Vika minussa?

Olen 3 kertaa seurustellut pitempään ja joka kerta törmään samaan asiaan, miehet hakevat ja tarvitsevat paljon huomiota muilta naisilta. Tiedän, että heistä (miehistä) jokainen on epävarma ja herkkä. Yleensä saan heitä enemmän huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, jos sillä on mitään merkitystä, mutta harvemmin sitä huomioin. Miehet taas ovat ilmeisen otettuja kaikesta huomiosta ja ovat jopa hyvillään kun pahoitan mieleni (ilmeistä päätellen).

Itse kaipaisin turvallisuuden tunnetta enemmän kuin mitään muuta (vamma jota kannan mukanani). Mikä on sen saamisen hinta? Haluaisin ihmisen, joka olisi luotettava kuin kivi, ennenkaikkea rehellinen ja me-henkeä ylläpitävä.

Nykyisessä suhteessani olen tästä puhunut, ja mies kyllä ymmärtää mitä tarkoitan, mutta myöntää hakevansa huomiota. Olen yrittänyt tätä huumorin avulla hyväksyä, mutta en osaa kuitenkaan.

Jatkuva epävarmuus syö jo terveyttäni, en ymmärrä mitä tekisin? Voiko kukaan edes antaa sellaista turvaa mitä haen?
7941
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Oletko fyysisesti vetävän näköinen? jos et niin ymmärrän kumppaniesi halun katsella muita vetävämmän näköisiä naisia.

Äänestä

Ei terve mies hae huomiota.

Äänestä
  • joka tosiaan nautti siitä, että sai satuttaa minua kertomalla muista naisjutuistaan. Ei hän pettänyt, mutta herkutteli ajatuksella, että se ja se... tuli niin ja niin lähelle ja olisi saanut jne. ... pari kertaa loukkasi minut kyyneliin. Se on kamalaa.

    Sairasta pönkittää miehuuttaan (naiseuttaan) sillä, että loukkaa kumppaniaan jutuilla, kuinka muut olisi saatavilla, kuinka haluttavia he on ja kuinka suorana he haluavat ko. hlöä - pitävät haluttavana.

    Toi mies on mulle ex. Musta.... toi oli niin kamalaa, että en kestänyt sitä.

    Äänestä

Miksi minä en saa tuollaista naista?

Olen aina saanut osakseni naisia, jotka hakevat huomiota muilta miehiltä/valehtelevat/varastavat/vetävät huumeita/ovat pikkurikollisia tai sairaalakamaa.

Voi miksi minä en ole tuollaista naista omakseni saanut? Elämä on epäreilua.

Äänestä

Tiedän, että mustasukkaiseksi tekeminen on yksi päätavoite. Ehkä miehillä huono itsetunto... En jaksa edes miettiä.

Tilanne on tasaantunut lähtöasetelmista, silloin pysähdyttiin kadulla katsomaan naisia, esiteltiin muiden kuvia ja puheet oli sitä samaa. Sama toistui kaikissa.

Mulla aika tasainen luonne ja oon sellainen turvallinen. Ilmeisesti vedän puoleeni epävarmoja ja itseään etsiviä tyyppejä. Harmi vaan, että se tehdään toisen kustannuksella.

No, tämä on yksi puoli parisuhdetta. Mutta vois sanoa, että aika lailla ydinasia kuitenkin. Ymmärrän hyvin sekä miehiä että naisia, joita tämä riepoo ja pahasti.

Äänestä

aivan kuin omaa viestiään olisi lukenut. eilenkin mieheni lähti tanssimaan tyttöpuolisen kaverinsa kanssa baarissa, vaikka mulle on kahden vuoden seurustelun aikana sanonut jatkuvasti ettei suostu tanssimaan jne. että sillai.

onko se oikeasti niin että on pakko pitää "ovet auki" joka puolelle...

Äänestä
  • Eka poikakaverini oli just tuollainen. Ravintolassa ei miestä näkynyt, vaikka yhdessä oltiin. Harmittaa, että olin itse niin lojaali. Kysyntää oli, mutta ei, kiltisti vaan odotin ja toivoin parasta. Että voi ihminen olla tyhmä!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


---------------------------... kirjoitti:

Olen 3 kertaa seurustellut pitempään ja joka kerta törmään samaan asiaan, miehet hakevat ja tarvitsevat paljon huomiota muilta naisilta. Tiedän, että heistä (miehistä) jokainen on epävarma ja herkkä. Yleensä saan heitä enemmän huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, jos sillä on mitään merkitystä, mutta harvemmin sitä huomioin. Miehet taas ovat ilmeisen otettuja kaikesta huomiosta ja ovat jopa hyvillään kun pahoitan mieleni (ilmeistä päätellen).

Itse kaipaisin turvallisuuden tunnetta enemmän kuin mitään muuta (vamma jota kannan mukanani). Mikä on sen saamisen hinta? Haluaisin ihmisen, joka olisi luotettava kuin kivi, ennenkaikkea rehellinen ja me-henkeä ylläpitävä.

Nykyisessä suhteessani olen tästä puhunut, ja mies kyllä ymmärtää mitä tarkoitan, mutta myöntää hakevansa huomiota. Olen yrittänyt tätä huumorin avulla hyväksyä, mutta en osaa kuitenkaan.

Jatkuva epävarmuus syö jo terveyttäni, en ymmärrä mitä tekisin? Voiko kukaan edes antaa sellaista turvaa mitä haen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu