hän ihastuu miehiin kuin miehiin ja on tunteittensa vietävissä ,hän ei ajattele järjellä seurauksia, (pidän niitä naisia tyhminä jotka käyttäytyy vaimosi tavoin) on ikävä perheesi kannalta hänen käytös se ei ole hyväksyttävää, sinun kannattaa todellakin hakeutua terapiaan esm. perheneuvolaan tai jonnekkin mistä saat tukea jatkaaksesi kunnon elämääsi, vaimosi on tehnyt todella törkeästi ja tulee todennäköisesti jatkamaan huonoa käytöstään .

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


:::::::::::::::::::::::::::... kirjoitti:

Älkää hyvät miehet alkako kynnysmatoksi kuin minä.
Minä sinisilmäisistä sinisilmäisin.Hoidin lapsia kotona että pikkuvaimo pääsisi lenkille irti hieman lastenhoidosta,olin oikeastaan ylpeä roolistani osallistuvana isänä.
Nyt on selvinnyt sen toisen osapuolen jäätyä kiinni vaimonsa toimesta,että näihin kunnonkohotustalkoisiin kuului myös säännöllisesti nainti lenkkipolun metsikössä.Sehän kuulemma vastaa hyvänlaista juoksusuoritusta.
Nyt kuitenkin aijon ulkoistaa valmentajan tehtävät jollekkin muulle.
Lapsiani en jätä,vaimoni heitän ulos,kuitan on jotenkin v mäinen olo,lisäksi tunnen luottaneeni niin paljon että koen itseni ihan pelleksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu