miehen naiskaverit

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

onhan se totta että kerta vierasta p...lua ja taas päästelee aika komeesti pariviikkoa kotosallakin. Piristää kummasti ja vieras / kielletty p...lu on helvetisti parempaa kuin se mitä kotoa löytyy vaikka naamavärkki olis huonompi.

ei kannata hermostua jos miehes pikkukivaa vaan halua pitää. Pidä ittekki! =)

yö-keikka-mies kirjoitti:

onhan se totta että kerta vierasta p...lua ja taas päästelee aika komeesti pariviikkoa kotosallakin. Piristää kummasti ja vieras / kielletty p...lu on helvetisti parempaa kuin se mitä kotoa löytyy vaikka naamavärkki olis huonompi.

ei kannata hermostua jos miehes pikkukivaa vaan halua pitää. Pidä ittekki! =)

Lue lisää

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

jonnekkin hoitoon, sairas ja kypsymätön tunnut mieleltäs olevan.....

Mulla oli aivan samallainen juttu opiskellessani. Melkein koko koulun ajan 4v mun paras kaveri siellä oli nainen. Samoin kumpikin oltiin naimisissa tahoillamme. Minulla oli yksi lapsi ja hänellä samoin. Tiedän että monet luulivat ja jopa uskoivat meillä olevan suhteen. Mutta ystvyyssuhteena se pysi aina. Sitä en tiedä miten silloin olisi käynyt jos jompi kumpi olisi ollut sinkku. Ehkä se silloinkin olis onnistunut. Viimeisenä vuotena vasta huomasin, että vaimo alkoi siitä kärsiä. Niipä pyysin kaveria tulemaan meille, Vaikka perheensä kanssa. Se ei oikein käynyt koska hän varsinaisetai asui toisella paikaunnalla ja mies oli usein viikonloppuna töiss (silloin hän oli poikansa kanssa). Sanoin, että tule sitten yksin viikolla. Lopulta hän suostui. Vaimo ei oikein tiennyt miten suhtautua tän, mutta joka tapauksessa kaverini tuli veirailulle. Sen jälkee kaikki oli hyvin. Hän oli vielä muutamina iltoina myöhemminkin päättötyön tekemisen aikoihin. Ja jäkeenpäin olemme muutama kerran perheinä tavanneet. Tämä on yksi tarina siitä että ystävä kaveri voi olla toistakin sukupuolta.

joonatan kirjoitti:

Mulla oli aivan samallainen juttu opiskellessani. Melkein koko koulun ajan 4v mun paras kaveri siellä oli nainen. Samoin kumpikin oltiin naimisissa tahoillamme. Minulla oli yksi lapsi ja hänellä samoin. Tiedän että monet luulivat ja jopa uskoivat meillä olevan suhteen. Mutta ystvyyssuhteena se pysi aina. Sitä en tiedä miten silloin olisi käynyt jos jompi kumpi olisi ollut sinkku. Ehkä se silloinkin olis onnistunut. Viimeisenä vuotena vasta huomasin, että vaimo alkoi siitä kärsiä. Niipä pyysin kaveria tulemaan meille, Vaikka perheensä kanssa. Se ei oikein käynyt koska hän varsinaisetai asui toisella paikaunnalla ja mies oli usein viikonloppuna töiss (silloin hän oli poikansa kanssa). Sanoin, että tule sitten yksin viikolla. Lopulta hän suostui. Vaimo ei oikein tiennyt miten suhtautua tän, mutta joka tapauksessa kaverini tuli veirailulle. Sen jälkee kaikki oli hyvin. Hän oli vielä muutamina iltoina myöhemminkin päättötyön tekemisen aikoihin. Ja jäkeenpäin olemme muutama kerran perheinä tavanneet. Tämä on yksi tarina siitä että ystävä kaveri voi olla toistakin sukupuolta.

Lue lisää

tarinat on kyllä aikas ainutkertasia. Kuten täällä on jo moneen kartaan todettu, niin mies on "reviirieläin". Se on vaan fakta.
Onneksi me ollaan kaikki yksilöitä, niin myös tälläsiin positiivisiin kokemuksiin törmää.

joonatan kirjoitti:

Mulla oli aivan samallainen juttu opiskellessani. Melkein koko koulun ajan 4v mun paras kaveri siellä oli nainen. Samoin kumpikin oltiin naimisissa tahoillamme. Minulla oli yksi lapsi ja hänellä samoin. Tiedän että monet luulivat ja jopa uskoivat meillä olevan suhteen. Mutta ystvyyssuhteena se pysi aina. Sitä en tiedä miten silloin olisi käynyt jos jompi kumpi olisi ollut sinkku. Ehkä se silloinkin olis onnistunut. Viimeisenä vuotena vasta huomasin, että vaimo alkoi siitä kärsiä. Niipä pyysin kaveria tulemaan meille, Vaikka perheensä kanssa. Se ei oikein käynyt koska hän varsinaisetai asui toisella paikaunnalla ja mies oli usein viikonloppuna töiss (silloin hän oli poikansa kanssa). Sanoin, että tule sitten yksin viikolla. Lopulta hän suostui. Vaimo ei oikein tiennyt miten suhtautua tän, mutta joka tapauksessa kaverini tuli veirailulle. Sen jälkee kaikki oli hyvin. Hän oli vielä muutamina iltoina myöhemminkin päättötyön tekemisen aikoihin. Ja jäkeenpäin olemme muutama kerran perheinä tavanneet. Tämä on yksi tarina siitä että ystävä kaveri voi olla toistakin sukupuolta.

Lue lisää

NO,KYLLÄ SE VAAN ON NIIN;KOKEMUSTA ON ,JOS NAINEN VIE KOTIINSA MIESYSTÄVÄNSÄ JOKA ON MYÖS NAIMISISSA,NIIN KYLLÄ SITÄ KEKSITÄÄN VAIKKA MITÄ,ETTÄ SAADAAN KUVA,ETTÄ NE NAI.MIES ON VARMAAN MUSTASUKKAINEN JA VAIKKA ERO TULEE KYSYMYKSEEN.SEN JÄLKEEN ALKAA SEURAILU,ELI SEURATAAN KAMERAN KANSSA NAISTA JA ETSITÄÄN TODISTEITA!!?

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

Että oot ällö!!! en usko että edes saisit vierasta, omasta puhumattakaan. EI tollasta kukaan kattelis

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

sanoo pihtari! :D

mariitta5 kirjoitti:

NO,KYLLÄ SE VAAN ON NIIN;KOKEMUSTA ON ,JOS NAINEN VIE KOTIINSA MIESYSTÄVÄNSÄ JOKA ON MYÖS NAIMISISSA,NIIN KYLLÄ SITÄ KEKSITÄÄN VAIKKA MITÄ,ETTÄ SAADAAN KUVA,ETTÄ NE NAI.MIES ON VARMAAN MUSTASUKKAINEN JA VAIKKA ERO TULEE KYSYMYKSEEN.SEN JÄLKEEN ALKAA SEURAILU,ELI SEURATAAN KAMERAN KANSSA NAISTA JA ETSITÄÄN TODISTEITA!!?

Lue lisää

opeteltiin kirjoittamaan. Ja sen jälkeen ajateltiin mitä kirjoitetaan. Ja kas kummaa, tuli naisestakin siedettävä edes yhdellä osa-alueella.

Miss P. kirjoitti:

tarinat on kyllä aikas ainutkertasia. Kuten täällä on jo moneen kartaan todettu, niin mies on "reviirieläin". Se on vaan fakta.
Onneksi me ollaan kaikki yksilöitä, niin myös tälläsiin positiivisiin kokemuksiin törmää.

Lue lisää

nii... ja naisella ei oo reviiriä ollenkaan --> vapaa pääsy!! Ikävä mutta tosi asia.

trrbhrhty kirjoitti:

opeteltiin kirjoittamaan. Ja sen jälkeen ajateltiin mitä kirjoitetaan. Ja kas kummaa, tuli naisestakin siedettävä edes yhdellä osa-alueella.

Joo, näyttää kuin osa olisi kirjoitellut tänne Kossu-pullon tyhjennettyään.

Oma mieheni opiskeli myös naisvaltaisella kurssilla, eikä mitään koskaan tapahtunut kurssikavereiden kanssa. Kannattaa itse tutustua miehesi uusiin ystäviin. (Itselleni naiset ovat yleensä parhaita ystäviä ja liittolaisia, ei vihollisia tai kilpailijoita). Mene mukaan yhteisiin illanviettoihin, ja näyttäydy miehesi rinnalla. Näet kyllä heti miten muut naiset suhtautuvat sinuun ja onko sinulla syytä olla varuillaan kenenkään suhteen.

On luonnollista tuntea mustasukkaisuutta (se on itsesuojeluvaisto), mutta ei kannata antaa sille yliotetta. Tunnet miehesi ja luotat, ettei hän tee aloitetta muiden naisten suhteen, koska hän rakastaa sinua. Luota omaan vaistoosi, äläkä anna turhien pelkojen (mielikuvituksen) sanella. Pieni tenttaus silloin tällöin vain vahvistaa suhdetta. Siitä toinen näkee, että vielä välitetään. Keskustelkaa suhteestanne ja tunteistanne usein.

mariitta5 kirjoitti:

NO,KYLLÄ SE VAAN ON NIIN;KOKEMUSTA ON ,JOS NAINEN VIE KOTIINSA MIESYSTÄVÄNSÄ JOKA ON MYÖS NAIMISISSA,NIIN KYLLÄ SITÄ KEKSITÄÄN VAIKKA MITÄ,ETTÄ SAADAAN KUVA,ETTÄ NE NAI.MIES ON VARMAAN MUSTASUKKAINEN JA VAIKKA ERO TULEE KYSYMYKSEEN.SEN JÄLKEEN ALKAA SEURAILU,ELI SEURATAAN KAMERAN KANSSA NAISTA JA ETSITÄÄN TODISTEITA!!?

Lue lisää

mut jos ei yleistettäis? Noita löytyy kummastakin sukupuolesta ja -puolettomista. Mustis on reppana ja pahimmillaan tappaa! Tapauksia jokainen tietää!

asfsasdfc kirjoitti:

sanoo pihtari! :D

No olihan toi ny aika törkypuhetta, senki prinssinakki

asfsasdfc kirjoitti:

sanoo pihtari! :D

Onko sairasta, jos nainen haluaa vain mieskavereita. Joskus se vaan voi olla niin, ettei naisten jutut yhtään kiinnosta.

Faministit varmaan lahtaisi sen Tampereen keskustorilla ja kutsuisi Aamulehden tekemään juttu asiasta, ellei Lapin kansa tulisi paikalle.

joopa joo kirjoitti:

nii... ja naisella ei oo reviiriä ollenkaan --> vapaa pääsy!! Ikävä mutta tosi asia.

Mä oon kyll varsin reviiri tietonen. Anteeks ny vaan!!!! Eikä ole tarvetta myöskään toisten reviireille mennä. Se on ikävä js sulla on toisenlaisia kokemuksia.

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

Nauroin vartin tälle kommentille :-)))

oksettaa kirjoitti:

Että oot ällö!!! en usko että edes saisit vierasta, omasta puhumattakaan. EI tollasta kukaan kattelis

kun vaan tietäisitte! täällä suurinosa taitaa olla aika ankean seksielämän omaavia pihtareita jotka salaa seksistä haaveilee. Kun ei ole kokemusta eikä tietoa ja katsellaa kauniita rohkeita ja luotaan mitä lie nyyhky romaaneja suklaata puputtaen niin sitten ei ole oikeasta elämästä mitään tietoa. SEKSI tätä maapalloa pyörittää. Eikä teitäkään nyyhkiviä surkuttelijoita olis jollei äitinne oli antanut pillua isällenne! eiks vaan? =)

lentävä siemenlinko kirjoitti:

kun vaan tietäisitte! täällä suurinosa taitaa olla aika ankean seksielämän omaavia pihtareita jotka salaa seksistä haaveilee. Kun ei ole kokemusta eikä tietoa ja katsellaa kauniita rohkeita ja luotaan mitä lie nyyhky romaaneja suklaata puputtaen niin sitten ei ole oikeasta elämästä mitään tietoa. SEKSI tätä maapalloa pyörittää. Eikä teitäkään nyyhkiviä surkuttelijoita olis jollei äitinne oli antanut pillua isällenne! eiks vaan? =)

Lue lisää

että olet idiootti!!!!!!Ja sinulla on hyvä mielikuvitus, kun kuvittelet ittestäs pikkusen liikaa...päiväunia...hah hahhaa

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

Niitä muita asioita voi tehdä yksin, vaan rakasteluun tarvitaan aina toinen osapuoli.
Tietysti miehet käyttävät hyväkseen mahdollisuuden jos siihen suinkin on tilaisuutta ja oma kulta uskoo mitä sanotaan. On sinisilmäistä porukkaa.
Anna vaan miehesi huseerata vieraissa, niin sinäkin saat osasi..

trolli :-) kirjoitti:

Nauroin vartin tälle kommentille :-)))

Kertokaapa se.

oletpa sinisilmäinen.
nimimerkillä:kokemusta on

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

näin on nännit..jätkät ei ole naisten kamuja .pillua ne viime peliss' on vaille..varsinkin kun "sun kans voi olla oma itseni" liiru,laarum jutut on kuultu..

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

sallikaa mun nauraa

asfsasdfc kirjoitti:

sanoo pihtari! :D

siis mitä pihtaat??

mahtisonni 3000 kirjoitti:

No olihan toi ny aika törkypuhetta, senki prinssinakki

kyl ne prinssi nakit ei markkinoilla juhli.. ne on iso munaset jotka eniten pillua vonkaa..prinssi nakit jää kotiin ja tyytyy välttävään suhteeseen..

voi tehdä kirjoitti:

Niitä muita asioita voi tehdä yksin, vaan rakasteluun tarvitaan aina toinen osapuoli.
Tietysti miehet käyttävät hyväkseen mahdollisuuden jos siihen suinkin on tilaisuutta ja oma kulta uskoo mitä sanotaan. On sinisilmäistä porukkaa.
Anna vaan miehesi huseerata vieraissa, niin sinäkin saat osasi..

Lue lisää

hei ei se ole mitään rakastelua kun käydään panasemassa jonkun kanssa.. teen sitä itse ..raksteluun kuuluu aivan muut jutut..

oksettaa kirjoitti:

Että oot ällö!!! en usko että edes saisit vierasta, omasta puhumattakaan. EI tollasta kukaan kattelis

mene v.loppuna baariin kaikki saa se on varma ..ei oo ikinä tarvinnu yksin kotia lähteä..hah,hah,haa..vitsitvitsi..älääkö oloko niin tosissanne..

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

hei haloo, kyllä NYKYÄÄN kunnon pettäminen, eli seksin harrastaminen muun kuin "oman kullan" kanssa on suurin syy eroihin.
että ihan turha sun on syyllistää keskustelun aloittanutta naista. ei hänellä ole mitään hävettävää, täysin ymmärrettävää että on huolissaan. vaikea tilanne hänellä on muutenkin.

lentävä siemenlinko kirjoitti:

kun vaan tietäisitte! täällä suurinosa taitaa olla aika ankean seksielämän omaavia pihtareita jotka salaa seksistä haaveilee. Kun ei ole kokemusta eikä tietoa ja katsellaa kauniita rohkeita ja luotaan mitä lie nyyhky romaaneja suklaata puputtaen niin sitten ei ole oikeasta elämästä mitään tietoa. SEKSI tätä maapalloa pyörittää. Eikä teitäkään nyyhkiviä surkuttelijoita olis jollei äitinne oli antanut pillua isällenne! eiks vaan? =)

Lue lisää

etsin jo itselleni sellaisen miehen jolla on iso ja hyvä muna.. ei tarvitse muualta lähteä muuta hakemaan, kait sitä on piluissakin eroja, kannattaa siis etsiä sellainen vekotin mikä on hyvä!!

Vaihdoin 8 vuotta sitten työpaikkaa ja pikkujouluissa tutustuin paljon nuorempaan "Merjaan".
Olimme sängyssä laivalla eikä meitä ole sen jälkeen puheet erottanet. Itse olen 51 ja Merja 24 v.
Kaikki asiat joista keskustelemme olemme samaa miestä. Työlaveri kuuli asian ja yritti iskea naiseni. Yritti jopa raiskata Merjan kun olin viikon poissa kotoa. On olevinaan sama paras kaveri vuosien takaa. Mitä tekisitte minin asemassani?
merja kertoi itse minulle.

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

toisen tuntee.....Huom! Kuitenkaan kaikki ei ole uuden "koneen" perään ....Kyllä mies ja nainen voivat olla kaverieta..jos sänkyyn pitää hypätä niin eipä siinä taida olla enää kaveruus kyseessä vaan tilanne on jotain aivan muuta...

ELIKÄ.....sänkyyn ei mennä....

P.S. Jos konetta uutta kaipaa niin ostaa sitten vaikka oikohöylän rautakaupasta....NAINEN ei ole kone kyllä on ihme käsitys jollakulla ja jo tuollainen vielä kaverin löytää niin hyvin osaa oikeat ajatuksensa salata...

yö-keikka-mies kirjoitti:

onhan se totta että kerta vierasta p...lua ja taas päästelee aika komeesti pariviikkoa kotosallakin. Piristää kummasti ja vieras / kielletty p...lu on helvetisti parempaa kuin se mitä kotoa löytyy vaikka naamavärkki olis huonompi.

ei kannata hermostua jos miehes pikkukivaa vaan halua pitää. Pidä ittekki! =)

Lue lisää

Jopas olet itse itsellei puolison valinnut kun ei sitten enää olekaan hyvä....Ai ai onkos mies lyönyt kirveensä kiveen.....Ja tuhnsien joukosta olet valinnan saanut tehdä...
Kyllä oli törkee kirjoitus ihan huonoa tekee ...hyi helkkari , onnex kaikki miehet eivät ole tuollaisia kuitenkaan...

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

Seksiä, sitä ne harrastaa. Mitäs tuosta, se vasta hauskaa onkin! Muu on vain teeskentelyä.

lontoon_tyylit kirjoitti:

Joo, näyttää kuin osa olisi kirjoitellut tänne Kossu-pullon tyhjennettyään.

Oma mieheni opiskeli myös naisvaltaisella kurssilla, eikä mitään koskaan tapahtunut kurssikavereiden kanssa. Kannattaa itse tutustua miehesi uusiin ystäviin. (Itselleni naiset ovat yleensä parhaita ystäviä ja liittolaisia, ei vihollisia tai kilpailijoita). Mene mukaan yhteisiin illanviettoihin, ja näyttäydy miehesi rinnalla. Näet kyllä heti miten muut naiset suhtautuvat sinuun ja onko sinulla syytä olla varuillaan kenenkään suhteen.

On luonnollista tuntea mustasukkaisuutta (se on itsesuojeluvaisto), mutta ei kannata antaa sille yliotetta. Tunnet miehesi ja luotat, ettei hän tee aloitetta muiden naisten suhteen, koska hän rakastaa sinua. Luota omaan vaistoosi, äläkä anna turhien pelkojen (mielikuvituksen) sanella. Pieni tenttaus silloin tällöin vain vahvistaa suhdetta. Siitä toinen näkee, että vielä välitetään. Keskustelkaa suhteestanne ja tunteistanne usein.

Lue lisää

aikalailla samanlainen tapaus oli meillä viimesyksynä. nuori tyttö pyöri mieheni ympärillä ja väitti olleensa ihastunut tämän kämppikseen. ja pitävänsä miestäni kuin veljenä. ja niitä puheita uskoin. kunnes hän soitteli miehelleni entistä enemmän, eikä tullut kämpillä käymään jos olin paikalla vaikka kämppis kyl oli kotona ja mieskään ei ehtinyt puhelimessa puhumaan jos tuo neiti sattu olemaan siellä... mutta heitin kaiken mielestäni, kunnes minulle paljastettiin että olivat kävelleet käsikädessä baariin (mikä paljastui käsikyngässä kävelyksi koska mieheni käveli "liian nopeaa" ettei perässä tahtonut pysyä...)kysyin siis suoraan mieheltäni oliko ihastunut, sanoi ettei ollut ja kysyi itse tuolta neidiltä oliko tämä ihastunut mieheeni

ei ollut

ja hups, ei neitiä enää näkynyt kämpillä eikä puhunut enää sanaakaan miehelleni. Paljastui lopulta pinnalliseksi ihmiseksi

ainut tapaus missä olen ollut mustasukkainen,ja ihan syystä(?)

mutta olen monesti joutunut toteamaan että jos en olisi oppinut luottamaan häneen emme olisi seurustelleet alkuhuuman jälkeen kauaa. nyt olemme kihloissa.

ei niitä naisia kannata pelätä, itse olen ottanut sen kannan, että pyrin illan aikana tutustumaan näihin naispuolisiin kavereihin jos jossain juhlimassa ollaan :) näin olen saanut itsellenikin paljon hyvä tuttuja :D

tietenkin kaikki ovat erilaisia, mutta luottamus on se riski joka mielestäni kannattaa ottaa. Jos tuo nainen on miehesi kanssa kerta niin hyvä kaveri, pydä miestäsi voisitteko tavata jossain baarissa ja tutustua :) niinkuin kaikkiin kavereihin tutustutaan :D

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

Ja samalla naises vonkaa vierasta kullia minkä ehtii, ja se tekee todella hyvää, kun oma mies millainen vanhus lie...Nuorella vauhtia riittää sängyssä koko yön ja vipinät sen mukaiset...Niin monet tekee kun ovat poissa hetkenki kotoa, ovat omilla rakastajillaan, illanviettoja nuorekkaan miehen kainalossa, ym eikä tarvis siten vonkaakaan, kun nuoret miehet on nii auliita, naisille...Mitä pyydetään vongataan aina onnistuu saadaan mitä haetaankin....Näin on nykypvää ja kiihtyy vaan...Ukot menköö itseensä ja maistakoon omaa lääkettään....Näin se on ja maailma on!!!!

yö-keikka-mies kirjoitti:

onhan se totta että kerta vierasta p...lua ja taas päästelee aika komeesti pariviikkoa kotosallakin. Piristää kummasti ja vieras / kielletty p...lu on helvetisti parempaa kuin se mitä kotoa löytyy vaikka naamavärkki olis huonompi.

ei kannata hermostua jos miehes pikkukivaa vaan halua pitää. Pidä ittekki! =)

Lue lisää

Se tuo vaihtelua, ja virkistyy ja nautinnotkin kestäviä vieraan kullin syleilyssä.. Ja jaksaa arkea kotona paremmin kun 'on se oma henk. koht. miesrakastaja puh.nron päässä' ei kun sovitaan tapaaminen ja AINA kun iltalenkille tai muu illanvietto kavereiden kanssa menossa, nii samalla käy se pitkäkestoisen kullin luona joka himot tuo tosta vaan naiselle ku naiselle...Jaksaa vanhaa rumaa ukkoa moni nainen hetken kotona katsella...Mut taas uudestaan sama vauhti...mennä 'iltalenkille' ym 'shoppailun' sijasta meneekin rakastajalleen...Näin osataan hyvin nämä taiat niin monen monen naisen tavoin...Ollaan ovelia ja silmät auki...ja käytetään 'vieras mies tilaisuuksia' hyväksi aina kun mahdollista!!!!

kokemusta on kirjoitti:

Kyllä se nyt vaan niin on että pillua se vonkaa
itsekin tekisin niin, Vieras kone teke välillä niin hyvää!

Johan on idiootimaista touhua! Hyvät ihmiset, jos haluatte paljon vieraita sänkyynne, pysykää sinkkuna ja jos teille riittää se yksi ainoa jonka kanssa jaat sängyn menkää avo/avioliittoon. näin kukaan ei loukkaannu ja ei tarvitse kärsiä huonosta omatunnosta! Kaikkihan ne vaan reikiä on! Ja jos haluaa liitossa elävä vaihtelua, siitä voi/pitää puhua puolison kanssa, on olemassa kaikenlaisia roolileikki mahdollisuuksia, välineitä ja ym. Ties vaikka löytäisit kumppanistasi aivan uuden puolen;)

Ällikkä kirjoitti:

Johan on idiootimaista touhua! Hyvät ihmiset, jos haluatte paljon vieraita sänkyynne, pysykää sinkkuna ja jos teille riittää se yksi ainoa jonka kanssa jaat sängyn menkää avo/avioliittoon. näin kukaan ei loukkaannu ja ei tarvitse kärsiä huonosta omatunnosta! Kaikkihan ne vaan reikiä on! Ja jos haluaa liitossa elävä vaihtelua, siitä voi/pitää puhua puolison kanssa, on olemassa kaikenlaisia roolileikki mahdollisuuksia, välineitä ja ym. Ties vaikka löytäisit kumppanistasi aivan uuden puolen;)

Lue lisää

vittu ootte sekasi kaikki. jos tietää ettei pysty oleen suhtees pettämättä, ÄLKÄÄ RUVETKO SIIHEN vaan pysykää sinkkuna jos niin kiihottaa olla kaikkien kanssa!!! itselläni on aina ollut periaatteena että jos KÄY EDES MIELESSÄ pettäminen NIIN JÄTÄN poikaystäväni mielummin.. minua jätetyksi tuleminen satuttaisi vähemmän kuin pettäminen, sitä en siedä. JA TE PIKKUMULKKUISET EPÄTOIVOISET MIEHEN PUOLIKKAAT, hankkikaa ELÄMÄ!! paskiaiset.. onko tullu mieleen että jos se oma muija ei anna, se ei meinaa sitä että pihtaa, vaan että sitä ei yksinkertasesti kiinnosta oma mies enään, koska ootte tollasia paskiaisia!!

murmelimummeli kirjoitti:

Miten kehtaat noin saastaista edes kirjoittaa.
Hävetkää,,,on elämässä muutakin kuin seksi.

Toki elämässä on muutakin kuin seksi, vaan kyllä koko elämä perustuu seksiin. Jos ja kun seksi loppuu elämä on , ainakin mieheltä ohi, puute vaikuttaa työkykyyn ja koko elämään se menee löntystelyks.
Vanha totuus on, että miehen pitää tavata ovuloiva nainen kerran kuussa jos meinaa säilyttää elinvoimansa. Ainakin maalla se tuppaa oleen vaikeaa.
Se siitä feomonin puutteesta.

Kiitos näistä. Vaikka kovasti pelottaa, olen yrittänyt karistaa huonot ajatukset pois päästä. Koska niinhän se on, jos on lähteekseen niin sitten lähtee. Eikä toista ainakaan kahlitsemalla saa pidettyä.

didoh kirjoitti:

Kiitos näistä. Vaikka kovasti pelottaa, olen yrittänyt karistaa huonot ajatukset pois päästä. Koska niinhän se on, jos on lähteekseen niin sitten lähtee. Eikä toista ainakaan kahlitsemalla saa pidettyä.

Lue lisää

Näin on

Exällä oli lesbokaveri, joka sitten kuitenki totesi tykkäävänsä miehistä. Eli vaikka kuinka väittää olevansa lesbo ja toitottaa sitä avoimesti sitten kaikille, voi ihminen yhtäkkiä muuttaa mielensä. Siihen asti oli ajatellut, että homoseksuaalisuudelle ei voi itse mitään, mutta nyt olen alannut miettiä onko se sittenkin oma valinta? Kyseinen nainen oli hokenut tykkäävänsä vain ja ainoastaan naisista ja oli varma lesboudestaan. Tai sitten tämä lesbous oli vain huomion hakua ja vale. Oma kyyninen näkemykseni on, että ihminen voi panna kaikkea mikä liikkuu, ei siihen välttämättä tarvitse edes sympatiaa.

paikkaansa kirjoitti:

Exällä oli lesbokaveri, joka sitten kuitenki totesi tykkäävänsä miehistä. Eli vaikka kuinka väittää olevansa lesbo ja toitottaa sitä avoimesti sitten kaikille, voi ihminen yhtäkkiä muuttaa mielensä. Siihen asti oli ajatellut, että homoseksuaalisuudelle ei voi itse mitään, mutta nyt olen alannut miettiä onko se sittenkin oma valinta? Kyseinen nainen oli hokenut tykkäävänsä vain ja ainoastaan naisista ja oli varma lesboudestaan. Tai sitten tämä lesbous oli vain huomion hakua ja vale. Oma kyyninen näkemykseni on, että ihminen voi panna kaikkea mikä liikkuu, ei siihen välttämättä tarvitse edes sympatiaa.

Lue lisää

tiedän minäkin tapauksia että lesbo nainen on ollut miehen kanssa. Mutta yleensä ne on olleet kokeiluja - jos vaikka sittenkin. Tiedän monen heteron naisenkin olleen sängyssä saman sukupuolen kanssa ihan vain siksi että he ovat halunneet nähdä miten itse kokevat ja ajattelevat.

Jotkut ovat toki päättäneet että ovat kiinnostuneita vain samasta sukupuolesta, toiset vain ovat. Kaikille seksuaalinen suuntautuminen ei ole omaehtoinen valinta.

Sielujen sympatia ei ole kiinni sukupuolesta tai seksuaalisuudesta.

Kuitenkin, minunkin miehelläni on naispuolisia ystäviä ja tiedän hänen olleen myös kahvilla heidän kanssaan. En ole mustasukkainen, sillä luotan häneen ja tiedän, että vaikka hän hairahtuisikin, antaisin anteeksi.

Kuitenkin, suosittelen että seuraat tilannetta sivusta, luota mieheen, mutta pidä silmät avoinna. Se jos hän on poissa oleva aina ajoittain saattaa johtua myös kouluhommista tai mistä tahansa muustakin. Kumppanit eivät ajattele toisiaan tai toisia naisia/miehiä 24/7

paikkaansa kirjoitti:

Exällä oli lesbokaveri, joka sitten kuitenki totesi tykkäävänsä miehistä. Eli vaikka kuinka väittää olevansa lesbo ja toitottaa sitä avoimesti sitten kaikille, voi ihminen yhtäkkiä muuttaa mielensä. Siihen asti oli ajatellut, että homoseksuaalisuudelle ei voi itse mitään, mutta nyt olen alannut miettiä onko se sittenkin oma valinta? Kyseinen nainen oli hokenut tykkäävänsä vain ja ainoastaan naisista ja oli varma lesboudestaan. Tai sitten tämä lesbous oli vain huomion hakua ja vale. Oma kyyninen näkemykseni on, että ihminen voi panna kaikkea mikä liikkuu, ei siihen välttämättä tarvitse edes sympatiaa.

Lue lisää

siellä taas yrittänyt käydä lesbosta. Usein bisset väittävät olevansa pelkästään naisiin päin kallellaan, etteivät lesbonaiset syrjisi. (Yleinen pelkohan on, että se bisse kyllästyy yhteen sukupuoleen ja lähtee rilluttelemaan...)

Nämä poikkeavat ovat tämän yhteiskunnan syöpää ja kaikki ne hutka hurskastelevat näiden sairaiden puolesta.

Roviolle kirjoitti:

Nämä poikkeavat ovat tämän yhteiskunnan syöpää ja kaikki ne hutka hurskastelevat näiden sairaiden puolesta.

ja vielä kaikki nekin jotka näiden puolesta hurskastelee!! Wautsi wau! Entäs sitten kun kaikki nuo on roviolla poltettu?? Onko sitten sinun vuorosi tai niiden jotka tätä roviota kannattavat, vaativat??

kyllä se lepikselläkin tekee mieli meisseliä aina väliin ?

painanut kirjoitti:

kyllä se lepikselläkin tekee mieli meisseliä aina väliin ?

Olen sinkkumies ja hyvillä mielin, kun tuttavani lepsopari ystäviäni. Molemmat ottavat miestä - toisiltaan salaa! Minun luottavat - toisistaan tietämättä... Toinen haluu vain kutinaansa kynnetöntä ilman suukottelua. On kuulemma puolisolleen silloin uskollinen. Kunpuolisollaan ei ole lemmenmelaa. PatteriPetet siellä surraa.
Toinen, lihavampi imee tosi lujaa ja molempii päitä... Siis silloin kun haluu luomuu.
Seksissä kun kaikki on mahdollista!
Hassua, kun tuttavat ihmettelevät kuinka tulen toimeen naisetta - viriili miäs... Onhan mulla kaksikin..

seura.nainen kirjoitti:

tiedän minäkin tapauksia että lesbo nainen on ollut miehen kanssa. Mutta yleensä ne on olleet kokeiluja - jos vaikka sittenkin. Tiedän monen heteron naisenkin olleen sängyssä saman sukupuolen kanssa ihan vain siksi että he ovat halunneet nähdä miten itse kokevat ja ajattelevat.

Jotkut ovat toki päättäneet että ovat kiinnostuneita vain samasta sukupuolesta, toiset vain ovat. Kaikille seksuaalinen suuntautuminen ei ole omaehtoinen valinta.

Sielujen sympatia ei ole kiinni sukupuolesta tai seksuaalisuudesta.

Kuitenkin, minunkin miehelläni on naispuolisia ystäviä ja tiedän hänen olleen myös kahvilla heidän kanssaan. En ole mustasukkainen, sillä luotan häneen ja tiedän, että vaikka hän hairahtuisikin, antaisin anteeksi.

Kuitenkin, suosittelen että seuraat tilannetta sivusta, luota mieheen, mutta pidä silmät avoinna. Se jos hän on poissa oleva aina ajoittain saattaa johtua myös kouluhommista tai mistä tahansa muustakin. Kumppanit eivät ajattele toisiaan tai toisia naisia/miehiä 24/7

Lue lisää

seksin halu ja rakkauden tuntuma ovat erillisiä asioita tunnemaailmassakin. Eri ole aivan tavatonta, että lesbo nainen haluaa seksiinsä kiimaan aitoa jormaa, vaikka onkin kiinnostunut naiseen. Teillä on käsittelemättä ryhmän kimppakiva!
Kaksi naista rakastelee toisiaan kolmannen; miehen; ollessa samassa orgiassa se patteripeten korvike. Toinen on päällä jorman hoidossa, toinen kielimössä ja mimmit suukottelevat keskenään, rintojaan hyväillen.
Sehän on vain järjestelykysymys! Ei siis kannata soimia lepsuttajia! Miksi olla siis mustis, koska naattimista kyllä riittää!

Olemme puineet asiaa joka viikko viimesten parin kuukauden aikana, välillä useampaankin kertaan. Ei mitään riitelyä, vaan ihan asiallista keskustelua. Olen itse vaan väsynyt samoin kuin miehenikin ottamaan asiaa enää esille ja siksi ajattelin kysellä täältä mielipiteitä. Todella asiallisia kommentteja olenkin jo saanut. Suuret kiitokset niistä! Kaveripuolelta tulee yleensä vaan kauhisteluja miten asiassa voi käydä ja siihen ajatteluun en enää halua lähteä mukaan.

"Miehellä voi hyvinkin olla naiskavereita eikä siitä kaveruudesta tarvitse tulla yhtään mitään sen enempää. "

Suurimmalla osalla näin ei kuitenkaan ole. Yleensä lähes aina on sitä virittyneisyyttä.

Yksi mies ei kesää tee. Tuo ystävyys on se perinteinen asia, mistä työpaikkaromanssit ja pettämiset ponnistaa.

ja voi, mutta yleensä ei ole kirjoitti:

"Miehellä voi hyvinkin olla naiskavereita eikä siitä kaveruudesta tarvitse tulla yhtään mitään sen enempää. "

Suurimmalla osalla näin ei kuitenkaan ole. Yleensä lähes aina on sitä virittyneisyyttä.

Yksi mies ei kesää tee. Tuo ystävyys on se perinteinen asia, mistä työpaikkaromanssit ja pettämiset ponnistaa.

Lue lisää

Mistä on lähtöisin tieto, että "suurimmalla osalla näin ei ole"? Kaipaisin vaikka linkkiä johonkin tutkimukseen mikä asiasta on tehty. Itse pystyn kertomaan vain omalta osaltani ja siitä mitä olen ympärilläni nähnyt.

Mutu-tuntuma on eri asia kuin fakta. Monesti kun pyörittelee tuntemuksiaan omassa päässään uudestaan ja uudestaan, häilyvästä mutu-tunteesta tulee itselle omasta mielestään erittäin vahva faktatieto. Olisiko tässä käynyt näin?

nimimerkki m kirjoitti:

Mistä on lähtöisin tieto, että "suurimmalla osalla näin ei ole"? Kaipaisin vaikka linkkiä johonkin tutkimukseen mikä asiasta on tehty. Itse pystyn kertomaan vain omalta osaltani ja siitä mitä olen ympärilläni nähnyt.

Mutu-tuntuma on eri asia kuin fakta. Monesti kun pyörittelee tuntemuksiaan omassa päässään uudestaan ja uudestaan, häilyvästä mutu-tunteesta tulee itselle omasta mielestään erittäin vahva faktatieto. Olisiko tässä käynyt näin?

Lue lisää

muutkin puhuvat. (En muuten ole edellinen.)
Sinulla on tietoa oman kokemuksesi perusteella, ja niin minullakin.

Kaikki miespuoliset ystäväni ovat pyrkineet jossain vaiheessa vällyjen väliin kanssani. Siitä olen saanut sellaisen käsityksen, että miehet, jotka kykenevät pelkkään ystävyyssuhteeseen naisen kanssa, ovat hrvinaisia.

Käsitystäni vahvistaa vielä näiltä palstoilta lukemani jutut. Joskus joku mies on kertonut miesten naureskelevan mies-nais ystävyydestä: tuo nainen "seisottaa" tuota miestä. He varoittelevat toisiaan joutumasta "kaveristatukseen". Jotkut miehet ihmettelevät, kun nainen antaa muille, mutta ei kaveripojulle. Tuon tyyppisistä jutuista on tullut sellainen käsitys, että miehet itsekin pitävät selviönä, että miehen puolelta seksuaalinen jännite on aina olemassa näissä suhteissa.

didoh kirjoitti:

Olemme puineet asiaa joka viikko viimesten parin kuukauden aikana, välillä useampaankin kertaan. Ei mitään riitelyä, vaan ihan asiallista keskustelua. Olen itse vaan väsynyt samoin kuin miehenikin ottamaan asiaa enää esille ja siksi ajattelin kysellä täältä mielipiteitä. Todella asiallisia kommentteja olenkin jo saanut. Suuret kiitokset niistä! Kaveripuolelta tulee yleensä vaan kauhisteluja miten asiassa voi käydä ja siihen ajatteluun en enää halua lähteä mukaan.

Lue lisää

Pahin mitä voit tehdä on vatvoa asiaa ja kytätä tekemisiä. Sellainen enemmänkin varmistaa pelkäämäsi lopputuloksen.

Jos sortuu vieraaseen niin sortuu ja sille aika vähän voit.

ja voi, mutta yleensä ei ole kirjoitti:

"Miehellä voi hyvinkin olla naiskavereita eikä siitä kaveruudesta tarvitse tulla yhtään mitään sen enempää. "

Suurimmalla osalla näin ei kuitenkaan ole. Yleensä lähes aina on sitä virittyneisyyttä.

Yksi mies ei kesää tee. Tuo ystävyys on se perinteinen asia, mistä työpaikkaromanssit ja pettämiset ponnistaa.

Lue lisää

vai häntä moppea.JOS ihmisellä on moraalia yhtään ja sitä ns.selkärankaa, ei se lähde jokaisen persiinheiluttajan mukaan.Seksuaalisuus on hieno asia ja itse olen jopa kertonut parillekin kaverille että ne on hyvännäköisiä ja seksikkäistä miehiä.Molemmat olis välillä, ajoittain valmiita seksiin kanssani ,mutta mä en halua pettää puolisoani.Ja toiseksi ne on mulle NIIn hyviä ystäviä ja antavat mulle ihmisenä ja kaverina NIIN paljon enemmän kuin mikään hetken pano antaa etten haluaisi menettää sitä kunnioitusta heitä kohtaan.KOSka se ystävyys muuttuu ja se ei tule koskaan samaksi takaisin jos siihen sotkee seksijuttuja.HEtken hurma on monen turma.Ei kaikki ihmiset ole kuin amerikkalaisissa draamoissa että kaikkea saa nussia mikä ei juokse karkuun.JA meitä Suomalaisia pidetään kristittyinä!!!!!!HÄpeäksi nämä jutut on.himoitaan toisen omaa.

didoh kirjoitti:

Olemme puineet asiaa joka viikko viimesten parin kuukauden aikana, välillä useampaankin kertaan. Ei mitään riitelyä, vaan ihan asiallista keskustelua. Olen itse vaan väsynyt samoin kuin miehenikin ottamaan asiaa enää esille ja siksi ajattelin kysellä täältä mielipiteitä. Todella asiallisia kommentteja olenkin jo saanut. Suuret kiitokset niistä! Kaveripuolelta tulee yleensä vaan kauhisteluja miten asiassa voi käydä ja siihen ajatteluun en enää halua lähteä mukaan.

Lue lisää

En usko että tekisi hyvää suhteellenne sekään, että miehesi joutuisi luopumaan ystävänaisistaan. Hän tuntisi siitä sinulle kuitenkin pientä kaunaa.
Kaikkein paras olisi jos miehesi itse jollakin tapaa löytäisi sen sopivan tason kuinka paljon on soveliasta viettää aikaa heidän kanssaan. Jos hän sinua rakastaa niin varmasti ihan kunnioituksesta ja kohteliaisuudesta sinua kohtaan rajoittaa kanssakäymisen muiden kanssa soveliaalle tasolle.

Siinä vaiheessa jos hän esimerkiksi suunnittelee jonkun naiskaverinsa kanssa viikonlopun patikkaretkeä, niin sinulla on lupa ja aihetta vetää herne nenään. Vaikka sellainen olisikin täysin viatonta yhdessäoloa, niin se vain ei olisi kohteliasta sinua kohtaan. Kenen tahansa mielessä alkaisi siinä vaiheessa pyöriä että mitäkähän ne siellä tekee juuri nyt.

Eli toivottavasti osaat ja uskallat luottaa mieheesi, mutta tarvittaessa myös sanoa hänelle mitä et voi hyväksyä.

Sinä sen osasit kirjoittaa/sanoa todella hyvin. Olen kanssasi samaa mieltä. Mustasukkaisuuden mörkö pois elämästä , joskin se on vaikeaa mutta onnistuu kun vain päättää niin ja yrittää tosissaa. Kaikkihan joskus olemme sen tunteen kokeneet ei ole mukavaa ja todella myrkyttää elämän.

Edellinen henkilö puhui asiaa, ja minusta jokaisen parisuhteessa elävän kannattaisi liimata tuo teksti vaikkapa jääkaapin oveen :)

Itsekin olen mietiskellyt, että kun tapaan mieheni naispuolisen kaverin, tiedän heti onko heillä jotain muuta kuin pelkkää kaveruutta. Katseet ja eleet kertovat paljon. Olen päättänyt luottaa. Rakkaus on myös tahtomista.

didoh kirjoitti:

Itsekin olen mietiskellyt, että kun tapaan mieheni naispuolisen kaverin, tiedän heti onko heillä jotain muuta kuin pelkkää kaveruutta. Katseet ja eleet kertovat paljon. Olen päättänyt luottaa. Rakkaus on myös tahtomista.

Lue lisää

Mustasukkaisuus on ihan hyvä tunne ,koska silloin tiedät että hän on sulle tärkeä.Mutta se voi myös syödä suhteen pilalle joten kannattaa julistaa "sota" parisuhteenne puolesta.Mene selkeästi esille( muistuta naista että olet olemassa miehesi elämässä) ja laittaudukin kauniiksi kun miehesi näkee teidät yhtäaikaa.Tee naiselle selväksi että olet hänen reviirillään.Mutta ole ystävällinen hänelle ja osoita olevasi fiksu nainen ja hyvä puoliso.RAkkaus on nimenomaan tahtomista ja päätös siitä kenen kanssa haluaa elää.JOSkus on ihan piristävää tutustua uusiin ihmisiin ja parisuhteen pitää kestää pienet muutokset ilmapiirissä.Toki jokainen jossain vaiheessa miettii seksiäkin uusien ihmisten kanssa mutta so what? ei kaikissa ole sitä haluttavuutta että niitten mukaan lähtis.VAikka olis sitä viritystäkin ( koska kotonakin saa ).Osoita miehellesi nyt erityistä hellyyttä ja huomaavaisuutta ja pussaa se pyörryksiin, laita lempiruokaa jne.
OLetko kertonut olevasi huolissasi naisesta/miehestäsi.Suhde voi oikeesti lipsahtaa luvattomaankin, vaikka he muuta kuvittelee.JOS kemiaa on paljon..be careful and strong.Loppujen lopuksi kaikki suhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen.Sano miehellesi että ilmoittaa ajoissa jos ajatus on muuttunut.Me ollaan sovittu mieheni kanssa että ollaan rehellisiä toisillemme ja jos suhde alkaa ahdistaa liikaa niin siitä voi lähteä ja sen voi myös selvittää mikä kenkää puristaa.Itsetutkiskelu on nyt paikallaan.Toivotan sulle voimia ja viisautta.

että se nainen voi olla katala..esitellessä voi näyttää rehelliseltä jne mut sun selän takana tehdä muuta.
Kyllä minä koulussa tykästyin varattuun mieheen ja siellä tapahtuki sitte puolin jos toisin nipistelyä, halailua, kutittelua, pepulle läpsimistä ja kaikkee kivaa pikku kiusaa =D
Eikä mua kiinnostanu oliko sillä miehellä nainen..
Ja tämän naisen kanssa jokunen viesti läheteltiin ja tuli ilmi että oli puhunu minusta kotona kuinka mukava olin jne.. Ja lisää vettä myllyyn

*Annabelle* kirjoitti:

Mustasukkaisuus on ihan hyvä tunne ,koska silloin tiedät että hän on sulle tärkeä.Mutta se voi myös syödä suhteen pilalle joten kannattaa julistaa "sota" parisuhteenne puolesta.Mene selkeästi esille( muistuta naista että olet olemassa miehesi elämässä) ja laittaudukin kauniiksi kun miehesi näkee teidät yhtäaikaa.Tee naiselle selväksi että olet hänen reviirillään.Mutta ole ystävällinen hänelle ja osoita olevasi fiksu nainen ja hyvä puoliso.RAkkaus on nimenomaan tahtomista ja päätös siitä kenen kanssa haluaa elää.JOSkus on ihan piristävää tutustua uusiin ihmisiin ja parisuhteen pitää kestää pienet muutokset ilmapiirissä.Toki jokainen jossain vaiheessa miettii seksiäkin uusien ihmisten kanssa mutta so what? ei kaikissa ole sitä haluttavuutta että niitten mukaan lähtis.VAikka olis sitä viritystäkin ( koska kotonakin saa ).Osoita miehellesi nyt erityistä hellyyttä ja huomaavaisuutta ja pussaa se pyörryksiin, laita lempiruokaa jne.
OLetko kertonut olevasi huolissasi naisesta/miehestäsi.Suhde voi oikeesti lipsahtaa luvattomaankin, vaikka he muuta kuvittelee.JOS kemiaa on paljon..be careful and strong.Loppujen lopuksi kaikki suhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen.Sano miehellesi että ilmoittaa ajoissa jos ajatus on muuttunut.Me ollaan sovittu mieheni kanssa että ollaan rehellisiä toisillemme ja jos suhde alkaa ahdistaa liikaa niin siitä voi lähteä ja sen voi myös selvittää mikä kenkää puristaa.Itsetutkiskelu on nyt paikallaan.Toivotan sulle voimia ja viisautta.

Lue lisää

jota oikeasti kavereina haluavat naiset joutuvat nielemään.

"Laittaudu kauniiksi". Niin että ajattelit sittenkin vetää jonkun naisten välisen kilpailun kehiin?

Mulle on aivan sama minkänäköinen mieskaverini nainen on, tiedän että hän seurustelee ja tämä nainen tekee hänet onnelliseksi. Tuollainen epätoivoinen elvistely näkyy ihan varmasti läpi, ja tuollainen koulun portille "ujuttautuminen".

Minusta ei ainakaan ole mitään uhkaa. Mies on mukava tyyppi, kaverina meillä synkkaa mutta en koskaan voisi ajatella hänestä enempänä... Koska hänellä on joitakin piirteitä tms. jollaisia ei jaksaisi 24/7. Tämähän on tietysti liian loukkaavaa naisystävän kuulla, koska hänhän haluaisi kuulla vain että oma poikaystävä on maailman ihanin ja kaikki naiset haluaisi nimenomaan tämän miehen...

Tavataan reilusti, ei tarvitse vetää sitä pakkelia naamaan. Kyllä mua kiinnostaa tavata kaverini tyttöystävä, mutta sellainen reviirinokittelu ei kiinnosta pätkääkään, saa vain minut vaivaantuneeksi. Enemmän mua kiinnostaa tutustua ihan normaalisti, ihminen ihmisenä. Ikävää että jotkut naiset ei siihen kykene. Ihminen on muutakin kuin vain sukupuoli.

didoh kirjoitti:

Itsekin olen mietiskellyt, että kun tapaan mieheni naispuolisen kaverin, tiedän heti onko heillä jotain muuta kuin pelkkää kaveruutta. Katseet ja eleet kertovat paljon. Olen päättänyt luottaa. Rakkaus on myös tahtomista.

Lue lisää

ON hyvä idea mennä koululle vastaan miestäsi mutta anna hänen itse esitellä kaverinsa sinulle! Jos hän ei sitä tee, on melko varmasti sinulla jonkinverran aihetta epäilyyn. Jos miehesi rakastaa ja välittää tunteistasi, hän esittelee naisen sinulle automaattisesti ilman pyyntöäsi!
Luottaa voit mieheesi, vielä kun ei ole aihetta muuhun.. Satutat vain omaa mieltäsi ja TEET elämän vaikeaksi itsellesi jos mietit ja "keksit" asioita päässäsi.

*Annabelle* kirjoitti:

Mustasukkaisuus on ihan hyvä tunne ,koska silloin tiedät että hän on sulle tärkeä.Mutta se voi myös syödä suhteen pilalle joten kannattaa julistaa "sota" parisuhteenne puolesta.Mene selkeästi esille( muistuta naista että olet olemassa miehesi elämässä) ja laittaudukin kauniiksi kun miehesi näkee teidät yhtäaikaa.Tee naiselle selväksi että olet hänen reviirillään.Mutta ole ystävällinen hänelle ja osoita olevasi fiksu nainen ja hyvä puoliso.RAkkaus on nimenomaan tahtomista ja päätös siitä kenen kanssa haluaa elää.JOSkus on ihan piristävää tutustua uusiin ihmisiin ja parisuhteen pitää kestää pienet muutokset ilmapiirissä.Toki jokainen jossain vaiheessa miettii seksiäkin uusien ihmisten kanssa mutta so what? ei kaikissa ole sitä haluttavuutta että niitten mukaan lähtis.VAikka olis sitä viritystäkin ( koska kotonakin saa ).Osoita miehellesi nyt erityistä hellyyttä ja huomaavaisuutta ja pussaa se pyörryksiin, laita lempiruokaa jne.
OLetko kertonut olevasi huolissasi naisesta/miehestäsi.Suhde voi oikeesti lipsahtaa luvattomaankin, vaikka he muuta kuvittelee.JOS kemiaa on paljon..be careful and strong.Loppujen lopuksi kaikki suhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen.Sano miehellesi että ilmoittaa ajoissa jos ajatus on muuttunut.Me ollaan sovittu mieheni kanssa että ollaan rehellisiä toisillemme ja jos suhde alkaa ahdistaa liikaa niin siitä voi lähteä ja sen voi myös selvittää mikä kenkää puristaa.Itsetutkiskelu on nyt paikallaan.Toivotan sulle voimia ja viisautta.

Lue lisää

Itse olen joutunut kokemaan toisen naisen kuvioissa pyörimisen.Siitä olen oppinut, että toiseen ei voi koskaan luottaa täydestä sydämestä. Rakkaussuhteisiin kun ei ole annettu mitään takuita. Minunkin mieheni selitti aina asian niin, että nainen...toinen nainen...kolmas nainen...lomaseura haluaisi seurustella...hän ei koska rakastaa minua. Mutta miten asiat olivatkaan lopulta... oikein emävalehtelija. Ja paskat...nyt se ihan naurattaa.
Sinua huolettaa ja vaivaa asia...Siispä kysy suoraan mieheltäsi ns. ystävyyssuhteesta. Tee selväksi, mihin suostut.Entäpä, jos sinullakin olisi toista sukupuolta oleva ystävä.Anna miehesi maistaa samaa lääkettä...vaikutukset näkyvät hyvin pian. Älä ole liian itsestään selvyys miehellesi!

petetty kirjoitti:

Itse olen joutunut kokemaan toisen naisen kuvioissa pyörimisen.Siitä olen oppinut, että toiseen ei voi koskaan luottaa täydestä sydämestä. Rakkaussuhteisiin kun ei ole annettu mitään takuita. Minunkin mieheni selitti aina asian niin, että nainen...toinen nainen...kolmas nainen...lomaseura haluaisi seurustella...hän ei koska rakastaa minua. Mutta miten asiat olivatkaan lopulta... oikein emävalehtelija. Ja paskat...nyt se ihan naurattaa.
Sinua huolettaa ja vaivaa asia...Siispä kysy suoraan mieheltäsi ns. ystävyyssuhteesta. Tee selväksi, mihin suostut.Entäpä, jos sinullakin olisi toista sukupuolta oleva ystävä.Anna miehesi maistaa samaa lääkettä...vaikutukset näkyvät hyvin pian. Älä ole liian itsestään selvyys miehellesi!

Lue lisää

kyllä se niin vaan on et harvassa ne luotettavat miehet on....olen ollut jo monta vuotta naimisissa ja sitte vaan kerran se narahti....yritäppä sitten luottaa vaikka kuinka lupaa lopettaa pettämisen...
monet miehet on sikoja.

tätä shaipaa kirjoitti:

jota oikeasti kavereina haluavat naiset joutuvat nielemään.

"Laittaudu kauniiksi". Niin että ajattelit sittenkin vetää jonkun naisten välisen kilpailun kehiin?

Mulle on aivan sama minkänäköinen mieskaverini nainen on, tiedän että hän seurustelee ja tämä nainen tekee hänet onnelliseksi. Tuollainen epätoivoinen elvistely näkyy ihan varmasti läpi, ja tuollainen koulun portille "ujuttautuminen".

Minusta ei ainakaan ole mitään uhkaa. Mies on mukava tyyppi, kaverina meillä synkkaa mutta en koskaan voisi ajatella hänestä enempänä... Koska hänellä on joitakin piirteitä tms. jollaisia ei jaksaisi 24/7. Tämähän on tietysti liian loukkaavaa naisystävän kuulla, koska hänhän haluaisi kuulla vain että oma poikaystävä on maailman ihanin ja kaikki naiset haluaisi nimenomaan tämän miehen...

Tavataan reilusti, ei tarvitse vetää sitä pakkelia naamaan. Kyllä mua kiinnostaa tavata kaverini tyttöystävä, mutta sellainen reviirinokittelu ei kiinnosta pätkääkään, saa vain minut vaivaantuneeksi. Enemmän mua kiinnostaa tutustua ihan normaalisti, ihminen ihmisenä. Ikävää että jotkut naiset ei siihen kykene. Ihminen on muutakin kuin vain sukupuoli.

Lue lisää

miksi ihmeessä olet sitten noin epävarma alkutekstissäsi?Tiedät jo miten toimia!Anteeksi oma heikkouteni naisena..olet paljon vahvempi ja rohkeampi kuin uskalsin ajatellakaan.

Voisin ja haluaisinkin. Koulu on vain toisella paikkakunnalla ja meillä on myös lapsia, joista jonkun on huolehdittava.

Ei kai myt normaalilla ihmisellä voi hormonit hyrrätä kavereiden kanssa. Mustasukkaisuus on osoitus huonosta itsetunnosta, tai jokin sairas tapa kerjätä huomiota. Sillä vain loukkaa. Tietenkin on jossain määrin keskiverrosta poikkeavaa, jos on paljon eri sukupuolen kavereita. Voi johtua alasta, tai persoonallisuuden eroista. Kyse on kai kumppanin kohdalla myös erilaisuuden sietokyvystä.

N. Ormaali kirjoitti:

Ei kai myt normaalilla ihmisellä voi hormonit hyrrätä kavereiden kanssa. Mustasukkaisuus on osoitus huonosta itsetunnosta, tai jokin sairas tapa kerjätä huomiota. Sillä vain loukkaa. Tietenkin on jossain määrin keskiverrosta poikkeavaa, jos on paljon eri sukupuolen kavereita. Voi johtua alasta, tai persoonallisuuden eroista. Kyse on kai kumppanin kohdalla myös erilaisuuden sietokyvystä.

Lue lisää

hormoonit hyrrätä, mutta olen sen verran vanhanaikainen, että en voi ymmärtää jos joku rikkoo lupauksensa.... Monesti on tehnyt mieli ja ilmeisesti vastapuolikin olisi ollut valmis, mutta ei käy. En halua pilata suhdettani maailman parhaimman ja kauneimman naisen kanssa... Ehkä joitakin kuitenkin pippeli vie ja silleen, mutta luottamus toiseen ihmiseen on se mitä avioliitto ja suhde yleensä on. Jos ei siihen pysty, niin se pitäisi rehellisyyden nimissä kerto partnerille, eikö?

mie vuan kirjoitti:

hormoonit hyrrätä, mutta olen sen verran vanhanaikainen, että en voi ymmärtää jos joku rikkoo lupauksensa.... Monesti on tehnyt mieli ja ilmeisesti vastapuolikin olisi ollut valmis, mutta ei käy. En halua pilata suhdettani maailman parhaimman ja kauneimman naisen kanssa... Ehkä joitakin kuitenkin pippeli vie ja silleen, mutta luottamus toiseen ihmiseen on se mitä avioliitto ja suhde yleensä on. Jos ei siihen pysty, niin se pitäisi rehellisyyden nimissä kerto partnerille, eikö?

Lue lisää

se tuli: "Monesti on tehnyt mieli ja ilmeisesti vastapuolikin olisi ollut valmis,...jne"
Näin niille miehille käy "kaverisuhteessa".

Kyllä minäkin tiedän, ettei mieheni mene rikkomaan aviolupaustaan. Silti pidän myös selviönä, että hän himoitsee kamunaistaan, enkä pidä siitä. Hän viettää aikaansa tämän naisen kanssa, koska haluaa nauttia kiihottuneessa tilassa olemisesta hänen, eikä minun seurassa. Ja kyllä, koen sen olevan itseltäni pois. Hän on tietyllä tavalla hylännyt minut, vaikkei yhdyntää ole tapahtunutkaan.

valehdella!
Elämäni aikana, jota jatkunut yli 50 v, ei ole moista ilmiötä vastaan tullut! Jokainen ottaa sivusta myös. Miksi sitä kiistää? Eikä vain mies, koska siinä yleensä kaksi. Yhtälailla mies ja nainen ovat seksistisiä. Nautitaan siis luojan luomasta herkusta. Ja eletään sovussa.

tässähän kirjoitti:

se tuli: "Monesti on tehnyt mieli ja ilmeisesti vastapuolikin olisi ollut valmis,...jne"
Näin niille miehille käy "kaverisuhteessa".

Kyllä minäkin tiedän, ettei mieheni mene rikkomaan aviolupaustaan. Silti pidän myös selviönä, että hän himoitsee kamunaistaan, enkä pidä siitä. Hän viettää aikaansa tämän naisen kanssa, koska haluaa nauttia kiihottuneessa tilassa olemisesta hänen, eikä minun seurassa. Ja kyllä, koen sen olevan itseltäni pois. Hän on tietyllä tavalla hylännyt minut, vaikkei yhdyntää ole tapahtunutkaan.

Lue lisää

eikä itseään suggeroida moiseen kiihkoon ja omistamisen haluun! Kukas teistä voisi muka sanoa, että on ottanut vain yhtä? Höpö jöpö! Parisuhteen vaaliminen ei siitä kaadu, vaikka tilapäisesti nauttiikin, kun hoitaa muuten sen suhteen! Hotelli- ja ravintola-alan toimijana olen niin paljon mualimaa nähnyt. Molemmat ottaa, siis mies ja nainen - tutkimusten mukaan usein nainen on se halukkaampi, kiimaisempi, mutta hänen halunsa niin paljon kompleksisempia, että saattaa omassa parisuhteessa kiukutella ja vikuroida. Kun taas mies nai kun naitattaa. Se ei usein riitä naiselle. Jne - sivuhyppy sitä usein piristää. Mitä siis siinä oikeesti tapahtuu? Se voi siis olla pelkkä tekninen juttu molemmille.

katastrofoitua kirjoitti:

eikä itseään suggeroida moiseen kiihkoon ja omistamisen haluun! Kukas teistä voisi muka sanoa, että on ottanut vain yhtä? Höpö jöpö! Parisuhteen vaaliminen ei siitä kaadu, vaikka tilapäisesti nauttiikin, kun hoitaa muuten sen suhteen! Hotelli- ja ravintola-alan toimijana olen niin paljon mualimaa nähnyt. Molemmat ottaa, siis mies ja nainen - tutkimusten mukaan usein nainen on se halukkaampi, kiimaisempi, mutta hänen halunsa niin paljon kompleksisempia, että saattaa omassa parisuhteessa kiukutella ja vikuroida. Kun taas mies nai kun naitattaa. Se ei usein riitä naiselle. Jne - sivuhyppy sitä usein piristää. Mitä siis siinä oikeesti tapahtuu? Se voi siis olla pelkkä tekninen juttu molemmille.

Lue lisää

se voi olla ainoastaan miehelle.
Siksi naisten kohdalla (sinua lainaten) "halunsa niin paljon kompleksisempia" koska heillä ei kyse ole pelkästä teknisestä jutusta.

Olisi kiva muuten tietää kuinka suuri prosentti miehistä suhtautuu vaimonsa vieraissa käyntiin näin: "...sivuhyppy sitä usein piristää. Mitä siis siinä oikeesti tapahtuu? Se voi siis olla pelkkä tekninen juttu molemmille".

loppujenlopuksi

No kutsu se miehesi naisystävä mieskaverinsa kanssa kylään, niin voihan se olla miehellesikin hyvä nähdä naisystävänsä kaveri. Tuolloihan tuo on reilupeli ja näet samalla mikä on asioiden laita. Kyllä siinä kahvikupposen myötä voit vaistota myös sen toisen kaverin ajatuksia, eli mitä mieltä on miehesi naiskaverin kumppani mieltä tästä kaveruudesta. Rupee sinä sitten vuorostasi tekemään kaveruutta sen miehesi naisystävän kaverin kanssa. Jos et tee sitä ja asia painaa mieltä, niin mene itse tekemään tuttavuutta tuo naisen kanssa, eli anna kuulua itsestäsi ja tee selväksi että olet olemassa.

Täällä on tullut hyviä ajatuksia miesten ja naisten välisestä ystävyydestä. Toista ei voi tosiaankaan omistaa, mutta kuulutan suhteessa rehellisyyttä.

pekoni ´88 kirjoitti:

No kutsu se miehesi naisystävä mieskaverinsa kanssa kylään, niin voihan se olla miehellesikin hyvä nähdä naisystävänsä kaveri. Tuolloihan tuo on reilupeli ja näet samalla mikä on asioiden laita. Kyllä siinä kahvikupposen myötä voit vaistota myös sen toisen kaverin ajatuksia, eli mitä mieltä on miehesi naiskaverin kumppani mieltä tästä kaveruudesta. Rupee sinä sitten vuorostasi tekemään kaveruutta sen miehesi naisystävän kaverin kanssa. Jos et tee sitä ja asia painaa mieltä, niin mene itse tekemään tuttavuutta tuo naisen kanssa, eli anna kuulua itsestäsi ja tee selväksi että olet olemassa.

Täällä on tullut hyviä ajatuksia miesten ja naisten välisestä ystävyydestä. Toista ei voi tosiaankaan omistaa, mutta kuulutan suhteessa rehellisyyttä.

Lue lisää

Todellakin: kutsu tämä pariskunta kylään. Tarjoile heille kahvit ja jutelkaa. Anna tulla ilmi tälle miehesi koulukaverille, että sinäkin olet olemassa ja miehelläsi todellakin on vaimo. Sitten, kun tutustut paremmin tähän miehesi koulukaveriin, niin voit sinäkin alkaa hänen kanssaan kaveeraamaan, vaikkapa joskus "tyttöjen baari-illan merkeissä".
Ota todellakin härkää sarvista. ÄLÄ suotta vaivaa päätäsi epäluuloilla. TSEMII...

Annexan kirjoitti:

Todellakin: kutsu tämä pariskunta kylään. Tarjoile heille kahvit ja jutelkaa. Anna tulla ilmi tälle miehesi koulukaverille, että sinäkin olet olemassa ja miehelläsi todellakin on vaimo. Sitten, kun tutustut paremmin tähän miehesi koulukaveriin, niin voit sinäkin alkaa hänen kanssaan kaveeraamaan, vaikkapa joskus "tyttöjen baari-illan merkeissä".
Ota todellakin härkää sarvista. ÄLÄ suotta vaivaa päätäsi epäluuloilla. TSEMII...

Lue lisää

Rohkeesti tutustutte ja pikkuhiljaa, mikäli kemiat kohtaa niin parinvaihtoon.
Meillä sujuu myös saman sukupuolen koskkettelut molemmille!

Älä siis emmi, tartu hetkeen..

Jättäkääs jo moiset tekopyhyytenne! Tulkoon joku oikein totissaan sanomaan, että on ollut vain yhden kanssa seksisuhteessa elonsa aikana!?
Joka sen osoittaa, niin mie osoitan hänelle valehtelijan!
On aivan eri asia, että pidetään huolta hyvästä parisuhteesta. Eikä omilla tekemisillään pidä retostella. Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti.

Vuosikymmeniä kuulin koleerikon komentelua. Tein niin tai näin, aina oli sanomista. Seksin suhteen Hän komensi ja määräsi. Pihtaamista se oli. Mustasukkaisuus rehotti monen muunkin asian suhteen, kuin rakkauden ja sivuseksin pelosta. Halusin suhteeseen selvyyttä ja sopua. Riitelemisen halusin saada loppuun ja hakeyduin mm Perheasian neuvotteluun. Hänen Korkea-arvoisuutensa ei sinne tullut, koska 'Hän ei sellaista tarvitse!' 'Se menee, kuka tarvitsee' - oli vastauksensa.
Niin että, hyvät naiset, miksi aina näette syyn VAIN siinä tapahtuuko itse akti tai sen pelko - mutta oma käytöksenne saa olla mitä tahansa?
Juu, ymärrän, Naisen on saatava olla "vaikeasti valloitettava" suostuakseen seksiin; ollakseen Nainen. He siis ottavat aina palkan jossain muodossa. Miksi?
Kyllä on vaihtaen parantunut! Nyt voimme puhua kaikesta, myös huomioida toisen, puolisoni osaa olla empaattinen, sympaattinen ja ennen muuta muuttaa käyttäytymistään.
Myönnettäköön, että olemme erilaisia miehinä ja naisina ja että kehitymme koko ajan!
Voi olla hyvä äiti/isä, mutta parisuhteeessa yks pärrrkele! Tosin silloin ei ehkä olekaan hyvä vanhempi?? Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Ihan samoja kokemuksia olen minäkin kokenut. Ruoho näyttää välillä vihreämmältä aidan toisella puolella, mutta se perhe on sitonut niin tiiviisti, ettei ole tullut haluja lähteä irti siitä. Syrjähyppyjä olen tehnyt, mutta eipä ne jutut siitä mihinkään paremmaksi muuttuneet. Vaimonikin on jäänyt kiinni syrjähypyistään. Silti oma puoliso on vienyt kummallakin voiton.
Olen sitä, mieltä, että syrjähypyt ovat VAIN seksiä eikä ole tuottaneet minulle suurempaa nautintoa kuin masturbointikaan.
Oman puolison kanssa suhde vaatii työtä, paljon avarakatseisuutta ja anteeksiantoja puolin ja toisin.
Meilläkin yhteiselo jatkuu sanoisinpa, että parempana viimeisten syrjähyppyjen (vaimon) julkitulon jälkeen.
Hänellähän tanssiharrastus johti siihen, että ryhtyi saman miehen kanssa aina tanssimaan ja lopultahan se johti sänkyyn, mutta silti olen ollut se parempi vaihtoehto ja hän on tullut kotiin.
Kumpikin harrastamme omia juttujamme ja jatkamme yhteiseloa ja olemme tyytyväisiä nykytilaan ja rakastamme toisiamme eikä edes halua kuvitella eloa ilman puolisoa.

32v naimisissa kirjoitti:

Ihan samoja kokemuksia olen minäkin kokenut. Ruoho näyttää välillä vihreämmältä aidan toisella puolella, mutta se perhe on sitonut niin tiiviisti, ettei ole tullut haluja lähteä irti siitä. Syrjähyppyjä olen tehnyt, mutta eipä ne jutut siitä mihinkään paremmaksi muuttuneet. Vaimonikin on jäänyt kiinni syrjähypyistään. Silti oma puoliso on vienyt kummallakin voiton.
Olen sitä, mieltä, että syrjähypyt ovat VAIN seksiä eikä ole tuottaneet minulle suurempaa nautintoa kuin masturbointikaan.
Oman puolison kanssa suhde vaatii työtä, paljon avarakatseisuutta ja anteeksiantoja puolin ja toisin.
Meilläkin yhteiselo jatkuu sanoisinpa, että parempana viimeisten syrjähyppyjen (vaimon) julkitulon jälkeen.
Hänellähän tanssiharrastus johti siihen, että ryhtyi saman miehen kanssa aina tanssimaan ja lopultahan se johti sänkyyn, mutta silti olen ollut se parempi vaihtoehto ja hän on tullut kotiin.
Kumpikin harrastamme omia juttujamme ja jatkamme yhteiseloa ja olemme tyytyväisiä nykytilaan ja rakastamme toisiamme eikä edes halua kuvitella eloa ilman puolisoa.

Lue lisää

Just näin! Kiitos!

Lähdin! kirjoitti:

Vuosikymmeniä kuulin koleerikon komentelua. Tein niin tai näin, aina oli sanomista. Seksin suhteen Hän komensi ja määräsi. Pihtaamista se oli. Mustasukkaisuus rehotti monen muunkin asian suhteen, kuin rakkauden ja sivuseksin pelosta. Halusin suhteeseen selvyyttä ja sopua. Riitelemisen halusin saada loppuun ja hakeyduin mm Perheasian neuvotteluun. Hänen Korkea-arvoisuutensa ei sinne tullut, koska 'Hän ei sellaista tarvitse!' 'Se menee, kuka tarvitsee' - oli vastauksensa.
Niin että, hyvät naiset, miksi aina näette syyn VAIN siinä tapahtuuko itse akti tai sen pelko - mutta oma käytöksenne saa olla mitä tahansa?
Juu, ymärrän, Naisen on saatava olla "vaikeasti valloitettava" suostuakseen seksiin; ollakseen Nainen. He siis ottavat aina palkan jossain muodossa. Miksi?
Kyllä on vaihtaen parantunut! Nyt voimme puhua kaikesta, myös huomioida toisen, puolisoni osaa olla empaattinen, sympaattinen ja ennen muuta muuttaa käyttäytymistään.
Myönnettäköön, että olemme erilaisia miehinä ja naisina ja että kehitymme koko ajan!
Voi olla hyvä äiti/isä, mutta parisuhteeessa yks pärrrkele! Tosin silloin ei ehkä olekaan hyvä vanhempi?? Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lue lisää

on lopulta kysymys.

Ei nykyisin tommosia pitkän avioliiton menneissä pareissa ole.

Löysitkö oman vihtorisi, joka kulkee perässä kuin koira ja räksyttää silloin kun käsketään?

Sitten lopuksi vedotaan koko naiskuntaan "hyvät naiset miksi aina näette...".

Olet ihmeen seksikeskeinen lespo mutta mitä muutakaan voi odottaa sairauden runtelemalta.

ja lesbosta kirjoitti:

on lopulta kysymys.

Ei nykyisin tommosia pitkän avioliiton menneissä pareissa ole.

Löysitkö oman vihtorisi, joka kulkee perässä kuin koira ja räksyttää silloin kun käsketään?

Sitten lopuksi vedotaan koko naiskuntaan "hyvät naiset miksi aina näette...".

Olet ihmeen seksikeskeinen lespo mutta mitä muutakaan voi odottaa sairauden runtelemalta.

Lue lisää

Hehee.. Kiitos analyysistäsi! En todellakaan ole lapso! Olen käsittääksen miäs! Yksilöitähän met olemma ja jokainen erilainen. Tuo yleistäminen se vasta rassaileepi! Joten olenhan minä "nykyisin", koska elän ja voin mainiosti!
Usee on kaksi erittäin hyvää persoonaa - eivät vain sovi toisilleen! Kuten kerroin, hän on perustyypiltään koleerikko, joka on aina oikeassa!

Kiitos kohteliaisuudesta, sitä samaa ajattelen sinusta.

Lebsot vaan kylymästi pois työmarkkinoilta. Nuolkoon toisiaan ilman töitä vaikka metsäsää. Töihin näitä kieroutuneita ei kannata ottaa pilaavat muutenkin elämällä niin sairaasti.

Hyvä Lapinkansa kirjoitti:

Lebsot vaan kylymästi pois työmarkkinoilta. Nuolkoon toisiaan ilman töitä vaikka metsäsää. Töihin näitä kieroutuneita ei kannata ottaa pilaavat muutenkin elämällä niin sairaasti.

Lue lisää

Entäs sit kun saat jonkun hinttari pojun tilalle ,tai sysi mustan (työn tekijän).Mahtaa teillä olla kivaa kahvitunnilla!!!!

oma paras ystäväni on mies, ja 14 vuotta ollaan oltu parhaimmat kaverit, saunat, ulkomaanreissut yms kokemukset ollaan yhdessä koettu, myös toisillemme sydän puretaan.

Minä olen nyt naimisissa, ystävä avoliitossa, eikä kummankaan kumppaneilla ole rutisemista. Ei sen puoleen tehtiin molemmat kumppaneille alusta asti selväksi mikä on homman nimi, ja jos rutisemista niin voi samantien lähteä menemään!!

EIKÄ TULIS MIELEENKÄÄN KOSKEA EDES SORMENPÄÄLLÄ!!! Ja tiedän että homma on myös toisin päin!!! Jotain pyhää pitää olla mihin ei kosketa! Eikä kumpikaan meistä halua menettää tyhmän hölmöilyn takia ystävyyttä!

Tyypillistä. "Mä voin näin toimia, mutta en sitä omalta kullalta sallis"
Miks?? Koska mies tietää sen sudenkuopan mikä vastakkaisten sukupuolten välillä piilee.
Mä ite tiiän mitä teen ja miks, siis luotan itseeni, mutta se ei riitä miehelle.

Itse olen eronnut kaksi vuotta sitten. Seitsemäntoistavuotta katselin tällaista kaveruutta. Lopulta mies vietti kesälomansa toisella paikkakunnalla yhteisen naistuttavamme luona nussiessa. Että näin.

just, joo kirjoitti:

Itse olen eronnut kaksi vuotta sitten. Seitsemäntoistavuotta katselin tällaista kaveruutta. Lopulta mies vietti kesälomansa toisella paikkakunnalla yhteisen naistuttavamme luona nussiessa. Että näin.

Lue lisää

mitä opimme tästä. kantsii naiset pitää helmat yläällä ja vako auki jos meinaa ukkosa pitäää....siinnä ois teille mirttimistä.

oikeana.Miksi mennä jonkun kanssa naimisiin jos juoksuaika ei viellä ole ohi?Mitä tuomonen hölkyily on naimisissa olevilla ihmisillä?jotakin
siinä on aina mielessä kaikki te sen ymmärrätte.

Kyllä minäkin olen sitä mieltä että kavereita saa olla kunhan ne ovat miehiä. Mun mies on mun ja ettikööt ne naiset omat miehet.
Meillä mies kyllä samoilla linjoilla, että eipä minullakaan mies puoleisia kavereita ole.
Alkuperäiselle kirjoittajalle vinkkinä: hanki itsellesi läheinen ja hyvä mies-kaveri HETERO mies. Ehkäpä miehesi silloin tajuaa mistäpäin tuulee....

Mä taas olen nainen jolla on useampikin miespuolinen ystävä. Ja tasan tarkkaa ne ei ole muhun ihastuneita. Oikeaa ystävyyttäkin voi siis olla.

Miehinen näkökulma.. Elikkäs noin mäkin ton asian nään.
Nainen kykenee usein kyllä kaveruuteen, mutta miehelle se on vaikeampaa. Toki poikkeus vahvistaa säännön.
Mutta suurin osa mun tuntemista miehistä, ei ymmärrä mies-nais kaveruutta. Miehet ite sanovat, että siihen liittyy aina jtn seksuaalista.
Olen törmännyt moneen suhteeseen, jossa opiskelun aloittaminen on ollut kompastuskivi. Ikävä kyllä. Se perustuu uuden elämän aloittamiseen, ns. puhtaalta pöydältä..siis psykologista..ja sitten siihen tulee tämä ns. opiskelija elämä, vaikka olisikin aikuisopiskelija.
Mä uskon asioiden pikaiseen tarttumiseen. Ei tarvitse kytätä, eikä vainota, mutta voi kertoa miltä tuntuu ja mistä eii pidä.
Mä en missään nimessä usko mihkään vapaisiin suhteisiin, noon saissee, minkä tahansa psykologian kirjankin mukaan. Jos ihminen on todella rakas, niin menettämisen pelko on normaalia, ja siitä saa puhua.

xycv kirjoitti:

Mä taas olen nainen jolla on useampikin miespuolinen ystävä. Ja tasan tarkkaa ne ei ole muhun ihastuneita. Oikeaa ystävyyttäkin voi siis olla.

oikeasti tiedät?????
Sä pystyt kaveruuteen..mutta mistä oikeasti tiedät mitä miehet aattelee???
Olen meinaas itekkin ollut "vain" kaveri miehelle..ja muutaman kanssa sitten on tullut jossain vaiheessa ilmi, että enemmän olisivat halunneet..
Mies on kuiteski ain mies.. Sull on sitten käyny tuuri, kun olet löytänyt itselles feminiinisen puolen omaavia miehiä kavereiks.

täyttä paskaa! Olet mies ja tiedät mitä miehenä ajattelet. Vai oletko joku selvännäkijä jos tiedät mitä kaikki muutkin ajattelevat? Tekstistäsi voi analysoida vain sen, että kirjoitat itsestäsi. Mikä ihme olet sanomaan sinulle tuntemattoman ihmisen haluamisesta ja ajatteluista? Mielipiteensä voi esittää joo, mutta kyllä tuo on jo aikas pienimielistä. Ei voi kun nauraa kaltaisillesi:D

itselläni on miespuolinen kaveri, jonka kanssa tulee vietettyä iltaa ja soiteltua jne...
mies on sinkku, minä en. oma mieheni ja ystävä mieheni ovat tavanneet toisensa useamminkin ja hyvin tuleavat juttuun. mutta silti oma kulta ei yleensä ole meidän matkassa. eikä tämä ystäväni ole IKINÄ yrittänyt minun kohdalla ystävyyttä enempää!

mä olen erimieltä sun kanssa...mulla on paljon tai suurin osa kavereista pelkkiä miehiä ja se on pelkkää kaveruutta..
meitä on moneen lähtöön toiset pystyy olemaan kavereita pelkästään ja toiset ei..

parisuhteessa oleva nainen kirjoitti:

itselläni on miespuolinen kaveri, jonka kanssa tulee vietettyä iltaa ja soiteltua jne...
mies on sinkku, minä en. oma mieheni ja ystävä mieheni ovat tavanneet toisensa useamminkin ja hyvin tuleavat juttuun. mutta silti oma kulta ei yleensä ole meidän matkassa. eikä tämä ystäväni ole IKINÄ yrittänyt minun kohdalla ystävyyttä enempää!

Lue lisää

Sun kaveris odottaa vaan tilaisuutta iskeä, niin se vaan on...heh heh ei ikinä

Voi hyvää päivää. Miehiä on kuin onkin ERILAISIA: ei ne kaikki ajattele kalullaans.

niin se vain mennee..se on luonnon laki..sitä huomaa sen jolla on pilkettä silimäkulumassa..voi,voi tätä elämän raadollisuutta..

olet sinä tottakai mies voi olla kaveri siinä missä nainenkin. Minulla tosi hyviä miespuolisia kavereita monien vuosien takaa ja hyväksi ystävyydeksi se on jäännyt ja jääkin.

parisuhteessa oleva nainen kirjoitti:

itselläni on miespuolinen kaveri, jonka kanssa tulee vietettyä iltaa ja soiteltua jne...
mies on sinkku, minä en. oma mieheni ja ystävä mieheni ovat tavanneet toisensa useamminkin ja hyvin tuleavat juttuun. mutta silti oma kulta ei yleensä ole meidän matkassa. eikä tämä ystäväni ole IKINÄ yrittänyt minun kohdalla ystävyyttä enempää!

Lue lisää

ei se silti tarkoita, etteikö haluja olisi. Hän luultavasti kunnioittaa miestäsi ja sinua niin paljon ettei yritä tunkea väliin. Hänen kiinnostuksestaan et silti voi olla varma.

tytsy kirjoitti:

mä olen erimieltä sun kanssa...mulla on paljon tai suurin osa kavereista pelkkiä miehiä ja se on pelkkää kaveruutta..
meitä on moneen lähtöön toiset pystyy olemaan kavereita pelkästään ja toiset ei..

Lue lisää

ja miehet tietävät sen. Siksi he eivät yritä mitään, kun tietävät ettei flaksi kävisi. jos he kokisivat, että voisi olla mahiksia, he myös yrittäisivät päästä lakanoihisi.

höpöttäjä...... kirjoitti:

olet sinä tottakai mies voi olla kaveri siinä missä nainenkin. Minulla tosi hyviä miespuolisia kavereita monien vuosien takaa ja hyväksi ystävyydeksi se on jäännyt ja jääkin.

Lue lisää

Jos miehet saisivat päättää, ei jäisi pelkäksi ystävyydeksi.

yrität sönköttää miten PMMP liittyy tähän juttuun? ja kuka tässä nyt valehtelee? lue alkuteksti uudestaan ja vastaa sitten vasta kun olet ymmärtänyt lukemasi.

miespuolinen kaveri ja vietä sit myös aikaa kaverin kans et miehesikin sen hoksaa ja huomaa....

minun ja silloisen hyvän ystäväni välille. Ei hyväksynyt vain siksi, että olen nainen. Kerro minulle, miten kasvatan munat, vain siksi että sinun kaltaisesi ihminen voisi hyväksyä?

Olen tänäkin päivänä surullinen siitä, että tyttöystävä mustasukkaisuudessaan repi monta vuotta vaivalla rakennetun ystävyyssuhteen.

Kertoo vain omasta epävarmuudesta. Jos luotat mieheen niin miksei hän saa valita itse kavereitaan? Tämäkin tyttöystävä luuli että heidän suhteensa on maailman napa. Ikäänkuin kun hän on kiinnostunut jostain "sillä lailla" niin kyllä sitten kaikkien muidenkin naisten täytyy olla... Sick!

No, sittenpä mies jätti tämän multimustasukkaisen tytön ja meni taannoin kihloihin uuden kanssa. Ja otti minuun taas yhteyttä ja kyseli kuulumisia, voihan olla että voimme palata kavereiksi ajan kanssa. Uusi nainen on itsevarma itsestään, ja suorastaan kannustaa miestä ottamaan vanhoihin kavereihin yhteyttä.

Vaimoni harrastaa tanssia ja käy usein lavatansseissa yhden hieman vanhemman miehen kanssa, joka myös tahollaan naimisissa. Alussa vakuutteluja, että haluaa vain tanssia...jne... En uskonut ja toin julki. Aikoinaan selvisi, että niinhän siinä kävi, että sängyssäkin oli tansittu. Itsekkin olen harrastanut syrjähyppyjä ja en voinut ryhtyä tuomariksi. Minun syrjähypyt vaan eivät olleet koskaan mitään suhteita vaan satunnaisia tuttavuuksia kapakoista jne...
Vaimon suhde syrjähyppy oli minulle rankka paikka. Kuitenkin pääsin yli, koska hän pitää minua parempana koska tulee minun luokse.
Hän käy edelleenkin saman miehen kanssa tanssimassa mutta nyt olen varma, etteivät enää sekstaile keskenään. Minulla on omat harrastukseni kuten vaimollanikin ja elämme onnellisesti yhdessä ja odotamme lapsenlapsiamme.

Kyllä se niin on, että mies ja nainen eivät voi olla pelkkiä kavereita,elleivät ole sukulaisia keskenään. Heidän välillään on aina jonkinlainen seksuaalinen jännite. Voi tietenkin monissa tapauksissa olla niin että, se on vain toispuolista ja yleensä niin, että mies on ihastunut naiseeen ja nainen luulee kaikkea ystävällisyyttä pelkäksi kaverillisuudeksi, mutta mies metsästäjänä vain odottaa oikeaa tilaisuutta. Joskus yksinkertaiset naiset sitten ihmettelevät tämän kaveruussuhteen loppumista, kun valitsevatkin kumppanikseen jonkun toisen.

Oikein naurattaa joskus näiden naisten kertomukset mieskaveruussuhteista, jotka heidän mielestään perustuvat pelkkään kaveruuteen. Mistä he sen tietävät mitä sen miehen mielessä liikkuu. Montako kertaa olette nähneet, että miehet pitäisivät hyvänä naiskaverinaan tapausta joka ei heitä jollain tavalla miellytä. Kyllä valitettavan monet miehet pönkittävät omaa itsetuntoaan naisen kauneudella ja viehättävyydellä. Naiset taas voivat toimia tässä suhteessa päinvastoin, eli voihan toiminta olla naisen puolelta tässä tapauksessa ihan viatonta, mutta ota siitä itse selvää.

Yksinkertainen resepti onnelliseen liittoon on miehen näkökulmasta katsottuna seksi, hyvä ruoka ja arvostus.

30v naimisissa kirjoitti:

Vaimoni harrastaa tanssia ja käy usein lavatansseissa yhden hieman vanhemman miehen kanssa, joka myös tahollaan naimisissa. Alussa vakuutteluja, että haluaa vain tanssia...jne... En uskonut ja toin julki. Aikoinaan selvisi, että niinhän siinä kävi, että sängyssäkin oli tansittu. Itsekkin olen harrastanut syrjähyppyjä ja en voinut ryhtyä tuomariksi. Minun syrjähypyt vaan eivät olleet koskaan mitään suhteita vaan satunnaisia tuttavuuksia kapakoista jne...
Vaimon suhde syrjähyppy oli minulle rankka paikka. Kuitenkin pääsin yli, koska hän pitää minua parempana koska tulee minun luokse.
Hän käy edelleenkin saman miehen kanssa tanssimassa mutta nyt olen varma, etteivät enää sekstaile keskenään. Minulla on omat harrastukseni kuten vaimollanikin ja elämme onnellisesti yhdessä ja odotamme lapsenlapsiamme.

Lue lisää

jos kerran pettää niin pettää aina.

Kyllä naissisa on yllättävän paljon niitä naisia, jotka puhuvat toista ja jo seuraavassa mutkassa ovat haarat levällään.

Naisia on ihan oikeasti helppo saada sänkyyn kun he uskovat kaikki siniset valheet! Yksikertaisuuttako? Tyhmyyttäkö?

Mies panee aina kun vain koloa saatavilla. Nainenkin nykyään lähtee sänkyyn kuin sänkyyn!

Kenelle ovat lapsesi sinulle vai tanssipartnerille?

Hannibali kirjoitti:

Kyllä se niin on, että mies ja nainen eivät voi olla pelkkiä kavereita,elleivät ole sukulaisia keskenään. Heidän välillään on aina jonkinlainen seksuaalinen jännite. Voi tietenkin monissa tapauksissa olla niin että, se on vain toispuolista ja yleensä niin, että mies on ihastunut naiseeen ja nainen luulee kaikkea ystävällisyyttä pelkäksi kaverillisuudeksi, mutta mies metsästäjänä vain odottaa oikeaa tilaisuutta. Joskus yksinkertaiset naiset sitten ihmettelevät tämän kaveruussuhteen loppumista, kun valitsevatkin kumppanikseen jonkun toisen.

Oikein naurattaa joskus näiden naisten kertomukset mieskaveruussuhteista, jotka heidän mielestään perustuvat pelkkään kaveruuteen. Mistä he sen tietävät mitä sen miehen mielessä liikkuu. Montako kertaa olette nähneet, että miehet pitäisivät hyvänä naiskaverinaan tapausta joka ei heitä jollain tavalla miellytä. Kyllä valitettavan monet miehet pönkittävät omaa itsetuntoaan naisen kauneudella ja viehättävyydellä. Naiset taas voivat toimia tässä suhteessa päinvastoin, eli voihan toiminta olla naisen puolelta tässä tapauksessa ihan viatonta, mutta ota siitä itse selvää.

Yksinkertainen resepti onnelliseen liittoon on miehen näkökulmasta katsottuna seksi, hyvä ruoka ja arvostus.

Lue lisää

Hyvä vastaus. Terv. nainen, jolla miesystävä piti naistyökavereihin yhteyttä myös vapaaikana. (myös he tekivät sitä sähköpostivitsien merkeissä, mut uskon että mieheni aloitteesta.) Toivottavasti ei enää. Se on yhdessäolon ehto, tai nostan kytkintä. Aika näyttää.

et voi sanoa, että muut puhuu paskaa. Koska yleiseen uskomukseen ja omaan kokemukseenhan kaikki mielipiteet usein perustuu.
Soon hyvä, että sä omaat ton feminiinisen puolen ja pystyt ajattelemaan naisia myös ystävinä, kaikki ei siihen pysty..siis usealla miehelä on niin. Ja vaikka olisikin ystävä naisen kanssa, niin tilaisuuden tullen on lipsahdettu..sori, ko näit on nähty.
Elikkäs kunnioitetaan toistemme mielipiteitä ja oli hyvä, että toit esille omas, positiivisen miesnäkemyksen.

Miss P. kirjoitti:

et voi sanoa, että muut puhuu paskaa. Koska yleiseen uskomukseen ja omaan kokemukseenhan kaikki mielipiteet usein perustuu.
Soon hyvä, että sä omaat ton feminiinisen puolen ja pystyt ajattelemaan naisia myös ystävinä, kaikki ei siihen pysty..siis usealla miehelä on niin. Ja vaikka olisikin ystävä naisen kanssa, niin tilaisuuden tullen on lipsahdettu..sori, ko näit on nähty.
Elikkäs kunnioitetaan toistemme mielipiteitä ja oli hyvä, että toit esille omas, positiivisen miesnäkemyksen.

Lue lisää

itsestäni. En yleistäen;) Omat negatiiviset kokemukset ovat naisista kas kummaa. Nainen on pettänyt ym. kokemuksia. Miesystävistä löytyy paljon paskaa naisten osalta kokeneita, petettyjä jne... En kuitenkaan yleistä, että kaikki naiset ovat sellaisia ja tällaisia. Tekstini pointti on se yksilöllisyys. On typerää kirjoittaa, että kaikki ovat sitä ja tätä. Jos kirjoittaa omasta kokemuksesta niin miksi suurin osa teksteistä menee yleistäen? Jos kaikki miehet ovat sellaisia ja tällaisia niin en suosittele missään nimessä etsimään miestä vierelle kumppaniksi. Mitäs järkeä siinä olisi?

Mielipiteeni: Yleistäminen kertoo ihmisen katkeruudesta ja monotonisuudesta. Sillä onhan kovin monotonista olettaa jokaisen olevan oman kokemuksen kaltainen. Ja jos et oleta olevan niin miksi yleistät? Katkeruus oman kokemuksen pohjalta kenties!?

Mies26 ja naisia kavereina kirjoitti:

itsestäni. En yleistäen;) Omat negatiiviset kokemukset ovat naisista kas kummaa. Nainen on pettänyt ym. kokemuksia. Miesystävistä löytyy paljon paskaa naisten osalta kokeneita, petettyjä jne... En kuitenkaan yleistä, että kaikki naiset ovat sellaisia ja tällaisia. Tekstini pointti on se yksilöllisyys. On typerää kirjoittaa, että kaikki ovat sitä ja tätä. Jos kirjoittaa omasta kokemuksesta niin miksi suurin osa teksteistä menee yleistäen? Jos kaikki miehet ovat sellaisia ja tällaisia niin en suosittele missään nimessä etsimään miestä vierelle kumppaniksi. Mitäs järkeä siinä olisi?

Mielipiteeni: Yleistäminen kertoo ihmisen katkeruudesta ja monotonisuudesta. Sillä onhan kovin monotonista olettaa jokaisen olevan oman kokemuksen kaltainen. Ja jos et oleta olevan niin miksi yleistät? Katkeruus oman kokemuksen pohjalta kenties!?

Lue lisää

kannata langeta. Jos suurin osa miehistä kuitenkin tuntee seksuaalista vetoa naiskamuihinsa, on naivia ilman muuta olettaa, että oma puoliso tietenkin kuuluu siihen vähemmistöön.

Jotkut kykenee kaveruuteen, useimmat ei.

Voin vain kokemuksesta kertoa, että naisten kokema kaveruus miesten puolelta on yleensä heidän omaa fantasiaansa. Mistähän sitten johtuu kun olen sitten miespuolisena seurustellut tällaisten tapausten kanssa joilla on useita miespuolisia kavereita, niin nämä ns. kaverit ovat suhtautuneet minuun aina hyvin kylmästi ja kumman agressiivisesti, ettei heillä vain olisikin ollut jotakin muuta suunnitelmaa mielessä tämän naisen suhteen kuin pelkkä ystävyys.

Olen myös huomannut että nämä vastaikkaista sukupuolta kavereina harrastavat ovat yleensä varsin itsekeskeisä, varsinkin naiset kokevat että he saavat enemmän vaikutusvaltaa miehiltä ja usein kertovat että eivät tule naisten kanssa oikein hyvin toimeen kun ovat kateellisia hänen ulkonäöstään. Kuitenkin syynä on kai se ihailu mitä haluavat yli kaiken kolleilta ja mikä sen parempaa kun saa ilmaista palvelua useammalta turilaalta ja vieläpä saa esiintyä kuningattarena

Teille naisille joilla niitä kolleja on kaverina ja menette sitten myöhemmin naimisiin, niin jos se teidän miehenne on joskus kumman vaitonainen ja huono tuulinen niin mietikää mahtaisiko se johtua teidän mieskaverista. Mies on reviirieläin, eikä siedä muita miehiä reviriillään ja tämä on fakta kaakatatte sitten ihan mitä tahansa.

Alakuloinen villikarju kirjoitti:

Voin vain kokemuksesta kertoa, että naisten kokema kaveruus miesten puolelta on yleensä heidän omaa fantasiaansa. Mistähän sitten johtuu kun olen sitten miespuolisena seurustellut tällaisten tapausten kanssa joilla on useita miespuolisia kavereita, niin nämä ns. kaverit ovat suhtautuneet minuun aina hyvin kylmästi ja kumman agressiivisesti, ettei heillä vain olisikin ollut jotakin muuta suunnitelmaa mielessä tämän naisen suhteen kuin pelkkä ystävyys.

Olen myös huomannut että nämä vastaikkaista sukupuolta kavereina harrastavat ovat yleensä varsin itsekeskeisä, varsinkin naiset kokevat että he saavat enemmän vaikutusvaltaa miehiltä ja usein kertovat että eivät tule naisten kanssa oikein hyvin toimeen kun ovat kateellisia hänen ulkonäöstään. Kuitenkin syynä on kai se ihailu mitä haluavat yli kaiken kolleilta ja mikä sen parempaa kun saa ilmaista palvelua useammalta turilaalta ja vieläpä saa esiintyä kuningattarena

Teille naisille joilla niitä kolleja on kaverina ja menette sitten myöhemmin naimisiin, niin jos se teidän miehenne on joskus kumman vaitonainen ja huono tuulinen niin mietikää mahtaisiko se johtua teidän mieskaverista. Mies on reviirieläin, eikä siedä muita miehiä reviriillään ja tämä on fakta kaakatatte sitten ihan mitä tahansa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi! Olen 32 vuotias nainen. Jossain vaiheessa elämääni minulla oli paljon miespuolisia "kavereita". Näin jälkeen päin katsottuna huomaan, että hain näiltä miehiltä ihailua, huomiota ja hyväksyntää. Hain miehiltä sitä, mitä en ollut saanut omalta isältäni. Kävin yli sadalla nettitreffillä noin kahdeksan vuoden aikana. Välillä seurustelinkin vuoden tai useamman. Kun seurustelusta oli "tauko", niin saatoin taas käydä treffeillä etsimässä josko löytyis parempi mies. Minun kuvioni saattoi olla sellainen, että mukamas seurustelin, kävin nettitreffeillä ja minulla oli lisäksi miespuolisia "ystäviä". Melkoinen oli se miesjoukko, joka oli noina vuosina tekemisissä kanssani. Sängyssä olin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain seurustelukumppeneitteni kanssa.

Viisi vuotta sitten kävin läpi suuren henkisen prosessin. Se oli tuskallinen, raskas ja pitkä prosessi. kävin läpi todella syviä asioita, jotka liittyivät lapsuuteeni ja vanhemmiini. Entinen ulkoapäin ohjautuva minäni romahti ja aloin rakentamaan itseäni uudelleen sisältäpäin.

Näin jälkeenpäin katsottuna vasta tajuan, että kuinka paljon loukkasin poikaystäviäni käytökselläni. En olisi itse hyväksynyt heille sitä mitä itse tein. Jos omaa kumppaniaan rakastaa, niin häntä haluaa myös kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti! Jos kumppania loukkaa vastakkaista sukupuolta olevat lukuisat ystävät, niin suhteet heihin tulee lopettaa tai heitä tulee tavata yhdessä. Jos miehellä tai naisellä on kummallakin 1-2 vastakkaista sukupuolta olevaa ystävää, jota nähdään harvakseltaan silloin tällöin ja kumpikin ovat sinut asian kanssa, niin silloin se on ihan ok. Tärkeintä tässä asiassa on se, että yhdessä sovitaan säännöt, jotka ei loukkaa kumpaakaan. Jos jokin kumppanista ei tunnu hyvältä, niin sitä ei tule tehdä.

Tää on just sitä naisten touhua, "kylään".. Ei mies sitä halua. Ei tietenkään mies nyt noin tyhmä ole... En minäkään noin ole tehnyt.

Klpi kirjoitti:

Tää on just sitä naisten touhua, "kylään".. Ei mies sitä halua. Ei tietenkään mies nyt noin tyhmä ole... En minäkään noin ole tehnyt.

Siitähän se sitten selkiytyy, missä mennään, kun mies ei sitä TIETENKÄÄN halua... On helpompi tehdä päätös suhteen jatkamisesta, kun varmistuu, missä mennään...

Älä repäise itseäsi;->

kyllä ole oikein sallittua..

niin,ei tietenkää ^^ ihan niinku ei muijjalla saa ukkokamui olla ^^

KAVERUUS ONNISTUU.
SINÄ KUULUT NIIHIN JOILLA SE EI ONNISTU

on miehissä ja naisissa paljon.

Hyvä konemies!
Itse vast´ikään eronnut (kesällä) ja ehtinyt tavata miehiä moneen makuun ja ihme kyllä varattuja miehiä ollut tarjolla yllinkyllin... Mikähän maailmaa vaivaa kun ei oma riitä vai onko ikäkriisi kyseessä? Toivon että "kylmä" kyyti ei osu kohdallesi! Onnellista elämää Sinulle :)

Kyllä sen tietää, kun rakkautta on tahi ei. Kaikenlaisia epäluulojakin polla saattaa, terveessä parisuhteessa niistä puhutaan rauhallisissa merkeissä, ilman syyttelyä ja vainoamista.

Olen kaunis nuori nainen, jolla on muutama läheinen miesystävä ja monta myös kaverina.

Ikinä en heidän kanssaan ole miestäni pettänyt, naisen kanssa kerran.

Huppist.

Onneksi on parisuhde upea edelleen. Kaikesta puhutaan, tunnustukset tehdään.
Ikinä en ikinÄ harrastaisi seksiä miespuolisten ystävien9i kanssa, vaikka joskus olen öleikitellyt ajatuksilla seurustelun suhteen. Ja todellakin vain oman kalloni sisällä.

Seksuaalinen vetovoima on upea juttu, sitä on kaikkialla. Mutta pösilö pettää.
Ikinä ei voi tietää, tuleeko näin käymään. Jos käy niin käy niin. Niin niin.


Voihan jossakin olla UPEA uros, upeampi kuin oma miehes, juuri sinua varten. :))
'

Jos käy ikävästi, läpsäytä miestä, itke hetjki ja toinenkin, ja jatkaa omaa VAPAATA elämääsi.

Älä muutu nalkuttavaksi katkeraksi eukoksi, joka kyttää miehensä jokaista liikahdusta. Se ei toimi.

Pettäminen ei ole kivaa, kokemuksesta tiedän. Tässä tapauksessaki tuskin siitä ku9itenkaan on kyse. Ja jos tulee olemaan, poltya sen miehen munakarvat ja aja avoautolla auringonlaskuun:))!!

Vinkki ap:lle: puhu huolista ja murheista suoraan miehesi kanssa.

Totuus on se, että et voi tietää mitä heidän välillään on, tai ei ole.

Totuus on myös se, että mies myös tarvitsee opiskelukavereita ja ystäviä. Kun kerran samaa sukupuolta edustavia ei tätä tarvetta löydy täyttämään, on luonnollisesti ystävystyttävä naisten kanssa. Mitä sitten?? Se on mahdollista, mikäli romanttista kiinnostusta ei löydy.

Olen itse ollut naisena miesvaltaisella alalla ensin opiskeluaikoina ja edelleen työelämässä kymmenen vuoden ajan. Tottakai olen ystävystynyt niin opiskelu- kuin työkavereiden kanssa. Kovin olisi yksinäistä, jos se ei olisi mahdollista.. oikeasti. Olisi julmaa kieltää ystävät pelkän sukupuolen perusteella.

Luottamuskysymykset täytyy selvittää puhumalla ja molemminpuolinen avoimuus ensisijaisen tärkeää..

terv. kokemusta minullakin - kavereita en nai

Et voi muuta kuin koettaa luottaa toiseen.. niin minusta kaikkien pitäisi tehdä, ja jos luottamus petetään niin se oli siinä sitten, ja se on se uusi juttu siinä kohtaa.

parhaiten luultavasti saat "pidettyä" miehesi kun ajattelet itsekkin niitä luokkakavereita todellakin vain miehesi kavereina. vaikeaa se luultavasti on mutta minkäs teet.

Kyllä se on niin, että miehen kuuluu käydä vieraissa silloin tällöin. Se on luonnollista että uros ei jää paikalleen, vaan jakaa rakkauttaan naaraille.

Naisen tehtäväksi jää sitten poikasten hoito, ja toivo siitä että joku kiertävä uros osuu hänen kohdalleen.

Tämä on luonnonlaki, jota vastaan on turha taistella. Anna siis miehesi mennä, ja "pettää" ei hyvää parisuhdetta sen takia kannata heittää hukkaan. Olet vain huomionkipeä pikkuvaimo, joka on antanut fazerin sinisen kertyä vyötärön ympäärille, ja nyt itket täällä kun et enää kelpaakkaan, HYI SINUA HUONO NAINEN!!

ISIÄM kirjoitti:

Kyllä se on niin, että miehen kuuluu käydä vieraissa silloin tällöin. Se on luonnollista että uros ei jää paikalleen, vaan jakaa rakkauttaan naaraille.

Naisen tehtäväksi jää sitten poikasten hoito, ja toivo siitä että joku kiertävä uros osuu hänen kohdalleen.

Tämä on luonnonlaki, jota vastaan on turha taistella. Anna siis miehesi mennä, ja "pettää" ei hyvää parisuhdetta sen takia kannata heittää hukkaan. Olet vain huomionkipeä pikkuvaimo, joka on antanut fazerin sinisen kertyä vyötärön ympäärille, ja nyt itket täällä kun et enää kelpaakkaan, HYI SINUA HUONO NAINEN!!

Lue lisää

VARMAAN OLET SE TOINEN NAINEN,JOLLA EI OLE OMAA!
SANOTAANKI,ETTÄ NAINEN ON NAISELLE SUSI!!

Harmittaa puolestasi kun tänne hulluille kirjoittelet ja kysyt neuvvoo, täällä 1-100sta on inhimmillisiä.
loput on näitä paskanvääntäjiä.
kyllähän koulumatkat voi kulkee yhdes mut jos vapaaajat ollaan yhes niin kysyisin kyllä että onko tuo ihan välttämätöntä.
kaikkea hyvää sulle jatkos

Se on totta että jos se naiskaveri on vetävän näköinen ja se haluaa varatulta mieskaveriltaan seksiä, niin lähes poikkeuksetta se sitä saa.

Naisten käsissä tämäkin asia useimmiten on.

juppeliII kirjoitti:

Se on totta että jos se naiskaveri on vetävän näköinen ja se haluaa varatulta mieskaveriltaan seksiä, niin lähes poikkeuksetta se sitä saa.

Naisten käsissä tämäkin asia useimmiten on.

Lue lisää

miehet eivät kunnioita vaimojaan ollenkaan.

noin se varmaan meneekin. Onneksi uskon, että minun mieheni kuuluu tuohon 1-2 kymmenestä.:)

Minullakin on miespuolisia ystäviä, jopa exiä ja naimisissa olevia, ja todellakin ihan ystäviä ollaan ilman mitään asiaankuulumattomia juttuja.
Että hyvinkinon mahdollista et on vaan ystäviä ja joku toinen huoli mielessä vaan :)

Olen kokenut saman kuin sinäkin.

Minullakin oli ensin tyttökavereita. Mitä teki ensimmäinen? Aiheutti kuuden vuoden koulukiusaamisen kertomalla salaisuuteni eteenpäin.

Mitä teki toinen? Hyväksikäytti, "lainasi", puhui minusta selän takana paskaa ja vieläpä varasti minulta vaatteita ja muuta tavaraa.

Kun kerroin kolmannelle olevani ihastunut yhteen poikaan, tämä oli käden käänteessä jo imuttamassa tämän kaulaa. Myöhemmin oli jopa lyönyt, tietenkin syy oli minussa. Just joo.

Neljäs tyytyi yksinkertaisesti laittamaan välit poikki olemaan vastaamatta puheluihin ja muuttamalla kaupungista. Tietysti hänelle jäi kasa vaatteitani jotka yhä palauttamatta.

Mitä tästä opin? Yksikään mieskaverini ei ole pettänyt luottamustani. Miksei? Heillä ei ole tarvetta juoruilla ja kieliä asioistani kaikille, eivätkä he hyökkää poikaystäväni kimppuun heti kun silmä välttää.

Naiset ovat petoja, ystävällisiä ovat niinkauan kuin heidän omat intressinsä eivät mene ystävän kanssa ristiin. Jos menevät, on hyvin selvää kumman etu tulee ensin.

niin, että kun piipahtaa vieraissa, vaimokin huomaa että on käytetty viikatetta sepällä. Terottuu vaan...

nussitaan! AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHH!

perimänsä jatkuvan, etelleen

saat vierasta niin oivallat saamisen idean, et antamisen.

sänkyyn, naattimaan

mennäänkö sittenki kirjoitti:

sänkyyn, naattimaan

Ei ole minun vielä tarvinnut kaverin kanssa sänkyyn mennä...kyllä molemmilla on ollut omat puolisonsa sängyssä ja omassa kotona on aina yömme vietetty.
Et ei pidä tyrkyttää omia tapojansa varsinkin kun ovat kyseenalaisia...

Lähtee vapaaehtoiseen "evakkoon"noiden naisten vuoksi.Joku noille naisille pitäis "keksiä",semmoinen helppotapa saada heidät tyydytetyksi.

sanoman: älä edes yritä alkaa arpomaan..

Luulisin, että mies on vain vieraan pillun perässä eikä siinä mitään pahaa ole. Itsekin käyn suunnilleen kerran pari kertaa kuukaudessa vieraissa ja uskokaa pois että tekee nannaa ja sen jälkeen kyllä kotonakin viihtyy paremmin ja kotiaskareetkin maittaa. Ei se keneltäkään ole ppois jos silloin tällöin käy vieraissa. Päinvastoin se piristää seksielämää kotonakin.

Jussipetteri@ kirjoitti:

Luulisin, että mies on vain vieraan pillun perässä eikä siinä mitään pahaa ole. Itsekin käyn suunnilleen kerran pari kertaa kuukaudessa vieraissa ja uskokaa pois että tekee nannaa ja sen jälkeen kyllä kotonakin viihtyy paremmin ja kotiaskareetkin maittaa. Ei se keneltäkään ole ppois jos silloin tällöin käy vieraissa. Päinvastoin se piristää seksielämää kotonakin.

Lue lisää

Jussipetteri! Toivottavasti olet tyytyväinen itseesi, ku katsot peiliin. Ole rehellinen puolisollesi, äläkä riko kuudetta käskyä!

Jussipetteri@ kirjoitti:

Luulisin, että mies on vain vieraan pillun perässä eikä siinä mitään pahaa ole. Itsekin käyn suunnilleen kerran pari kertaa kuukaudessa vieraissa ja uskokaa pois että tekee nannaa ja sen jälkeen kyllä kotonakin viihtyy paremmin ja kotiaskareetkin maittaa. Ei se keneltäkään ole ppois jos silloin tällöin käy vieraissa. Päinvastoin se piristää seksielämää kotonakin.

Lue lisää

Minulla on myös kokemusta naisena siitä, että on miespuolisia ystäviä. Poikaystävä ei aluksi oikein tykännyt, joten jouduin jonkin verran vähentämään kanssakäymistä näiden kavereiden kanssa. Nykyisin ollaan jo oltu sen verran kauan yhdessä, ettei enää juuri kommentoi yhteydenpitoani. Kaverini ja mieheni eivät ole juuri tekemisissä keskenään, sillä ihmistyyppeinä he ovat niin erilaisia, että ehkä kaikki hiukan välttelevät konflikteja.

Tuosta miehen ja naisen välisestä seksuaalisesta vetovoimasta sanoisin ainakin omalla kohdallani niin, että se tulee kyllä jossain vaiheessa esiin kaikissa suhteissa (myös kaveri). Itse olen kaikkien miespuolisten ystävieni kohdalla joskus joutunut tilanteeseen, jossa minun on ollut tarkastettava mielessäni suhteen laatu. Kaikissa jäljelläolevissa suhteissa olen päätynyt tulokseen, että mies ei kiinnosta minua seksuaalisesti ja olettaisin, että samaan tulokseen on päätynyt todennäköisesti toinenkin osapuoli (kukaan tuskin malttaa odottaa hameen alle pääsyä esim. viittä vuotta). Sen jälkeen kaveruus on ollut luontevaa.

kande tavata tämä ns.ystävä..tiedät mis mennään..

ja että siis olen kyllä tuntenut vuosia nämä ystävät ja kyllä, olen itse hetero. että kyllä, ystävyys suhteita vastakkkaisten sukupuolien välillä on olemassa, aivan satavarmasti.

miesten ja naisten ystävyydet ovat siksi harvinaisia, että just ei uskota asioita.
monasti toinen osapuoli on ahdistava, ja ihastus korostuu silloin. et kun se toinen ahdistaa ja toinen on mukava. sitten sorrutaan pettämään helpommin.
ja sitten kun on aina se ihastus, mistä ei nyt kenellekään normaalille ihmiselle ole vaaraa, jos on aikuinen ja tajuaa jo, ettei joka tunteen mukana tarvii mennä tuuliviirinä, ja mieskin on teini-iän ohittaneena tottunut piliinsä ;)

ja sitä yritän tässä sanoa ihan muillekin, että vois ajatella ihmiset myös muina kun seurustelu-/pano-tms.kumppaneina, sukupuolesta ja jostain ohimenevästä ihastuksesta huolimatta. suhteet pysyy kasassa ja elämä on paljon rikkaampaa.

ja vaikka joskus ajatteliskin, ei tarvii kaikkia hyviä ihmissuhteitaan pilata aina vaan hyötyä etsimällä: mitä sitten sekin on, jos esittää ystävää ja toisen alkaessa seurustella katoaakin paikalta, koska ei nyt sitten voikaan saada kaikkea mitä haluaa.

mun elämä on ainakin rikkaampaa näin.

siihe värkkii muute upoo kivitalojaki heh.kantsii ukkos olla varovaine!

..sun puolesta.

Mutta, kuten olen exälleni ja siskolleni koittanut takoa järkeä päähän, olkaa kylmänviileitä miestä kohtaan jos alkaa sellaista käytöstä esiintymään jota ette yksinkertaisesti itsellenne halua.


Kerronpa jotain omasta tapauksestani, jossa sinänsä ei ole yhtymäkohtia sun tapaukseen, mutta ihan esimerkkinä siitä, kuinka soisin naisten toimivan.


Mulla oli äärimmäisen syvä ja intohimoinenkin, yhä uudestaan syvä ja syvä vaikkakin lyhyt suhde itseäni kymmenen vuotta vanhemman naisen kans. Kaikki tuntui liian täydelliseltä, molemmat sanoivat. Juttelimme ja juttelimme, puhuimme asiat puhki, kunnes viimein yleensä minä olin se, joka nukahti kesken. Eräänkin kerran aloitimme iltakymmeneltä ja jatkoimme aamuneljään vaikka asuimme vain n. kymmenen kilometrin päässä toisistamme.


Kumpikin olemme melko itsenäisiä ja tarvitsemme paljon omaa aikaa. Sekin siis natsas pirun hyvin toistemme kans yhteen. Minä olin niin totaalisen ihastuneesa tilasa. Ikävä kyllä mulla nuorena miehenä oli vielä paljon kypsymisen aihetta ja sokeita pisteitä itsessäni, joita en siis nähnyt. Vaikka muuten oli keskustelut menneet liki täydellisesti, kävi tietyistä asiakysymyksistä keskusteltaesa niin, että mulla lähti mopo karkaamaan käsistä. Muutuin keskustelutyyliltäni hyökkääväksi ja halusin omien näkemysteni pääsevän "voitolle", lyöden toisen vastaavat.


Muutaman kerran nainen aiemmin asiasta huomauttikin, mutta silloin niistä selvittiin anteekspyynnöllä enkä sen kummemmin asiaan huomiota kiinnittänyt. Kunnes erään kerran kun olimme jo suunnitelleet viettävämme täydellisen viikonlopun..


Multa karkas taas mopo käsistä. Minäkin sitten viimein möksähdin hänen huomautuksistaan (vaikka siis syytä möksähdykseen oli ainoastaan hänellä) ja tuli ensimmäinen kunnon hiljaisuus välillemme. Seuraana päivänä laittelin jopa piikittelevää tekstaria ja sieltähän tuli samalla mitalla takas, mainiten edelleen ominaisuuksistani - ja aiheesta. Minä en vain nähnyt.


Kuitenkin tiesin kuinka perfect match kyseinen nainen mulle oli ja kuinka muuten meillä meni älyttömän hyvin. Olin siis joutunut selkä seinää vasten ja hänen mainintansa mun ominaisuuksista (joiden olin jopa epäillyt olevan puhdasta lonkalta heittoa ja valehtelua) kiusasivat mielessäni sillä tiesin hänen olevan todella suora ja rehellisyyteen pyrkivä sanomisissaan. Sunnuntaina aloin tuntojani koneelle kirjoittaen analysoimaan asiaa ja kirjoittelinkin pitkään, viimein kirjoittaen ylös toisillemme lähettämiämme tekstiviestejä.


Jossain vaiheessa kirjoittaessani alkoi sisälläni järkkyä, kun ehkä aloin huomaamaan jotain itsestäni. Selkeää ajattelua siitä hetkestä eteenpäin ei sitten enää esiintynytkään neljään(!) kuukauteen. Järkytyin todella pahasti, kun sokeus alkoi haihtua pois ja aloin huomaamaan, kuinka itseasiassa jo monen vuoden ajan olin toiminut ja edellistä kumppanianikin henkisesti lyönyt hyökkäävyydelläni ja periaatteen "kaikkea mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan" soveltamisellani.


Mopo karkas nyt käsistä hiukan toisella tavalla. Vaikka muistan sopineemmekin jutun ja homma periaatteesa jatkui, minä en asiasta yli päässyt. Olin vitun hermostunut, tuntui että jokin on nyt pahasti vialla mutta en vain tiennyt että mikä. Olin rauhaton ja voi sanoa, että menetin kyvykkyyteni normaaliin yhteydenpitoon. Olin siis heilahtanut tasapainostani ja pahasti. Asiaa vielä varmaankin auttoi suhdettamme edeltänyt kovavauhtisuuteni kaikissa muissakin askareissani ja tuon rysähdyksen myötä sisälläni olleet hirveät energiamäärät kait yksinkertaisesti nyt vain kanavoituivat enää itseeni pettyneisyyteen.


Kuukauden kuluttua rysähdyksestäni tuo nainen kylmänviileästi (oikein!) lopetti vastaamisen oikeastaan täysin järjettömiin tekstiviesteihini siinä mielessä, että niistä näkyi, etten kondiksessa ole. Hän jätti vastaamatta kaikkiin niihin muutamaan yhteydenottoyritykseeni kunnes neljän kuukauden kuluttua palautti jotkin hänen luonaan olleet tavarani postissa ja kauniin lyhyesti ilmoitti homman olevan loppu. Ehkä hän oli sen neljä kuukautta vielä - en tiedä - katsonut, tokenenko minä, mutta rajansa siis kaikella.


Se, että nainen yksinkertaisesti vain lopetti vastaamisen sekaviin viesteihini ja yhteen kirjeeseeni oli kuitenkin avain siihen, että ylipäätänsä kykenin alkaa toipumaan järkytyksestäni ja heilahduksestani. Se todella pakotti mut miettimään, mikä vialla on, vaikkei järkevää ajattelua esiintynytkään koko aikana. Olin vain niin kiinnittynyt suhteen takaisin saamiseen ja kun hän ei kuitenkaan ollut mitään loppumisesta sanonutkaan, jatkoin yrittämistäni ja pähkäilyäni, joissa kuitenkaan ei ollut mitään järkeä. Olin kenties vain liian sekasten ja väsynyt mies ajattelemaan järkevästi.


Vasta kun neljän kuukauden päästä sain tiedon päättymisestä, käyttääkseni vanhaa ilmaisua oli kuin iso kivenjärkäle olis pyörähtänyt itteni päältä pois. Helpotuin, aloin näkemään päivänvaloa ja aloin näkemään toimintaani kuluneelta neljältä kuukaudelta selkeämmin. Eikä se kaunista ollut, vaan totaalista sekavuutta.


Mitä haluan sanoa on se, että olkaa kylmänviileitä miehiä kohtaan. Miehet on sen verran tyhmiä ja usein sen verran sokeita, ettei niihin ole muuta lääkettä kuin naisten kunnolliset "potkut päähän". Kornia mun tilanteessani oli se, että ajattelin koko sekavuusaikananikin niin, että aivan oikein mulle kävi ja aivan oikein, että lopetti vastaamisen, sillä hänen ei ole mikään pakko olla osallisena toisen sekavuudesa ja jos olisi jatkanut vastaamista, olisi se vain edelleen ruokkinut mun ulalla oloa eikä olisi pakottanut miettimään, mikä vialla on.


Ikävä juttuhan tuo mun kannalta oli, että noin meni, sillä olin kuitenkin koko ajan vilpitön häntä kohtaan, mutta itselleni tuli vain pahemmanlainen henkinen romahdus - joskin aiheesta.


Potkikaa miehiä päähän. Sinä varmaan oletkin jo ymmärtänyt vastedes olla vastaamatta miehen yhteydenottoyrityksiin lukuunottamatta mahdollisia lapsiin liittyviä sellaisia. Todellakin ajattele, ettei sun tarvitse olla mikään sylkykuppi, jonka olisi vielä "sosiaalisesti ja humaanisti ymmärrettä" toista hänen pahemmanlaisen temppunsa jälkeen, jos hän jossain vaiheessa takaisinpaluuta yrittäisi. Uskon ja toivon, että miehelläs on edes sen verran häveliäisyydentajua, ettei kehtaa tulla ruikuttamaan sua takas.


Ja jos tuliskin, sinä et häntä enää elämääs päästä. Olet sen verran arvokas, ettet halua sua noin kohdeltavan. Keskityt nyt vain omaan elämääsi ja pidät silmiäs auki mahdollisten kohdalles osuvien hyvien kandidaattien suhteen, joiden kanssa voisit terveellä pohjalla olevaa suhdetta lähteä muodostamaan. Exäsi kanssa suhteenne ei terveellä pohjalla olisi, sillä teillä vain olisi niin paljon ikävää historiaa välissänne, ettei jatkamisesta mitään tulisi.


Ja ennenkaikkea, et ole niin arvoton, että jatkaminen moisen tempun jälkeen kyseeseen tulisi.

Pahoillani kirjoitti:

..sun puolesta.

Mutta, kuten olen exälleni ja siskolleni koittanut takoa järkeä päähän, olkaa kylmänviileitä miestä kohtaan jos alkaa sellaista käytöstä esiintymään jota ette yksinkertaisesti itsellenne halua.


Kerronpa jotain omasta tapauksestani, jossa sinänsä ei ole yhtymäkohtia sun tapaukseen, mutta ihan esimerkkinä siitä, kuinka soisin naisten toimivan.


Mulla oli äärimmäisen syvä ja intohimoinenkin, yhä uudestaan syvä ja syvä vaikkakin lyhyt suhde itseäni kymmenen vuotta vanhemman naisen kans. Kaikki tuntui liian täydelliseltä, molemmat sanoivat. Juttelimme ja juttelimme, puhuimme asiat puhki, kunnes viimein yleensä minä olin se, joka nukahti kesken. Eräänkin kerran aloitimme iltakymmeneltä ja jatkoimme aamuneljään vaikka asuimme vain n. kymmenen kilometrin päässä toisistamme.


Kumpikin olemme melko itsenäisiä ja tarvitsemme paljon omaa aikaa. Sekin siis natsas pirun hyvin toistemme kans yhteen. Minä olin niin totaalisen ihastuneesa tilasa. Ikävä kyllä mulla nuorena miehenä oli vielä paljon kypsymisen aihetta ja sokeita pisteitä itsessäni, joita en siis nähnyt. Vaikka muuten oli keskustelut menneet liki täydellisesti, kävi tietyistä asiakysymyksistä keskusteltaesa niin, että mulla lähti mopo karkaamaan käsistä. Muutuin keskustelutyyliltäni hyökkääväksi ja halusin omien näkemysteni pääsevän "voitolle", lyöden toisen vastaavat.


Muutaman kerran nainen aiemmin asiasta huomauttikin, mutta silloin niistä selvittiin anteekspyynnöllä enkä sen kummemmin asiaan huomiota kiinnittänyt. Kunnes erään kerran kun olimme jo suunnitelleet viettävämme täydellisen viikonlopun..


Multa karkas taas mopo käsistä. Minäkin sitten viimein möksähdin hänen huomautuksistaan (vaikka siis syytä möksähdykseen oli ainoastaan hänellä) ja tuli ensimmäinen kunnon hiljaisuus välillemme. Seuraana päivänä laittelin jopa piikittelevää tekstaria ja sieltähän tuli samalla mitalla takas, mainiten edelleen ominaisuuksistani - ja aiheesta. Minä en vain nähnyt.


Kuitenkin tiesin kuinka perfect match kyseinen nainen mulle oli ja kuinka muuten meillä meni älyttömän hyvin. Olin siis joutunut selkä seinää vasten ja hänen mainintansa mun ominaisuuksista (joiden olin jopa epäillyt olevan puhdasta lonkalta heittoa ja valehtelua) kiusasivat mielessäni sillä tiesin hänen olevan todella suora ja rehellisyyteen pyrkivä sanomisissaan. Sunnuntaina aloin tuntojani koneelle kirjoittaen analysoimaan asiaa ja kirjoittelinkin pitkään, viimein kirjoittaen ylös toisillemme lähettämiämme tekstiviestejä.


Jossain vaiheessa kirjoittaessani alkoi sisälläni järkkyä, kun ehkä aloin huomaamaan jotain itsestäni. Selkeää ajattelua siitä hetkestä eteenpäin ei sitten enää esiintynytkään neljään(!) kuukauteen. Järkytyin todella pahasti, kun sokeus alkoi haihtua pois ja aloin huomaamaan, kuinka itseasiassa jo monen vuoden ajan olin toiminut ja edellistä kumppanianikin henkisesti lyönyt hyökkäävyydelläni ja periaatteen "kaikkea mitä sanot voidaan käyttää sinua vastaan" soveltamisellani.


Mopo karkas nyt käsistä hiukan toisella tavalla. Vaikka muistan sopineemmekin jutun ja homma periaatteesa jatkui, minä en asiasta yli päässyt. Olin vitun hermostunut, tuntui että jokin on nyt pahasti vialla mutta en vain tiennyt että mikä. Olin rauhaton ja voi sanoa, että menetin kyvykkyyteni normaaliin yhteydenpitoon. Olin siis heilahtanut tasapainostani ja pahasti. Asiaa vielä varmaankin auttoi suhdettamme edeltänyt kovavauhtisuuteni kaikissa muissakin askareissani ja tuon rysähdyksen myötä sisälläni olleet hirveät energiamäärät kait yksinkertaisesti nyt vain kanavoituivat enää itseeni pettyneisyyteen.


Kuukauden kuluttua rysähdyksestäni tuo nainen kylmänviileästi (oikein!) lopetti vastaamisen oikeastaan täysin järjettömiin tekstiviesteihini siinä mielessä, että niistä näkyi, etten kondiksessa ole. Hän jätti vastaamatta kaikkiin niihin muutamaan yhteydenottoyritykseeni kunnes neljän kuukauden kuluttua palautti jotkin hänen luonaan olleet tavarani postissa ja kauniin lyhyesti ilmoitti homman olevan loppu. Ehkä hän oli sen neljä kuukautta vielä - en tiedä - katsonut, tokenenko minä, mutta rajansa siis kaikella.


Se, että nainen yksinkertaisesti vain lopetti vastaamisen sekaviin viesteihini ja yhteen kirjeeseeni oli kuitenkin avain siihen, että ylipäätänsä kykenin alkaa toipumaan järkytyksestäni ja heilahduksestani. Se todella pakotti mut miettimään, mikä vialla on, vaikkei järkevää ajattelua esiintynytkään koko aikana. Olin vain niin kiinnittynyt suhteen takaisin saamiseen ja kun hän ei kuitenkaan ollut mitään loppumisesta sanonutkaan, jatkoin yrittämistäni ja pähkäilyäni, joissa kuitenkaan ei ollut mitään järkeä. Olin kenties vain liian sekasten ja väsynyt mies ajattelemaan järkevästi.


Vasta kun neljän kuukauden päästä sain tiedon päättymisestä, käyttääkseni vanhaa ilmaisua oli kuin iso kivenjärkäle olis pyörähtänyt itteni päältä pois. Helpotuin, aloin näkemään päivänvaloa ja aloin näkemään toimintaani kuluneelta neljältä kuukaudelta selkeämmin. Eikä se kaunista ollut, vaan totaalista sekavuutta.


Mitä haluan sanoa on se, että olkaa kylmänviileitä miehiä kohtaan. Miehet on sen verran tyhmiä ja usein sen verran sokeita, ettei niihin ole muuta lääkettä kuin naisten kunnolliset "potkut päähän". Kornia mun tilanteessani oli se, että ajattelin koko sekavuusaikananikin niin, että aivan oikein mulle kävi ja aivan oikein, että lopetti vastaamisen, sillä hänen ei ole mikään pakko olla osallisena toisen sekavuudesa ja jos olisi jatkanut vastaamista, olisi se vain edelleen ruokkinut mun ulalla oloa eikä olisi pakottanut miettimään, mikä vialla on.


Ikävä juttuhan tuo mun kannalta oli, että noin meni, sillä olin kuitenkin koko ajan vilpitön häntä kohtaan, mutta itselleni tuli vain pahemmanlainen henkinen romahdus - joskin aiheesta.


Potkikaa miehiä päähän. Sinä varmaan oletkin jo ymmärtänyt vastedes olla vastaamatta miehen yhteydenottoyrityksiin lukuunottamatta mahdollisia lapsiin liittyviä sellaisia. Todellakin ajattele, ettei sun tarvitse olla mikään sylkykuppi, jonka olisi vielä "sosiaalisesti ja humaanisti ymmärrettä" toista hänen pahemmanlaisen temppunsa jälkeen, jos hän jossain vaiheessa takaisinpaluuta yrittäisi. Uskon ja toivon, että miehelläs on edes sen verran häveliäisyydentajua, ettei kehtaa tulla ruikuttamaan sua takas.


Ja jos tuliskin, sinä et häntä enää elämääs päästä. Olet sen verran arvokas, ettet halua sua noin kohdeltavan. Keskityt nyt vain omaan elämääsi ja pidät silmiäs auki mahdollisten kohdalles osuvien hyvien kandidaattien suhteen, joiden kanssa voisit terveellä pohjalla olevaa suhdetta lähteä muodostamaan. Exäsi kanssa suhteenne ei terveellä pohjalla olisi, sillä teillä vain olisi niin paljon ikävää historiaa välissänne, ettei jatkamisesta mitään tulisi.


Ja ennenkaikkea, et ole niin arvoton, että jatkaminen moisen tempun jälkeen kyseeseen tulisi.

Lue lisää

joo.. kyllä se meidän juttu kokonaan loppui. huomasin kyllä itse, ettei vierellä enää ollut mitään, minkä siinä olisin halunnut olevan ja kerroin sen kyllä hänelle. nieleskeli kyllä, kun sanoin että vaikka olisi viimeinen mies maailmassa niin meille ei jatkoa ole. ei uhmalla sanottu, vaan surullisena todettu. pakkaili kamojaan ja koitti jättää kotiin jotain.. "kun ei tiiä mitä siitä uudesta jutusta tulee"... sanoin että ottaa kaikki vaan koska tiedän mitä tästä jutusta ei enää tule.

helpottavaa oli se, etten minä häntä enää halunnut, vaikka satuttukin ihan hitosti kaikki. kuviot meinaan loppupeleissä vielä suuremmat mitä tohon kirjoitin. nainenkaan ei ollut vaan nainen... aika lailla enemmän mullekin. surullista, kyllä. mutta eipä siinä itku auta, ei.

vuos meni, niin tuntui että itkin viimeisen itkun asiasta. ehkä joskus löytyykin joku, joka tuntuu oikealta. tiedä sitten...

halaus sinne, ja kiitos kun kirjoitit. :)

toivottavasti elämä hymyilee sulle jo.

halaus sinulle kirjoitti:

joo.. kyllä se meidän juttu kokonaan loppui. huomasin kyllä itse, ettei vierellä enää ollut mitään, minkä siinä olisin halunnut olevan ja kerroin sen kyllä hänelle. nieleskeli kyllä, kun sanoin että vaikka olisi viimeinen mies maailmassa niin meille ei jatkoa ole. ei uhmalla sanottu, vaan surullisena todettu. pakkaili kamojaan ja koitti jättää kotiin jotain.. "kun ei tiiä mitä siitä uudesta jutusta tulee"... sanoin että ottaa kaikki vaan koska tiedän mitä tästä jutusta ei enää tule.

helpottavaa oli se, etten minä häntä enää halunnut, vaikka satuttukin ihan hitosti kaikki. kuviot meinaan loppupeleissä vielä suuremmat mitä tohon kirjoitin. nainenkaan ei ollut vaan nainen... aika lailla enemmän mullekin. surullista, kyllä. mutta eipä siinä itku auta, ei.

vuos meni, niin tuntui että itkin viimeisen itkun asiasta. ehkä joskus löytyykin joku, joka tuntuu oikealta. tiedä sitten...

halaus sinne, ja kiitos kun kirjoitit. :)

toivottavasti elämä hymyilee sulle jo.

Lue lisää

Tuo vuosi. Ja sitä ennen puoli vuotta. Ihmeellisiä ajanjaksoja ihmismielen.


Mulla meni puoli vuotta ennenkuin aloin jotain ymmärrystä saavuttamaan siihen, miksi olin ajautunut niin totaalisen hallitsemattomaan tilaan, joka kesti useamman kuukauden. Aloitin ammattiauttajalla käynnit tapahtumakulut itselleni selvittääkseni sillä koko jakso oli vain liian mammuttimainen prosessoitavaks yksin.


Kallonkutistajani totes tuon vuoden suhteen, että ehkä sitten vasta pystyn täysipainoisesti elämään katsoen eteenpäin, tuijottamatta mennyttä tapahtumaketjua. Vähän niinkuin sullakin, että vuoden jälkeen alkoi helpottamaan.


Onneks olin aiemmista kolauksistani oppinut sen, että kaikista parasta on vain jatkaa arkirutiinien parissa. Vaikka ilmeisestikin olin eräänlaisessa loppuunpalaneessa tilassa ittensä väliaikaisen kadottamisen, varpaisiinsa tuijottelun ja sen lisäksi, että niinkin hieno suhde päättyi, tein töitä ja omia projektejani, kävin lenkillä sekä kuntoilin muuten ja viimein nyt syksyllä aloittelin opinnot ittelleni aivan uusissa maisemissa. Kyllä siis elämä hymyilee jo :)


Olin varmastikin tosi raskas tyyppi muille tuona aikana ja leijonaosa kaverisuhteista päättyi sen seurauksena, mutta kuitenkin kykenin hoitamaan omaa käytännön elämääni. Ja on ollu jopa huvittavaa seurata, kuinka jotkut aiemmista "ystävistäni", jotka tuolloin eivät esim. mun kuitenkin harvoihinkaan yhteydenottoyrityksiini vastanneet ovat nyt sitten tyyliin hattu kourassa yrittämässä saada ystävyyttä takas. Sana 'ystävä' saikin uuden merkityksen tuona aikana ja nyt voin sanoa ittelläni olevan jäljellä pienilukuinen joukko Ystäviä.


Kun tapahtuman syy-seuraus -suhteet alko selvenemään, oli paljon helpompaa hyväksyä myös suhteen loppuminen. Niin kait se yleensä menee muissakin asioissa, jotka vain täytyy hyväksyä. Syy-seuraus -suhteiden pitää ensin jäsentyä itteään tyydyttävällä tavalla päähän. Olin kuitenki jo alusa tajunnut, että nyt tuli ihan aiheesta pysäytys itselleni, mutta muunlaiseen analysointiin ja tajuamiseen en kyennyt. Nyt kykenen jo olemaan kiitollinen tuolle naiselle (joskaan ei negatiivisia ajatuksia ole koko aikana ollutkaan hänestä) siitä, että mut selkä seinää vasten pisti, minkä seurauksena kenties aloin pääsemään ja toivottavasti kokonaan pääsen eroon pitempiaikaisista vinoutumistani. Ikäänkuin oman toimintani fundamentit, kulmakivet, muserrettiin kertalyönnillä tuolloin säpäleiksi ja nyt sitten on aika rakentaa itselleen terveellisempi perustus.


Taas tuli tekstiä :) Mutta on mukava huomata, että täälä kykenee myös rakentavaan ja toista jopa lohduttavaan ajatustenvaihtoon, kunhan vain itsekin toimii tuolta pohjalta. Sun tekstiis ja kokemuksiis oli jotenkin helppo samaistua ja jollain tapaa koin vertaistuen tunnetta sen myötä. Vaikkakin siis hyvin erilainen tapaus sulla onki.


Mutta minäpä luulen, että oot jatkossa entistäkin vahvempi, itsetietoisempi ja vaativampi nainen, että se mies joka seulas läpäisee onkin sitten jo laatumies :)

..sama edelleen.. kirjoitti:

Tuo vuosi. Ja sitä ennen puoli vuotta. Ihmeellisiä ajanjaksoja ihmismielen.


Mulla meni puoli vuotta ennenkuin aloin jotain ymmärrystä saavuttamaan siihen, miksi olin ajautunut niin totaalisen hallitsemattomaan tilaan, joka kesti useamman kuukauden. Aloitin ammattiauttajalla käynnit tapahtumakulut itselleni selvittääkseni sillä koko jakso oli vain liian mammuttimainen prosessoitavaks yksin.


Kallonkutistajani totes tuon vuoden suhteen, että ehkä sitten vasta pystyn täysipainoisesti elämään katsoen eteenpäin, tuijottamatta mennyttä tapahtumaketjua. Vähän niinkuin sullakin, että vuoden jälkeen alkoi helpottamaan.


Onneks olin aiemmista kolauksistani oppinut sen, että kaikista parasta on vain jatkaa arkirutiinien parissa. Vaikka ilmeisestikin olin eräänlaisessa loppuunpalaneessa tilassa ittensä väliaikaisen kadottamisen, varpaisiinsa tuijottelun ja sen lisäksi, että niinkin hieno suhde päättyi, tein töitä ja omia projektejani, kävin lenkillä sekä kuntoilin muuten ja viimein nyt syksyllä aloittelin opinnot ittelleni aivan uusissa maisemissa. Kyllä siis elämä hymyilee jo :)


Olin varmastikin tosi raskas tyyppi muille tuona aikana ja leijonaosa kaverisuhteista päättyi sen seurauksena, mutta kuitenkin kykenin hoitamaan omaa käytännön elämääni. Ja on ollu jopa huvittavaa seurata, kuinka jotkut aiemmista "ystävistäni", jotka tuolloin eivät esim. mun kuitenkin harvoihinkaan yhteydenottoyrityksiini vastanneet ovat nyt sitten tyyliin hattu kourassa yrittämässä saada ystävyyttä takas. Sana 'ystävä' saikin uuden merkityksen tuona aikana ja nyt voin sanoa ittelläni olevan jäljellä pienilukuinen joukko Ystäviä.


Kun tapahtuman syy-seuraus -suhteet alko selvenemään, oli paljon helpompaa hyväksyä myös suhteen loppuminen. Niin kait se yleensä menee muissakin asioissa, jotka vain täytyy hyväksyä. Syy-seuraus -suhteiden pitää ensin jäsentyä itteään tyydyttävällä tavalla päähän. Olin kuitenki jo alusa tajunnut, että nyt tuli ihan aiheesta pysäytys itselleni, mutta muunlaiseen analysointiin ja tajuamiseen en kyennyt. Nyt kykenen jo olemaan kiitollinen tuolle naiselle (joskaan ei negatiivisia ajatuksia ole koko aikana ollutkaan hänestä) siitä, että mut selkä seinää vasten pisti, minkä seurauksena kenties aloin pääsemään ja toivottavasti kokonaan pääsen eroon pitempiaikaisista vinoutumistani. Ikäänkuin oman toimintani fundamentit, kulmakivet, muserrettiin kertalyönnillä tuolloin säpäleiksi ja nyt sitten on aika rakentaa itselleen terveellisempi perustus.


Taas tuli tekstiä :) Mutta on mukava huomata, että täälä kykenee myös rakentavaan ja toista jopa lohduttavaan ajatustenvaihtoon, kunhan vain itsekin toimii tuolta pohjalta. Sun tekstiis ja kokemuksiis oli jotenkin helppo samaistua ja jollain tapaa koin vertaistuen tunnetta sen myötä. Vaikkakin siis hyvin erilainen tapaus sulla onki.


Mutta minäpä luulen, että oot jatkossa entistäkin vahvempi, itsetietoisempi ja vaativampi nainen, että se mies joka seulas läpäisee onkin sitten jo laatumies :)

Lue lisää

varsin oikeessa olet siinä, että arki pelastaa. onneks muu elämä kaikkine on sen verran "vaativaa", ettei ollu mahdollista jäädä märehtimään kaikkea paskaa. kuinka houkututtelevan helppoa oliskaan ollu jäädä säälimään itseä (mutta eihän se ollu mahdollista koska MIES sääli itseään).. mutta pyöritettävänä oli koti, lapset ja yritys. töihin oli pakko mennä joka aamu, mikäli mielsi pitää työnsä, sitä kautta kotinsa, lasten kodin ja arjen. joku joskus kysyi että miten jaksan kaiken.. loppupeleissä se on niin helppoa: jaksa tai älä jaksa; elä tai kuole. tarpeeksi pohjalla kun on niin valinnatkin on aika simppeleitä. vaikeita, mutta riittävän yksinkertaisia siihen tilaan.

olen miettinyt että kaikesta pitää oppia jotain.. mikä tässä oli opetus? älä luota mieheen? kyttää perään? väitin silloin ja väitän yhä että meillä oli hyvä liitto. joku sanoo ettei hyvää liittoa voi mikään rikkoa. kyllä voi, jos kaipuussa on uutuuden viehätystä ja heikko luonne. tuttuus ja turvallisuus... niillä paha kilpailla uutuuden viehätystä vastaan. joku tuolla ylempänä kirjoitti, että taistele miehesi itsellesi joka päivä. ei sen mun mielestä kuulu niinkään mennä, ei kumminkaan päin. siihen rakkauteen ja suhteeseen kuuluu voida luottaa, silloinkin kun ei jaksa kaikkea suhteeseen antaa. kaikilla on saatava olla huonommat ajat ja päivät, ja silti pitää voida luottaa että puoliso on vierellä siinä huomennakin.

sanotaa ettei toista saa pitää itsestään selvyytenä.. tavallaan niin, mutta tavallaan ei. musta sen puolison kuuluu olla itsestään selvyys tavallaan. ja sitä silti rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa ja olla sen olemassaolosta kiitollinen.

jollain lailla ajattelen että jollei se puoliso tunnu itsestäänselvyydeltä, niin sitten on itsetunto-ongelmia jotka esiintyy mustasukkaisuutena. kyllä sen puolison pitää vierellä pysyä omasta tahdosta, rakastaen ihmistä kokonaisuutena eikä vain joka päiväisen taistelun tuloksena.

loppupeleissä ajattelin aina että jollen ole miehelle uskollisuuden väärti, niin mies ei ole liiton väärti. näinhän se simppelisti menee, vaikka hitosti satuttaakin. :)

vai laatumies läpäisee seulonnan... hymyilyttää. vahvuutta... joo. sitä joku sanoo että mulla on. mutta hei.. mikä vaihtoehto? taas palataan siihen. jos toinen lopettaa perhe-elämän ja jättää yhtäkkiä kaiken vastuun, niin se kaatuu mulle. ei auta itku, ei. itkin, joo, mutta ei se helpottanu käytäntöä ollenkaan. kamalaa kuulla kun joku sanoo ettei olis mun tilanteessa jaksanu, mutta hyvä ku olen niin vahva. hittoako olen... tai kai ehkä joo, mutta väitän että olis aika moni muukin jolla on samat pelissä. en jaksa kuulla olevani vahva... tahtoo olla heikko ees hetken. jonkun pitämään kiinni ja huolehtimaan mustakin hetkeks. :) vakavasti, näin.

hmm.. niin. parempi yksin kuin huonossa suhteessa, sen tiedän. yksinäisyyttä helpottaa tieto, että se on jo oma valinta. ei silti poissulje sitä syvää ikävää ja kaipuuta. pitäiskö laittaa hakuun laatumies.. ;)

joo.. :) ai niin.. hyvä huumori ja positiivinen asenne auttaa kummasti. sellainen asenne että näin kävi nyt, likipitäen kamalinta mitä kuvitella voi.. niin väärin, niin helvetin väärin koska jaksoin aina, kaikkien vuosienkin jälkeen kertoa kuinka tärkeänä meidän perhettä pitää ja oikeesti elää sen mukaan... mutta silti.. näin kävi. paska nakki, mutta niin kävi. ei se siitä helpotu, vaikka kuinka olisin katkera. toki prosessiin kuuluu miettiä syy-seuraussuhteita, ja niitä on mietitty. silti... oppinut en ole kuin sen, ettei se elämä ole aina reilua. silti ihmisiä kun ollaan, niin tämäkin on inhimillistä. ja kiitollinen pitää olla niistä onnellisista vuosista; kaikillahan ei ole niitäkään.

ja ehkä joku päivä sekin hetki tulee, jolloin todella löydän tälle kaikelle tarkoituksen. näin uskon. pakko uskoa, eihän tässä muuten mitään mieltä ole. :)

:-) kirjoitti:

varsin oikeessa olet siinä, että arki pelastaa. onneks muu elämä kaikkine on sen verran "vaativaa", ettei ollu mahdollista jäädä märehtimään kaikkea paskaa. kuinka houkututtelevan helppoa oliskaan ollu jäädä säälimään itseä (mutta eihän se ollu mahdollista koska MIES sääli itseään).. mutta pyöritettävänä oli koti, lapset ja yritys. töihin oli pakko mennä joka aamu, mikäli mielsi pitää työnsä, sitä kautta kotinsa, lasten kodin ja arjen. joku joskus kysyi että miten jaksan kaiken.. loppupeleissä se on niin helppoa: jaksa tai älä jaksa; elä tai kuole. tarpeeksi pohjalla kun on niin valinnatkin on aika simppeleitä. vaikeita, mutta riittävän yksinkertaisia siihen tilaan.

olen miettinyt että kaikesta pitää oppia jotain.. mikä tässä oli opetus? älä luota mieheen? kyttää perään? väitin silloin ja väitän yhä että meillä oli hyvä liitto. joku sanoo ettei hyvää liittoa voi mikään rikkoa. kyllä voi, jos kaipuussa on uutuuden viehätystä ja heikko luonne. tuttuus ja turvallisuus... niillä paha kilpailla uutuuden viehätystä vastaan. joku tuolla ylempänä kirjoitti, että taistele miehesi itsellesi joka päivä. ei sen mun mielestä kuulu niinkään mennä, ei kumminkaan päin. siihen rakkauteen ja suhteeseen kuuluu voida luottaa, silloinkin kun ei jaksa kaikkea suhteeseen antaa. kaikilla on saatava olla huonommat ajat ja päivät, ja silti pitää voida luottaa että puoliso on vierellä siinä huomennakin.

sanotaa ettei toista saa pitää itsestään selvyytenä.. tavallaan niin, mutta tavallaan ei. musta sen puolison kuuluu olla itsestään selvyys tavallaan. ja sitä silti rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa ja olla sen olemassaolosta kiitollinen.

jollain lailla ajattelen että jollei se puoliso tunnu itsestäänselvyydeltä, niin sitten on itsetunto-ongelmia jotka esiintyy mustasukkaisuutena. kyllä sen puolison pitää vierellä pysyä omasta tahdosta, rakastaen ihmistä kokonaisuutena eikä vain joka päiväisen taistelun tuloksena.

loppupeleissä ajattelin aina että jollen ole miehelle uskollisuuden väärti, niin mies ei ole liiton väärti. näinhän se simppelisti menee, vaikka hitosti satuttaakin. :)

vai laatumies läpäisee seulonnan... hymyilyttää. vahvuutta... joo. sitä joku sanoo että mulla on. mutta hei.. mikä vaihtoehto? taas palataan siihen. jos toinen lopettaa perhe-elämän ja jättää yhtäkkiä kaiken vastuun, niin se kaatuu mulle. ei auta itku, ei. itkin, joo, mutta ei se helpottanu käytäntöä ollenkaan. kamalaa kuulla kun joku sanoo ettei olis mun tilanteessa jaksanu, mutta hyvä ku olen niin vahva. hittoako olen... tai kai ehkä joo, mutta väitän että olis aika moni muukin jolla on samat pelissä. en jaksa kuulla olevani vahva... tahtoo olla heikko ees hetken. jonkun pitämään kiinni ja huolehtimaan mustakin hetkeks. :) vakavasti, näin.

hmm.. niin. parempi yksin kuin huonossa suhteessa, sen tiedän. yksinäisyyttä helpottaa tieto, että se on jo oma valinta. ei silti poissulje sitä syvää ikävää ja kaipuuta. pitäiskö laittaa hakuun laatumies.. ;)

joo.. :) ai niin.. hyvä huumori ja positiivinen asenne auttaa kummasti. sellainen asenne että näin kävi nyt, likipitäen kamalinta mitä kuvitella voi.. niin väärin, niin helvetin väärin koska jaksoin aina, kaikkien vuosienkin jälkeen kertoa kuinka tärkeänä meidän perhettä pitää ja oikeesti elää sen mukaan... mutta silti.. näin kävi. paska nakki, mutta niin kävi. ei se siitä helpotu, vaikka kuinka olisin katkera. toki prosessiin kuuluu miettiä syy-seuraussuhteita, ja niitä on mietitty. silti... oppinut en ole kuin sen, ettei se elämä ole aina reilua. silti ihmisiä kun ollaan, niin tämäkin on inhimillistä. ja kiitollinen pitää olla niistä onnellisista vuosista; kaikillahan ei ole niitäkään.

ja ehkä joku päivä sekin hetki tulee, jolloin todella löydän tälle kaikelle tarkoituksen. näin uskon. pakko uskoa, eihän tässä muuten mitään mieltä ole. :)

Lue lisää

aina välistä :)


"loppupeleissä se on niin helppoa: jaksa tai älä jaksa; elä tai kuole. tarpeeksi pohjalla kun on niin valinnatkin on aika simppeleitä. vaikeita, mutta riittävän yksinkertaisia siihen tilaan."

Voisko tuota enää paremmin ilmaistakaan.. Maailma, elämä, universumi ja kaikki sellanen vain menee menojaan välittämättä meidän mahdollisista vastaan protestoinneista ja itkuista. Sopeudu kohdalle osuvaan tilanteeseen, mikä ikinä se onkin. Toki ennakkoon voit yrittää vaikuttaa siihen, minkälaiseks tilanteet kehittyvät mutta et loputtomiin. Loppuviimein vain voi todeta, että elä ottaen opiks, ennakoiden ja sopeutuen. Tai sitte vain elä ja jotain sellasta :)

Joo huomasin ittekin aiemmin tuon "taistele puolisosi ittelles joka päivä" -neuvon ja jäin sitä miettimään. Munki mielestä se oli hiukan liialti toista laitaa edustava tilanne ja jos ylipäätänsä toiselle esim. naimisiin mennessä haluaa "tahdon" silmästä silmään sanoa, vois kait olettaa kummaltakin, että siinä vaiheesa kumpainenkin tosiaan on tutustunut toiseen sen verran hyvin että voi sitten olla sanansa mittainen. Mutta ku tuntuu että sitä tahdotellaan kait liian keposin perustein, hetken mielijohteesta ja hienouden tunteesta, mitä lie. Ei noin.


"loppupeleissä ajattelin aina että jollen ole miehelle uskollisuuden väärti, niin mies ei ole liiton väärti. näinhän se simppelisti menee, vaikka hitosti satuttaakin. :)"

No taas hienosti puettua asiaa. Vähän asiaan liipaten oon aatellu sen ajan mitä suhteilukuvioita ylipäätänsä ajatellut olen, että itte kiinnitän huomion mahdollisen kumppanin käsityksiin sanoista rehellisyys, avoimuus, luottamus jne. Sana 'rakkaus' on mulle ollu aina hiukan liian epäselvä sana, jota mielestäni ainaki hoetaan liian keposesti - ja ehkä ajattelematta kunnolla, mitä se itsellensä tarkottaaki. Asiat kuten rehellisyys, avoimuus ja luottamus taas on paljo konkreettisempia, joilla tai joiden puuttumisella on selkeästi näkyvät seuraukset arkielämässäkin. Nuo on mulle merkitseviä asioita. 'Rakkaus' taas on hiukan liian abstrakti käsite, ainakin enemmän sanahelinää kuin nuo kolme muuta.

Niin vahva ja vahva. Itsekin luulin jo saavuttaneeni hyvän vahvuuden kunnes viime keväänä romahin. Kait sitä meniki pahasti pieleen kun kuvitteli ittestään liikoja ajatellen myös että sekavista nuoruusvuosista selvittyäni kaikki on enää vain nousukiitoa. Hitto miten naivia. Ja loppu sille tulikin ennen pitkää. Yks sanoi kerran, että hänen mielestään todellinen vahvuus kumpuaa aina kulloisenkin tilansa rehellisestä toteamisesta ja myöntämisestä itselleen. Ei siis peittele mahdollista heikkoa tilaansa mutta ei toisaalta ala mitenkään vähätteleenkään jos ajoittain menee hyvin. Pysyy siis omasa luonnollisesa koosaan kuten kyseinen henkilö ilmaisi.

Oli hirveä tarve "näyttää vielä". "Joku päivä mää vielä näytän", muun muasa niille jotka oli mua aiemmin lyöneet. Se oli kantavana ajatuksena oikeastaan kaikesa toiminnasani. Ja sitte ku alako meneen tosi hyvin ei hyvänolontunteelle ollu tulla loppua ollenkaan. Minä viimein jo näytin kaikille ja olin todellakin jotain. Kunnes jouduin toteamaan, että hauras se olen minäkin. Mutta hyvä että jouduin toteamaan. Toivottavasti pääsi sen myötä myös näyttämisen tarpeesta. Ehkä, ehkä ei. Suattaapi olla, suattaapi olla olematta :) No en oo savolainen.

Toi on tosiaan hyvä huomata ettei täällä tosiaan onni jakaudu tasapuolisesti. 9-vuotias tyttö kuolee suojatiellä rattijuopon yliajamana.. 14-vuotiaalta tytöltä katkaisee sotilas molemmat kädet kyynärpäiden kohdalta ensin raiskattuaan tämän.. Tuon sierra leonelaistytön kuvan näin vuonna -99. Siinä hän tuijotti kameraa käsirampana ja lasta ties monennella kuulla odottavana. Hiton hyvinhän mulla siis on asiat ja hyvin menee jos näillä kolhuilla selviän jotka vielä itte aiheutin(!). Huh. No ei pidä liikaa ajatella noin mutta välillä hyvä kuitenkin muistuttaa itseään todellisuudesta ja olla valmiina hyväksymään kohdalleen osuvat asiat. Ja taas kerran sopeutumaan :)

Mutta mutta, mitäs jos laittaisin tähän mailiosotteeni ku tuntuu että tekstintuotto ja ajatustenvaihto näin piristävää on sun kans ollu. hanspeter8 @ suomi24 . fi (tuosa on nuo ylimääräset välit..) Jos mailailet niin kiva! :)

vaikeaa kirjoitti:

aina välistä :)


"loppupeleissä se on niin helppoa: jaksa tai älä jaksa; elä tai kuole. tarpeeksi pohjalla kun on niin valinnatkin on aika simppeleitä. vaikeita, mutta riittävän yksinkertaisia siihen tilaan."

Voisko tuota enää paremmin ilmaistakaan.. Maailma, elämä, universumi ja kaikki sellanen vain menee menojaan välittämättä meidän mahdollisista vastaan protestoinneista ja itkuista. Sopeudu kohdalle osuvaan tilanteeseen, mikä ikinä se onkin. Toki ennakkoon voit yrittää vaikuttaa siihen, minkälaiseks tilanteet kehittyvät mutta et loputtomiin. Loppuviimein vain voi todeta, että elä ottaen opiks, ennakoiden ja sopeutuen. Tai sitte vain elä ja jotain sellasta :)

Joo huomasin ittekin aiemmin tuon "taistele puolisosi ittelles joka päivä" -neuvon ja jäin sitä miettimään. Munki mielestä se oli hiukan liialti toista laitaa edustava tilanne ja jos ylipäätänsä toiselle esim. naimisiin mennessä haluaa "tahdon" silmästä silmään sanoa, vois kait olettaa kummaltakin, että siinä vaiheesa kumpainenkin tosiaan on tutustunut toiseen sen verran hyvin että voi sitten olla sanansa mittainen. Mutta ku tuntuu että sitä tahdotellaan kait liian keposin perustein, hetken mielijohteesta ja hienouden tunteesta, mitä lie. Ei noin.


"loppupeleissä ajattelin aina että jollen ole miehelle uskollisuuden väärti, niin mies ei ole liiton väärti. näinhän se simppelisti menee, vaikka hitosti satuttaakin. :)"

No taas hienosti puettua asiaa. Vähän asiaan liipaten oon aatellu sen ajan mitä suhteilukuvioita ylipäätänsä ajatellut olen, että itte kiinnitän huomion mahdollisen kumppanin käsityksiin sanoista rehellisyys, avoimuus, luottamus jne. Sana 'rakkaus' on mulle ollu aina hiukan liian epäselvä sana, jota mielestäni ainaki hoetaan liian keposesti - ja ehkä ajattelematta kunnolla, mitä se itsellensä tarkottaaki. Asiat kuten rehellisyys, avoimuus ja luottamus taas on paljo konkreettisempia, joilla tai joiden puuttumisella on selkeästi näkyvät seuraukset arkielämässäkin. Nuo on mulle merkitseviä asioita. 'Rakkaus' taas on hiukan liian abstrakti käsite, ainakin enemmän sanahelinää kuin nuo kolme muuta.

Niin vahva ja vahva. Itsekin luulin jo saavuttaneeni hyvän vahvuuden kunnes viime keväänä romahin. Kait sitä meniki pahasti pieleen kun kuvitteli ittestään liikoja ajatellen myös että sekavista nuoruusvuosista selvittyäni kaikki on enää vain nousukiitoa. Hitto miten naivia. Ja loppu sille tulikin ennen pitkää. Yks sanoi kerran, että hänen mielestään todellinen vahvuus kumpuaa aina kulloisenkin tilansa rehellisestä toteamisesta ja myöntämisestä itselleen. Ei siis peittele mahdollista heikkoa tilaansa mutta ei toisaalta ala mitenkään vähätteleenkään jos ajoittain menee hyvin. Pysyy siis omasa luonnollisesa koosaan kuten kyseinen henkilö ilmaisi.

Oli hirveä tarve "näyttää vielä". "Joku päivä mää vielä näytän", muun muasa niille jotka oli mua aiemmin lyöneet. Se oli kantavana ajatuksena oikeastaan kaikesa toiminnasani. Ja sitte ku alako meneen tosi hyvin ei hyvänolontunteelle ollu tulla loppua ollenkaan. Minä viimein jo näytin kaikille ja olin todellakin jotain. Kunnes jouduin toteamaan, että hauras se olen minäkin. Mutta hyvä että jouduin toteamaan. Toivottavasti pääsi sen myötä myös näyttämisen tarpeesta. Ehkä, ehkä ei. Suattaapi olla, suattaapi olla olematta :) No en oo savolainen.

Toi on tosiaan hyvä huomata ettei täällä tosiaan onni jakaudu tasapuolisesti. 9-vuotias tyttö kuolee suojatiellä rattijuopon yliajamana.. 14-vuotiaalta tytöltä katkaisee sotilas molemmat kädet kyynärpäiden kohdalta ensin raiskattuaan tämän.. Tuon sierra leonelaistytön kuvan näin vuonna -99. Siinä hän tuijotti kameraa käsirampana ja lasta ties monennella kuulla odottavana. Hiton hyvinhän mulla siis on asiat ja hyvin menee jos näillä kolhuilla selviän jotka vielä itte aiheutin(!). Huh. No ei pidä liikaa ajatella noin mutta välillä hyvä kuitenkin muistuttaa itseään todellisuudesta ja olla valmiina hyväksymään kohdalleen osuvat asiat. Ja taas kerran sopeutumaan :)

Mutta mutta, mitäs jos laittaisin tähän mailiosotteeni ku tuntuu että tekstintuotto ja ajatustenvaihto näin piristävää on sun kans ollu. hanspeter8 @ suomi24 . fi (tuosa on nuo ylimääräset välit..) Jos mailailet niin kiva! :)

Lue lisää

eikä enää jaeta muulle maailmalle fiksuja ajatuksiamme. keksiköön muut omansa. :)

Olen varmaan sinua vähän vanhempi (koska olen nyt täyttänyt 40) ja en voi kuin ihmetellä mitä sinä kerrot. Onko naisten kunnioituksessa vajottu jo noin alas? Miehesi käytös on käsittämättömän loukkaavaa ja halveksivaa. En voisi kohdella ketään tuolla tavalla. Kehotan sinua etsimään parempaa seuraa, sellaisen miehen joka omistautuu vain sinulle ja rakastaa vain sinua. On sitten uskovainen tai ei niin se miten sinua kohdellaan on mielestäni heti murhan jälkeen se pahin synti.

Näin on!
Jos panettaa täytyy panna!

että lähdette kolmistaan jonnekkni kun kerran niin hyviä kavereita ovat niin varmasti sinutkin esitellään (aivan kuten mies puolisille KAVEREILLE) itseäni samantyyppinen asia vaivasi mutta muutaman kerran mjukana ollessani rauhotuin huomattavasti. Jos mies ei halua esitellä sinua sitten tilanteessa on jotain mätää...niin tai esittelee kerran mutta tunnelma on jäätääv ja kiusallinen eikä toista kertaa kolmistaan tule...ehdottele sitkeästi kahville menoa jne....nimi:valheella on lyhyet jäljet

myös teillä kotona ja seurusteleeko tuttavallisesti sinunkin kanssa? Onko miehesi käynyt naisen kotona ja tutustunut tämän mieskaveriin?

Itsellä on myös naimisissa oleva mies opiskeluystävä. Tapailemme pari kertaa viikossa "läksyjen" merkeissä. Mies on perheellinen ja on tästä syystä saanut lukurauhan luonani. Olemme harrastaneet seksiä joka kerta. Mies on minua 11 vuotta vanhempi, se kiehtoo. Samoin toisen oma. Joo, en ole mikään pissis. Olen 22v. aikuinen nainen. Tiedän etten ole ainoa tässä maassa.

Salarakas Jaana kirjoitti:

Itsellä on myös naimisissa oleva mies opiskeluystävä. Tapailemme pari kertaa viikossa "läksyjen" merkeissä. Mies on perheellinen ja on tästä syystä saanut lukurauhan luonani. Olemme harrastaneet seksiä joka kerta. Mies on minua 11 vuotta vanhempi, se kiehtoo. Samoin toisen oma. Joo, en ole mikään pissis. Olen 22v. aikuinen nainen. Tiedän etten ole ainoa tässä maassa.

Lue lisää

et sä kyllä aikuinen ole. se että on 22-vuotias ja osaa pimppiä antaa tarjolle, ei kyllä vielä kenestäkään tee aikuista. ei ole aikuinen se sun panopuuskaan.
aikuinen ihminen on sellainen, joka osaa ajatela asioita myös laajemmalta näkökannalta kun omastaan, osaa miettiä tekojensa seurauksia, asettaa itsensä toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa, esimerkiksi sinun tapauksessasi vaimoa ja etenkin lapsia kohtaan, joita myös sinä petät.
ja se on ihan sama oletko sinkku vai et, olet valheessa mukana, ja autat lapsellista, ehkä hieman puuteellisesti kehittynyttä perheenisää pettämään perhettään, sillä koko perhettään hän pettää.

totta, se mies on se, joka on luvannut, totta, hän on omasta osuudestaan vastuussa ja täysi kusipää, mutta pitäähän ne pussit jonnekin tyhjentää vai? no, mun mielestä jokaisella joka suhteeseen on sitoutunut, on ainakin se velvollisuus, että on ilman paskapuheita rehellinen "mut ku meillä menee huonosti" "ku tää on niin vaikeeta" "ku mä oon niin ihastunut eikä näille tunteille voi mitään" jne. vain muutamia mainitakseni. joo, jos on suhteessa niin on sitten edes rehellisesti.

että kyllä sä olet lapsellinen pissis, jota kiinnostaa vaan oma jännitys ja pimpan ympärillä pyöriminen enemmän kun se mitä teidän juttu voi aiheuttaa, ja se mies säälittävä munan heiluttaja, joka ei kanna vastuuta itse hankkimastaan perheestä. mutta sä nyt olet sentään vielä niin nuori, että ton jännityspointin jotenkin ymmärtää. kun elämänkokemus ei voi vielä 22-vuotiaana olla kovin hääppönen, niin kun oikeesti, en nyt puhu vaan mistään seksistä, niin ei voikaan ajatella asioita vielä kovin laajasti. se mies sen sijaan on jo yli 3kymppinen! aikuisia, joo. ette todellakaan.

mutta hyvä, että olette toisenne löytäneet, varmasti sovitte toisillenne hyvin.

siinäkin olet oikeassa että et ole ainoa. harvoin kyseessä on mikään rakkaustarina, suurimmaksi osaksi lapsellisuus ja itsekkyys vain. ja niitä miehiä ja naisia meillä kyllä riittää. (niinkun, ne suuret rakkaustarinat mä vielä jotenkin ymmärrän, mutta en sitä, että perhe hajotetaan jonkun panopuun takia???)

mutta kyllä meitäkin on, naisissakin, joille on ihan hyvä määrä myös näitä varattuja tarjokkaita, ja jotka osaa sanoa, että kiitos ei.
ja olla ihan vaan kavereita kavereitten kanssa.

jo vain! kirjoitti:

et sä kyllä aikuinen ole. se että on 22-vuotias ja osaa pimppiä antaa tarjolle, ei kyllä vielä kenestäkään tee aikuista. ei ole aikuinen se sun panopuuskaan.
aikuinen ihminen on sellainen, joka osaa ajatela asioita myös laajemmalta näkökannalta kun omastaan, osaa miettiä tekojensa seurauksia, asettaa itsensä toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa, esimerkiksi sinun tapauksessasi vaimoa ja etenkin lapsia kohtaan, joita myös sinä petät.
ja se on ihan sama oletko sinkku vai et, olet valheessa mukana, ja autat lapsellista, ehkä hieman puuteellisesti kehittynyttä perheenisää pettämään perhettään, sillä koko perhettään hän pettää.

totta, se mies on se, joka on luvannut, totta, hän on omasta osuudestaan vastuussa ja täysi kusipää, mutta pitäähän ne pussit jonnekin tyhjentää vai? no, mun mielestä jokaisella joka suhteeseen on sitoutunut, on ainakin se velvollisuus, että on ilman paskapuheita rehellinen "mut ku meillä menee huonosti" "ku tää on niin vaikeeta" "ku mä oon niin ihastunut eikä näille tunteille voi mitään" jne. vain muutamia mainitakseni. joo, jos on suhteessa niin on sitten edes rehellisesti.

että kyllä sä olet lapsellinen pissis, jota kiinnostaa vaan oma jännitys ja pimpan ympärillä pyöriminen enemmän kun se mitä teidän juttu voi aiheuttaa, ja se mies säälittävä munan heiluttaja, joka ei kanna vastuuta itse hankkimastaan perheestä. mutta sä nyt olet sentään vielä niin nuori, että ton jännityspointin jotenkin ymmärtää. kun elämänkokemus ei voi vielä 22-vuotiaana olla kovin hääppönen, niin kun oikeesti, en nyt puhu vaan mistään seksistä, niin ei voikaan ajatella asioita vielä kovin laajasti. se mies sen sijaan on jo yli 3kymppinen! aikuisia, joo. ette todellakaan.

mutta hyvä, että olette toisenne löytäneet, varmasti sovitte toisillenne hyvin.

siinäkin olet oikeassa että et ole ainoa. harvoin kyseessä on mikään rakkaustarina, suurimmaksi osaksi lapsellisuus ja itsekkyys vain. ja niitä miehiä ja naisia meillä kyllä riittää. (niinkun, ne suuret rakkaustarinat mä vielä jotenkin ymmärrän, mutta en sitä, että perhe hajotetaan jonkun panopuun takia???)

mutta kyllä meitäkin on, naisissakin, joille on ihan hyvä määrä myös näitä varattuja tarjokkaita, ja jotka osaa sanoa, että kiitos ei.
ja olla ihan vaan kavereita kavereitten kanssa.

Lue lisää

Taidat olla niitä pyyleviä ihraperseitä, joille ei edes känniset änkyrät ehdota mitään.
Mieti, mikäli et jo ole yh, missä miehesi viipottaa ;-D

Saattaa miehesi maistella tuoreita hedelmiä..

Markus-täti kirjoitti:

Taidat olla niitä pyyleviä ihraperseitä, joille ei edes känniset änkyrät ehdota mitään.
Mieti, mikäli et jo ole yh, missä miehesi viipottaa ;-D

Saattaa miehesi maistella tuoreita hedelmiä..

Lue lisää

no, kyllä, mikäli 175cm ja 60kg on pyylevä ihraperse ;)
epäilenpä että olen paremman näköinen kun sinun mahdolliset pissis-ystävättäresi ;-D

voisin sinänsä olla yksinhuoltaja, ainakin ennemmin, kun kusipäisen miehen kanssa liitossa, mutta mä osaan tälläi aikuisena käyttää ehkäisyäkin, ettei niitä "vahinkoja" tule.
enkä oo sitte sillai niin kade kuitenkaan että keneltäkään toiselta tarvis viedä. tai niin vanha, että vielä yksin tarvis lapsia tehdä, jos miestä ei olisi löytynyt.

markus-täti taitaa olla kans siellä parin kympin korvissa ellei nuorempikin, vai ootkos itte näitä vieraissa juoksijoita, kun noin kävi hermostuttaan kun joku puhui uskollisuuden ja vastuunkannon puolesta?

katsos markus-täti, se vastuunkanto ja toisten ajatteleminen on sellanen ominaisuus, niinkun monet ominaisuudet, mitkä kehittyy aikuisella iällä vasta sillai paremmin ja kakskymppinen on vielä aika vähän aikaa ollut aikuinen. muutaman vuoden päästä, kun tällä nuorella naisella on itsellään lapsia ja mies, - ja ne hänellä tulee kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan, hän tuskin suhtautuu yhtä vapaamielisesti enää naisiin, jotka ovat ilman huolen häivää toisten miesten ja lasten isän kanssa, ja tuskin siinä vaiheessa ymmärtää sitten oman miehensä "tuoreempia hedelmiä"...
tai ehkä hän on sellainen ihminen, joka todellakin jakaa kaiken. epäilenpä vaan suuresti.

mutta kuten sanottua, hän on vielä nuorempi, kun mies, ja mies on varattu ja perheellinen, joten miehellä on suuurempi vastuu ja lupaus, -mitä hän rikkoo.

markus-täti, kiitos kuitenkin, että toit naurua elämääni, tämä oli ehkä yksi surkeimmista provokaatioyrityksistä, mitä olen kohdannut, ja siksi päätinkin, että se ansaitsee jo vastaheiton.
oikein hyvää jatkoa sinulle, ja paljon rakkautta elämääsi!

kateellinen ja hemmetin rum... kirjoitti:

no, kyllä, mikäli 175cm ja 60kg on pyylevä ihraperse ;)
epäilenpä että olen paremman näköinen kun sinun mahdolliset pissis-ystävättäresi ;-D

voisin sinänsä olla yksinhuoltaja, ainakin ennemmin, kun kusipäisen miehen kanssa liitossa, mutta mä osaan tälläi aikuisena käyttää ehkäisyäkin, ettei niitä "vahinkoja" tule.
enkä oo sitte sillai niin kade kuitenkaan että keneltäkään toiselta tarvis viedä. tai niin vanha, että vielä yksin tarvis lapsia tehdä, jos miestä ei olisi löytynyt.

markus-täti taitaa olla kans siellä parin kympin korvissa ellei nuorempikin, vai ootkos itte näitä vieraissa juoksijoita, kun noin kävi hermostuttaan kun joku puhui uskollisuuden ja vastuunkannon puolesta?

katsos markus-täti, se vastuunkanto ja toisten ajatteleminen on sellanen ominaisuus, niinkun monet ominaisuudet, mitkä kehittyy aikuisella iällä vasta sillai paremmin ja kakskymppinen on vielä aika vähän aikaa ollut aikuinen. muutaman vuoden päästä, kun tällä nuorella naisella on itsellään lapsia ja mies, - ja ne hänellä tulee kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan, hän tuskin suhtautuu yhtä vapaamielisesti enää naisiin, jotka ovat ilman huolen häivää toisten miesten ja lasten isän kanssa, ja tuskin siinä vaiheessa ymmärtää sitten oman miehensä "tuoreempia hedelmiä"...
tai ehkä hän on sellainen ihminen, joka todellakin jakaa kaiken. epäilenpä vaan suuresti.

mutta kuten sanottua, hän on vielä nuorempi, kun mies, ja mies on varattu ja perheellinen, joten miehellä on suuurempi vastuu ja lupaus, -mitä hän rikkoo.

markus-täti, kiitos kuitenkin, että toit naurua elämääni, tämä oli ehkä yksi surkeimmista provokaatioyrityksistä, mitä olen kohdannut, ja siksi päätinkin, että se ansaitsee jo vastaheiton.
oikein hyvää jatkoa sinulle, ja paljon rakkautta elämääsi!

Lue lisää

Tutkimusten mukaan naiset valehtelee netissä painonsa ja pituutensa.

Netissä: 175cm ja 60kg.
Todellisuudessa: 160cm ja 85kg.
-Isot luut, näin kanssasisaresikin toteaa ;o)
(todellisuudessa luut ovat kevyitä)..

No, niin se koira älähtää kun kalikka kalahtaa.

..olla terveet rajat. Onhan olemassa kaikenlaisia ihmisiä, mutten yleistäisi, että miehen ja naisen ystävyydestä tai kaveruudesta seuraisi useimmiten muu viritys. Patologiset tapaukset on asia erikseen.

kyä viksup pärjää kirjoitti:

..olla terveet rajat. Onhan olemassa kaikenlaisia ihmisiä, mutten yleistäisi, että miehen ja naisen ystävyydestä tai kaveruudesta seuraisi useimmiten muu viritys. Patologiset tapaukset on asia erikseen.

Lue lisää

SE ETTÄ MIES JA NAINEN EIVÄT VOI OLLA YSTÄVIÄ KESKENÄÄN.Vain kavereita.

Kari Hyytelö kirjoitti:

SE ETTÄ MIES JA NAINEN EIVÄT VOI OLLA YSTÄVIÄ KESKENÄÄN.Vain kavereita.

..on. Jos on esim hiekkalaatikolta asti tunnettu. Tai mies on "miehiin päin." Ehkä tarkoitit niin, että miehelle on vaikea olla ystävä naisen kanssa, kaveruus- tai rakkaussuhde ovat tyypillisempia. Tosin monelle miehelle on vaikea solmia ystävyyssuhteita miehen kanssa, on vain kavereita. Se on nähty, miesten välinen epälojaalisuus. Aaamen.

Kari Hyytelö kirjoitti:

SE ETTÄ MIES JA NAINEN EIVÄT VOI OLLA YSTÄVIÄ KESKENÄÄN.Vain kavereita.

aivan niin ,kun mies ja nainen kaveraa,on siinä aina tiettyä jännitettä,uskokaa pois....vaikka ei olisi seksuaalista

luuseri oot, ihmiset pystyy oleen kavereita sukupuolesta huolimatta. sulla on vaan likainen mielikuvitus, kasva jo.

Oletpa naiivi naikkonen, veikkaan alta parikymppistä pissistä tai pikkupaikkakunnan, alhaisen koulutustason yksinhuoltaja.

Ystäviä on niin miehillä kuin naisillakin.

Naiset ne vasta kerjää huomiota miehiltä!
Eiköhän se ole niin, että haet jonkun mamun tänne sosiaalihuollon riesaksi. Voitte jonottaa samalla luukulla. Kätevää, eikö?!

sääkin tavan kirjoitti:

luuseri oot, ihmiset pystyy oleen kavereita sukupuolesta huolimatta. sulla on vaan likainen mielikuvitus, kasva jo.

Sä oot luuseri!Tottakai ukko ja akka voi olla kavereita ja ystäviä. Tarvittaessa käydään naikkasemassa, siitähän se ystäväyys vaan paranoo!

ÖÖK kirjoitti:

Sä oot luuseri!Tottakai ukko ja akka voi olla kavereita ja ystäviä. Tarvittaessa käydään naikkasemassa, siitähän se ystäväyys vaan paranoo!

ei pysy, jos ruvetaan sänkyhommeleihin. Ollaan enemmän tai sitten entisiä kavereita. Yleensä.

Olen ollut avioliitossa jo yli 20 vuotta. Paras ystäväni ja kaverini on omalla tahollaan aviossa elävä nainen. Hän on nimenomaan ystävä, ei sänkykaveri. Jostakin syystä hänen kanssaan on tavattoman helppoa ja terapeuttista puhua kaikesta maan ja taivaan väliltä, ja uskon, että hänkin kokee seurani aivan samalla tavalla. On hän sen sanonutkin, paitsi minulle myös miehelleen. Aika ajoin hänen miehensä näyttää olevan vaikea uskoa, että suhteemme todellakin on vain hyvää ystävyyttä. Ystäväni on lukuisia kertoja sanonut miehelleen, että ellei tämä kestä ystävyyttämme, kärsiköön omalla tahollaan, mutta mehän jatkamme. Ei todellisia ystäviä näet kasva joka oksalla.

Sanon vielä uudelleen, että en missään nimessä haluaisi tuhota hyvää ystävyyttäni yrittämällä seksiä hänen kanssaan. Vaikka hän on todella kaunis, seksikäs ja empaattinen nainen.

Vaimollani puolestaan on vuosi kausia ollut kaksi todella hyvää miespuolista työkaveria. Uskon että nekin ovat vain ystävyyttä ja kaveruutta. Jos saisin tietää, että heillä on joskus ollut jotakin muutakin, sulattaisin senkin. Me elämme täällä vain kerran, nauttikaamme siis toisistamme, sekä mies- että naispuolisista ystävistämme.

riskit. Joissakin hommissa ei voi valita työkaveriensa sukupuolta. Kaveruus onnistuu kyllä hyvin eri sukupuolten välillä. Eri sukupuolten väliselle ystävyydelle on tyypillistä sellainen poikkeuksellisen raadollinen rehellisyys, jota harvoin on seurustelevien / avioparien kesken. Sellaistakin voi olla, vaatii hyvän itsetuntemuksen.

olen samaa mieltä. Itse olen nainen ja ei ole vielä yhtään "mieskaveria" tullut elämässäni vastaan, joka ei muutakin haluaisi. Vaikka olen sanonut, että kavereina voidaan tavata, niin...sehän ei miehelle pitkän päälle ole käynyt. Tämä pätee sekä varattuihin että vapaisiin. Itse olen näyttävä ja kiva nainen, niin eihän miehet minun kanssa nyt pelkkää kaveria halua olla...

...fiksu kertoo, jos on mustasukkainen kavereista.
Välittävä kaveri kyllä huomioi tämän.

En kyllä ite kattelis leffoja naispuolisen "vain kaverin" kanssa kaksistaan kotioloissa, tuntuis jotenkin oudolta. Jos näkee kaksistaan, pitää olla porukkaa ympärillä. Leffoja voi katella porukalla, mutta ei intiimisti. Tämä on tietenkin vain minun mielipide.

MMiekkonen kirjoitti:

...fiksu kertoo, jos on mustasukkainen kavereista.
Välittävä kaveri kyllä huomioi tämän.

En kyllä ite kattelis leffoja naispuolisen "vain kaverin" kanssa kaksistaan kotioloissa, tuntuis jotenkin oudolta. Jos näkee kaksistaan, pitää olla porukkaa ympärillä. Leffoja voi katella porukalla, mutta ei intiimisti. Tämä on tietenkin vain minun mielipide.

Lue lisää

no jos se tuntuu oudolta ja epämukavalta, ehkä siinä silloin on jotain hävettävää ja epäsopivaa? jos mä katson kaverin kans leffaa, se tuntuu mun mielestä ihan normaalilta, joten tiedän että mitään jänniteitä ei näin ollen ole.

hgaioönga44 kirjoitti:

no jos se tuntuu oudolta ja epämukavalta, ehkä siinä silloin on jotain hävettävää ja epäsopivaa? jos mä katson kaverin kans leffaa, se tuntuu mun mielestä ihan normaalilta, joten tiedän että mitään jänniteitä ei näin ollen ole.

Lue lisää

omalla tyylillä. En naiskamujen kanssa kattele kaksistaan leffaa, mutta voin käydä bissellä tai pizzalla.

..toisen tunteita pitää suhteessa kunnioittaa ja olla toiselle hyvä.

Olen nainen. Tutustuin aikoinaan vain miehiin. Pidin niitä kaverina, mutta ne eivät pitäneet minua kaverina. Jopa pesunkestävä poikamieskin murtui kerran humalassa ja kertoi rakastuneensa minuun. En tiedä syytä, koska olin koko ajan elänyt siinä uskossa, että hän on pelkkä ystävä. No, olihan se ollutkin pelkkä ystävä 8 vuotta, mutta sitten alkoivat tositoimet. Minun piti paeta paikalta. Minulla on ollut lukuisia miesystäviä, ja kaikki ovat halunneet sänkyyn ennemmin tai myöhemmin, olivat sitten varattuja tai eivät. Se avasi silmäni. Kun aloin seurustelemaan, en hyväksy naisystäviä edes miehelleni. Olen lopettanut soopaamisen näiden omienkin ystävien suhteen, jotka eivät halunneet pelkkää ystävyyttä.