Avoliitossa. Toinen osapuoli työssä toinen työtön. Ei lapsia. Vuokralla asutaan.
Vuokra maksetaan tasan puoliksi. Työttömällä menee vuokraan koko työttömyyskorvaus. Tilanne: työttömällä rahaa 0euroa. Työssäkäyvä maksaa laskut (ei minun laskuja) ja ostaa ruokatarvikkeet. Työssäkäyvälle jää vielä melko reilusti käyttörahaa. Näillä rahoilla tekee tietenkin mitä itse haluaa (ovathan hänen rahojaan). Työtön ei 0 eurolla tee mitään eikä tietysti ostakaan mitään (vaatteet, hygienia, mahdolliset lääkkeet ym.)
Mistä työtön voisi saada rahaa välttämättömiin menoihinsa? Toimeentulotuki ei mahdollinen. Siellä otetaan huomioon molempien tulot.
Vuokra maksetaan tasan puoliksi. Työttömällä menee vuokraan koko työttömyyskorvaus. Tilanne: työttömällä rahaa 0euroa. Työssäkäyvä maksaa laskut (ei minun laskuja) ja ostaa ruokatarvikkeet. Työssäkäyvälle jää vielä melko reilusti käyttörahaa. Näillä rahoilla tekee tietenkin mitä itse haluaa (ovathan hänen rahojaan). Työtön ei 0 eurolla tee mitään eikä tietysti ostakaan mitään (vaatteet, hygienia, mahdolliset lääkkeet ym.)
Mistä työtön voisi saada rahaa välttämättömiin menoihinsa? Toimeentulotuki ei mahdollinen. Siellä otetaan huomioon molempien tulot.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei tuo mikään liitto ole, jos omista rahoistaan pitää noin tarkkaa lukua pitää...
Molempien tulot otetaan huomioon, koska ne ovat yhteisiä, jos yhdessä ollaan.
kämppis suhteesta, avoliittohan toi ei ole!
Tai toinen vaihtoehto on erillään asuminen, silloin työtön saa osansa, jos toinen puolisko ei sitä suo omista rahoistaan!
Eli jos olette sopineet, että noin hoidatte raha-asianne niin eihän siinä sitten mitään. Jos olet tiennyt alusta asti, että toinen on ehdottomasti sen kannalta, että kaikki jaetaan puoliksi tuloista huolimatta, niin sitten se on vain elettävä asian kanssa, jos olet asian aikoinasi hyväksynyt. Tokihan siis voit ottaa asian puolisosi kanssa puheeksi, että voisiko esim. työttömyytesi ajan hoitaa raha-asiat jotenkin toisin, esim. sinä maksat vaikka 25% vuokrasta jolloin sinullekin jäisi välttämättömään rahaa tms.
Itse kylläkin kannatan sitä, että niin avo- kuin avioliitossakin raha-asiat jaetaan puoliksi tai kuten kummallekin sopii. :)
Meillä raha-asiat jaetaan tasan huolimatta siitä, paljonko kumpikin ansaitsee. Nyt olemme kumpikin opiskelijoita, joten opintotukea ja asumislisää kumpikin saamme. Lisäksi teemme kumpikin osa-aikatöitä, minä saan n. 50-100e/kk. ja palkkaa ei tule joka kuukausi vaan esim. 3kk:n ajalta suurempana määränä jne.
Mies taas tienaa n. 450-500e ekstraa kuussa töillään. Silti menot jaetaan TASAN puoliksi, myös ruokalaskut, bensat ym.ym.
En voisi ikinä siipeillä, sillä omasta tahdosta tämä on kiinni, jos haluan opiskella, niin silloin kitkuttelen.
Olemme mieheni kanssa sopineet, että jos tulee tilanne, että toinen on töissä ja toinen esim. työtön tai minä vaikka äitiyslomalla tai opiskelen edelleen ja työssä käyvän tulot vaikuttavat sen huonommin tienaavan osapuolen tukiin ym. tuloihin, niin sitten katsotaan yhteisten menojen jakamista uudelleen. Tiedän, ettei mieheni halua minua elättää enkä minä halua sitä. On toki eri asia, jos hoidan n. vuoden ajan yhteistä lasta minimituella, niin toki mies silloin kustantaa asunnosta/ruuasta enempi jne. mutta työttömyys ei ole syy siihen, että mieheni minua elättäisi tai toisin päin.
Jos ei oman alan töitä löydy, sitten etsitään muita töitä, että pärjää. Ei kaikkea voi odottaa kultalautasella eteensä, edes hyvinvointivaltiolta...
En halua ottaa kantaa sinun työttömyyteesi, koska kaikilla se on eri asioista kiinni, miksi on työtön jne. mutta kehotan todellakin juttelemaan tuosta raha-asiasta puolisosi kanssa, jos se noin paljon vaivaa.
on? ehdotapa nyt sille miehellesi, että esim. vuokran maksu SUHTEUTETAAN tuloihin. Siis molemmilta lähtee suunnilleen sama PROSENTTIOSUUS tuloista. Eli luonnollisesti sinä maksat vähemmän vuokraa, jos tulot ovat pienemmät. Jos tämä ei miehelle käy niin on kumma.
Minusta tuo on tasapuolinen ratkaisu.
nimimerkillä: noin meillä.
selosta tilanteesi siellä, vaikka norm. puolison tulot lasketaan, mutta voithan sinne kiikuttaa laskusi, sekä näyttää tiliotteesi, poikkeus vhvistaa säännön. Tai hanki työpaikka. Siiistijöitä ainakin tarvitaan aina. Tai vaihda pihi mies.
meillä minä olen se joka käy töissä ja avomieheni on työtön.. asumme myös vuokralla ja miehellä jää kuussa muutama kymppi rahaa, vuokran maksun jälkeen (maksaa puolet), joka menee (minun autoni) bensa kuluihin, kun käy milloin missäkin. minä maksan ruuan ja laskut yms. mutta jos puolisoni tarvitsee rahaa hän kyllä sitä pyytää tai mielelläni ostan hänelle uusia vaatteita ihan pyytämättäkin. Tiedän että tilanne kääntyy toisin päin vuoden kuluttua kun jatkan opiskelua, silloin mieheni on se joka maksaa, joten ihan milelläni lainaan hänelle rahaa... että näin meillä...
Kiitos teille. Oli mukava lukea asiallisia vastauksia.
Itse poden huonoa omaatuntoa siitä, kun toinen joutuu ostamaan kaikki ruokatarvikkeet. Saan siitä aina välillä kyllä kuullakin :( Hänen mielestään sekin on enemmän kuin hänen pitäisi. Jos tulee jostain riitaa, en saa koskea ruokaan koska en sitä ole maksanut. Välillä siis olen syömättä muutaman päivän. Heittää ruuan vaikka roskiin mielummin kuin antaa minun syödä. Ja jos minulla loppuu esim. shamppoo tms. uutta en uskalla pyytää, koska siitä tulee heti sanomista kuinka "kalliiksi" tulen. Ainoa minkä suostuu ostamaan on kerran kuukaudessa naisen tarvitsemat hygieniatuotteet.
Tälläkin hetkellä minulle on määrätty lääkekuuri. En saa ostetuksi lääkkeitä. Hän ei niitä osta, ovat liian kalliita. Kyllä tässä on aika toivoton olo.