Niin, tuossa se jo tulikin.
Meillä on mukavaa yhdessä, olemme seurustelleet muutaman kuukauden, rakastamme toisiamme. Molemmilla lapsia (koululaisia) entuudestaan.
Mies on minua noin 15 vuotta vanhempi ja varallisuutta niin, että mua alkaa jo hirvittää. En tiennyt omaisuudesta seurustelumme alussa ollenkaan. Mä itse en omista mitään. Tulen kyllä palkkatuloilla ihan kohtalaisesti toimeen eli siis en tarvitse elättäjää enkä haluakaan elää kenenkään siivellä.
Mutta siis, miten te muut, joilla on vastaava tilanne, niin miten te olette onnistuneet parisuhteissanne? Jos suhde alkaa menemään todella vakavaksi ja jos mietii mahdollista yhteenmuuttoa, häitä, yhteisiä lapsia....
Miten siis olette onnistuneet kun lähtökohdat ovat aivan erilaiset?
Meillä on mukavaa yhdessä, olemme seurustelleet muutaman kuukauden, rakastamme toisiamme. Molemmilla lapsia (koululaisia) entuudestaan.
Mies on minua noin 15 vuotta vanhempi ja varallisuutta niin, että mua alkaa jo hirvittää. En tiennyt omaisuudesta seurustelumme alussa ollenkaan. Mä itse en omista mitään. Tulen kyllä palkkatuloilla ihan kohtalaisesti toimeen eli siis en tarvitse elättäjää enkä haluakaan elää kenenkään siivellä.
Mutta siis, miten te muut, joilla on vastaava tilanne, niin miten te olette onnistuneet parisuhteissanne? Jos suhde alkaa menemään todella vakavaksi ja jos mietii mahdollista yhteenmuuttoa, häitä, yhteisiä lapsia....
Miten siis olette onnistuneet kun lähtökohdat ovat aivan erilaiset?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Köyhän naisen kanssa seurustelu on turhaa. Ennemmin pitää ottaa nainen, jolla on omaisuutta. Eli hyvin on käynyt.
Ps.ja se valehtelee, joka väittää, etteikö raha kuulu perheen riidanaiheista yleisimpiin...
jossa molempien varat pysyvät erillään.
Ole onnellinen ja arvosta seurustelukumppaniasi. Sinulla on tuuria, joten älä turhaan murehdi. Ole rehellinen, ahkera ja oma itsesi. Jos pelkäät, että hän luulee että otat hänet varallisuuden vuoksi, tehkää avioehto tai älkää menkö naimisiin.
Varallisuus ja raha helpottavat elämää, niin kauan kuin siitä ei tule elämän keskipiste. Älä tuhlaa hänen rahojaan, mutta jakakaa arkenne omien voimavarojen ja tulojenne mukaan.
Jos todella pidät miehestä ihmisenä ja teette toisenne onnelliseksi, ole iloinen. Raha ja varallisuus on vain voimavara joka voi hepottaa teidän molempien elämää!
Rakkaus on tärkeintä, varallisuus on vain mukava lisä. Mikään rahamäärä tai varallisuus ei tee teidät onnelliseksi, jos suhteessa ei ole aitoa rakkautta ja välittämistä. Ja toisin päin.
Haluan juuri tämän miehen, ihmisen rinnalleni, en hänen omaisuuttaan. Olen jo miettinyt, että mahdollisen avioliiton myötä olen aivan valmis tekemään avioehdon, sillä en halua, että meistä kumpikaan on sidottu avioliittoon rahan takia. Olen onnellinen hänen kanssaan.
Sen verran rankkoja elämänkokemuksia minullakin takana, että osaan arvostaa henkiset arvot korkeammalle kuin maallisen mammonan. Ehkä mieskin on tämän huomannut, sillä häntä ei tunnu haittaavan vaikka en olekaan kroisos :)
Ehkä murehdin vain turhia :)
Olen törmännyt samaan kuin aloittajalla, jos tuollaista epävarmuutta huomaa naisessa, ei viitsi kertoa omistavansa useita asuntoja, ainakaan heti aluksi. On aivan sama, vaikka tämä nainen asuisi pienessä yksiössä vuokralla, jos muuten on upea ja kiinnostava ihminen.
Siis se, että en halua hyötyä hänen rahoistaan enkä omaisuudestaan vaan että mua hiukka hirvittää se, että olemme niin eri maailmoissa kasvaneet.
Hän ei ole mitenkään salannut tai erikseen korostanut mitään vaan asioita on pulpahtanut tietooni normaalin juttelun yhteydessä.
Hienoa kuitenkin, jos ulkoisilla seikoilla ei ole välttämätä niin suurta painoarvoa.
Onko mies kenties voinut ajatella, että jos tietäisin heti hänestä paljon (raha- ja varallisuusasioita), niin se tieto olisi jo ollut valmiiksi minulle este ennen kuin mitään suhdetta oikein olisi välillemme ehtininyt syntyäkään?
turhaan kuitenkin vaivaat itseäsi noilla ajatuksilla.
Keskityn siis vain nautimaan suhteestamme ja olemaan onnellinen :)
Kiitos kaikille vastanneille!