Miten saan exäni ihastumaan minuun?

Jos suhde menee pieleen se menee, on itsekidutusta toivoa uusintaa suhteeseen joka on ohi.

erosta ei kauan kirjoitti:

Jos suhde menee pieleen se menee, on itsekidutusta toivoa uusintaa suhteeseen joka on ohi.

Olen samaa mieltä kuin edelliset. Eroon on aina olemassa SYY, ja kun ap. mietit syntyjä syviä, niin mieti tätä syytä äläkä mitään muuta. Muuten olet ihan hakoteillä.

Oma liittoni päättyi aikoinaan miehen holtittomaan alkoholinkäyttöön ja jatkuvaan rällästämiseen. Mies tietää itse tämän syyn, ja olemme edelleen väleissä. Hyvä niin. Aika ajoin mies ottaa minuun kontaktia, ehkä toivoen, että jatkaisimme; hän kokeilee kepillä jäätä, eli odottaa, että reagoisin jotenkin "siihen suuntaan".

Koska tiedän, miksi erosimme, niin tiedän myös sen, että emme voi koskaan enää olla suhteessa. Mies ei ole muuttanut juomistapojaan - eikä muuta.

Eihän ihminen yleensäkään muutu - eikä edes halua muuttua. Jokainen on vastuussa itsestään.

mieti sitä. kirjoitti:

Olen samaa mieltä kuin edelliset. Eroon on aina olemassa SYY, ja kun ap. mietit syntyjä syviä, niin mieti tätä syytä äläkä mitään muuta. Muuten olet ihan hakoteillä.

Oma liittoni päättyi aikoinaan miehen holtittomaan alkoholinkäyttöön ja jatkuvaan rällästämiseen. Mies tietää itse tämän syyn, ja olemme edelleen väleissä. Hyvä niin. Aika ajoin mies ottaa minuun kontaktia, ehkä toivoen, että jatkaisimme; hän kokeilee kepillä jäätä, eli odottaa, että reagoisin jotenkin "siihen suuntaan".

Koska tiedän, miksi erosimme, niin tiedän myös sen, että emme voi koskaan enää olla suhteessa. Mies ei ole muuttanut juomistapojaan - eikä muuta.

Eihän ihminen yleensäkään muutu - eikä edes halua muuttua. Jokainen on vastuussa itsestään.

Lue lisää

miksi ei voi muuttua kyllä ihminen pystyy muuttumaan
usein ymmärtää vasta silloin kun toisen on menettänyt että se on se kaikkein rakas
ja ei todellakaan halua tehdä niitä virheitä mitä on tehnyt uudestaan
toki siinä voi käydä niin että se kaatuu uudestaan mutta yhtä hyvin se voi onnistua ja viettää elämänsä yhdessä

sitä en sitten tiedä miten saisit exäsi ihastumaan sinuun uudestaan treenaaminen ei ainakaan ole se juttu
olen itse samanlaisessa tilanteessa erosimme neljän vuoden jälkeen ja silloin sen vasta tajusin että hän on se elämäni nainen kaikki mitä olen toivonut
ja rakastan häntä todella paljon olisin valmis tekemään mitä tahansa hänen vuoksi
kunhan vaan saisin pitää hänet omanani

ei voi kirjoitti:

miksi ei voi muuttua kyllä ihminen pystyy muuttumaan
usein ymmärtää vasta silloin kun toisen on menettänyt että se on se kaikkein rakas
ja ei todellakaan halua tehdä niitä virheitä mitä on tehnyt uudestaan
toki siinä voi käydä niin että se kaatuu uudestaan mutta yhtä hyvin se voi onnistua ja viettää elämänsä yhdessä

sitä en sitten tiedä miten saisit exäsi ihastumaan sinuun uudestaan treenaaminen ei ainakaan ole se juttu
olen itse samanlaisessa tilanteessa erosimme neljän vuoden jälkeen ja silloin sen vasta tajusin että hän on se elämäni nainen kaikki mitä olen toivonut
ja rakastan häntä todella paljon olisin valmis tekemään mitä tahansa hänen vuoksi
kunhan vaan saisin pitää hänet omanani

Lue lisää

"toki siinä voi käydä niin että se kaatuu uudestaan mutta yhtä hyvin se voi onnistua"

Kannattaako itseään ruveta rikkomaan uudestaan, jos on olemassa PIENI onnistumisen mahdollisuus? Onnistumisprosentti ei todellakaan ole 50/50, väittäisin enemmin että 5/100! Samat riidat ja erotuskat ovat taas edessä, joten kannattaa vaan kärsiä ne kerralla pois. Minä en tunne yhtään ainoaa paria, joka olisi palannut uudestaan yhteen ja saanut sitten suhteen kestämään, tunnetteko te? Ihan sama ihminen sieltä yleensä kotiin tulee kuin ennenkin, vähän aikaa jaksetaan tehdä kotitöitä, huomioida toista, kuunnella kärsivällisesti jne. mutta sellaista pinnistelyä ei kukaan kauaa jaksa. Periaatteessa ihminen voi tehdä parannuksen jostain huonosta tavastaan esim. ryyppäämisestä tms., mutta perusluonne ei muutu koskaan. Jos ei ole kovin tarkka siisteyskysymyksistä, inhoaa liikuntaa, ei ole koti-ihmisiä vaan tykkää liikkua paljon kodin ulkopuolella, ei tykkää puhella syntyjä syviä, ei koe hellyydenosoituksia erityisen tärkeiksi tms. ja elämänkumppani on täysin päinvastainen, niin eihän siitä mitään tule! Ei voi olettaa että ihminen jaksaisi pinnistelemällä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen olla jotakin muuta kuin on. Ehdottomasti parempi vaihtoehto on etsiä sellainen kumppani, jonka kanssa kaikki keskeiset asiat natsaavat ja kumpikin pystyy hyväksymään toisen sellaisena kuin tämä on. Elämässä tulee muutenkin kaikenlaisia vaikeuksia vastaan ja silloin on parempi ettei painolastina ole myös tuota asetelmaa, että toinen on hylännyt toisen ja antaa tälle jatkoajan, että josko se pystyisi käyttäytymään niin kuin pitää. Ei ole kiva tietää, että lähtö voi tulla heti kun hetkeksi herpaantuu.

hyvänen aika kirjoitti:

"toki siinä voi käydä niin että se kaatuu uudestaan mutta yhtä hyvin se voi onnistua"

Kannattaako itseään ruveta rikkomaan uudestaan, jos on olemassa PIENI onnistumisen mahdollisuus? Onnistumisprosentti ei todellakaan ole 50/50, väittäisin enemmin että 5/100! Samat riidat ja erotuskat ovat taas edessä, joten kannattaa vaan kärsiä ne kerralla pois. Minä en tunne yhtään ainoaa paria, joka olisi palannut uudestaan yhteen ja saanut sitten suhteen kestämään, tunnetteko te? Ihan sama ihminen sieltä yleensä kotiin tulee kuin ennenkin, vähän aikaa jaksetaan tehdä kotitöitä, huomioida toista, kuunnella kärsivällisesti jne. mutta sellaista pinnistelyä ei kukaan kauaa jaksa. Periaatteessa ihminen voi tehdä parannuksen jostain huonosta tavastaan esim. ryyppäämisestä tms., mutta perusluonne ei muutu koskaan. Jos ei ole kovin tarkka siisteyskysymyksistä, inhoaa liikuntaa, ei ole koti-ihmisiä vaan tykkää liikkua paljon kodin ulkopuolella, ei tykkää puhella syntyjä syviä, ei koe hellyydenosoituksia erityisen tärkeiksi tms. ja elämänkumppani on täysin päinvastainen, niin eihän siitä mitään tule! Ei voi olettaa että ihminen jaksaisi pinnistelemällä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen olla jotakin muuta kuin on. Ehdottomasti parempi vaihtoehto on etsiä sellainen kumppani, jonka kanssa kaikki keskeiset asiat natsaavat ja kumpikin pystyy hyväksymään toisen sellaisena kuin tämä on. Elämässä tulee muutenkin kaikenlaisia vaikeuksia vastaan ja silloin on parempi ettei painolastina ole myös tuota asetelmaa, että toinen on hylännyt toisen ja antaa tälle jatkoajan, että josko se pystyisi käyttäytymään niin kuin pitää. Ei ole kiva tietää, että lähtö voi tulla heti kun hetkeksi herpaantuu.

Lue lisää

Yhteen uudelleen haikailevilla on aimo annos itsepetosta mukana haikailuissaan. Kuvitellaan, että voidaan ikäänkuin aloittaa alusta "puhtaalta pöydältä". Unohdetaan se, miksi alunperin mentiin yhteen, ja miksi sitten erottiin. Itsepetosta lisää se, että useimmat ihmiset eivät osaa lopultakaan olla yksin. Kun tulee vähänkin ikävä, aletaan muistella sitä, kuinka ihanaa oli eksän kanssa silloin ja silloin, ja kuvitellaan, että eksä on ratkaisu tähän yksinäisyyden tunteen ongelmaan.

Minusta pitäisi päinvastoin aina muistaa niitä negatiivisia asioita, jotka johtivat eroon. Sitä kutsutaan tosiaankin "järjeksi". Se ei tarkoita, etteikö hyvät muistot eksästä voi säilyä, mutta tällä taas ei ole mitään tekemistä yhteen palaamisen kanssa.

Nämä tällä palstalla haikailevat: Miksi ette aikoinaan haluneet jatkaa eksänne kanssa? Miksi yht'äkkiä eksä onkin se maailman ihanin nainen? Kuvitteletteko, että eksästänne te olette edelleen maailman ihanin mies? Miksi olisitte, jos suhde on ohi?

mieti sitä. kirjoitti:

Olen samaa mieltä kuin edelliset. Eroon on aina olemassa SYY, ja kun ap. mietit syntyjä syviä, niin mieti tätä syytä äläkä mitään muuta. Muuten olet ihan hakoteillä.

Oma liittoni päättyi aikoinaan miehen holtittomaan alkoholinkäyttöön ja jatkuvaan rällästämiseen. Mies tietää itse tämän syyn, ja olemme edelleen väleissä. Hyvä niin. Aika ajoin mies ottaa minuun kontaktia, ehkä toivoen, että jatkaisimme; hän kokeilee kepillä jäätä, eli odottaa, että reagoisin jotenkin "siihen suuntaan".

Koska tiedän, miksi erosimme, niin tiedän myös sen, että emme voi koskaan enää olla suhteessa. Mies ei ole muuttanut juomistapojaan - eikä muuta.

Eihän ihminen yleensäkään muutu - eikä edes halua muuttua. Jokainen on vastuussa itsestään.

Lue lisää

Mun mielestä ihminen voi muuttua. Muutos alkaa siitä, kun ihminen käy läpi koko elämänsä alkaen varhaisemmista muistikuvista ja myös niistä asioista, joita on tallentunut ihmisen aivoihin silloin kun oli avuton lapsi. Nämä kaikki asiat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen koko loppu elämän ajan.

Tätä käyttäytymistä voi kuitenkin muuttaa olemalla tietoinen siitä, miksi minä tai miksi hän käyttäytyy niin tai näin. Se ei johdu meistä vaan se johtuu siitä mitä meissä on. On myös paljon helpompi elää ja olla armollisempi itselle ja muille, kun tiedostaa tämän asian.

Eli oma paskamainen olo toisen kanssa ei tarvitse johtua sinusta tai hänestä. Se voi todennäköisesti johtua siitä, mitä te olette kokneet vaikka 3 vuotiaina.

Tämän asian tajuttuaan uskon, että ihminen todella voi muuttua. Sitä en tiedä saako suhdetta korjattua, mutta oma elämä on tämän jälkeen PALJON helpompi elää!!!

varpunen kirjoitti:

Mun mielestä ihminen voi muuttua. Muutos alkaa siitä, kun ihminen käy läpi koko elämänsä alkaen varhaisemmista muistikuvista ja myös niistä asioista, joita on tallentunut ihmisen aivoihin silloin kun oli avuton lapsi. Nämä kaikki asiat vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen koko loppu elämän ajan.

Tätä käyttäytymistä voi kuitenkin muuttaa olemalla tietoinen siitä, miksi minä tai miksi hän käyttäytyy niin tai näin. Se ei johdu meistä vaan se johtuu siitä mitä meissä on. On myös paljon helpompi elää ja olla armollisempi itselle ja muille, kun tiedostaa tämän asian.

Eli oma paskamainen olo toisen kanssa ei tarvitse johtua sinusta tai hänestä. Se voi todennäköisesti johtua siitä, mitä te olette kokneet vaikka 3 vuotiaina.

Tämän asian tajuttuaan uskon, että ihminen todella voi muuttua. Sitä en tiedä saako suhdetta korjattua, mutta oma elämä on tämän jälkeen PALJON helpompi elää!!!

Lue lisää

Se, että muuttuu itse ihmisenä, tai pitäisikö sanoa kehittyy ihmisenä, niin se ei tarkoita ollenkaan sitä, että voi palata takaisin entiseen suhteeseensa. Toisen osapuolen on myös muututtava.

Lisäksi tämä muuttunut osapuoli tuskin on enää kiinnostunut ex-kumppanistaan siinä vaiheessa kun kehitys on päässyt hyvään vauhtiin ja ollaan menossa kohti uutta, parempaa elämää.

Olet varmasti oikeassa ihmisen muuttumisen suhteen noin yleensä; jokainen voi parantaa elämäänsä kehittymällä ihmisenä. Mutta minusta tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä keskustelun aiheen kanssa.

eli olen lähettänyt omia runoja, vienyt kukkia
oveen, muistanut pienillä lahjoilla, vienyt ulos
syömään, käynyt polkupyörän korjaamassa, jne.
Varmaan yllätys hänelle, pitkän suhteen jälkeen.
Ehkä olisi jo aiemmin pitänyt tehdä enemmän vaan
nytpä viimeistään tietää mitä häntä kohtaan
tunnen.
Ja kun toinen 'löysi' heti uuden kumppanin niin
ainakin tietää mitä heitti pois, eron syytkin
kun oli kuitattu yhdellä sanalla, vieraantuminen.
Ja vaikka et toista takaisin saisikaan niin
eipä jää vaivaamaan, että jäi sanomatta ne
tärkeimmät sanat: Rakastan sinua, yhä vieläkin,
kaikkien näiden vuosien jälkeen.

kiitos kannustavista viesteistä :) En todellakaan usko 100% varmasti että palaisimme yhteen...en edes 50% varmasti, mutta mikäli minulla on pienikin mahdollisuus vielä, aion sen sitten taas 100 %:sti käyttää. Olen nyt pitäny tässä pientä kommunikaatiokatkosta 4 päivää. Eilen yöllä teki mieli lähettää viesti, mutta sain estettyä itseäni kuitenkin. Pelkään vain että pitkitän tuskaani...mutta yhtä tuskaa tämäkin on kun mietin että mitä tapahtuisi jos tekisin niin ja näin...

Loveless (m) kirjoitti:

kiitos kannustavista viesteistä :) En todellakaan usko 100% varmasti että palaisimme yhteen...en edes 50% varmasti, mutta mikäli minulla on pienikin mahdollisuus vielä, aion sen sitten taas 100 %:sti käyttää. Olen nyt pitäny tässä pientä kommunikaatiokatkosta 4 päivää. Eilen yöllä teki mieli lähettää viesti, mutta sain estettyä itseäni kuitenkin. Pelkään vain että pitkitän tuskaani...mutta yhtä tuskaa tämäkin on kun mietin että mitä tapahtuisi jos tekisin niin ja näin...

Lue lisää

Jos mitään vakavaa ei ole sattunut suhteen loppuessa tai niinkuin asia ilmaistiin minulle "aikalisä", niin silloin pitää antaa ainakin mahdollisuus keskusteluun ja aikaa osoittaa olevansa toisenlainen, kuin se mikä on viimeisin muistikuva toisesta.
Sama juttu se on ensitapaamisessakin.
Mutta jokaisella on oma tarinansa täällä, joten omien kokemusten pohjalta on oltava jäävi sanomaan mitään muiden suhteista.
On/off tiloja on paljonkin ihmissuhteissa.

Loveless (m) kirjoitti:

kiitos kannustavista viesteistä :) En todellakaan usko 100% varmasti että palaisimme yhteen...en edes 50% varmasti, mutta mikäli minulla on pienikin mahdollisuus vielä, aion sen sitten taas 100 %:sti käyttää. Olen nyt pitäny tässä pientä kommunikaatiokatkosta 4 päivää. Eilen yöllä teki mieli lähettää viesti, mutta sain estettyä itseäni kuitenkin. Pelkään vain että pitkitän tuskaani...mutta yhtä tuskaa tämäkin on kun mietin että mitä tapahtuisi jos tekisin niin ja näin...

Lue lisää

Älä lähetä viestejä yöllä!!! Jos herätät hänet kesken makeimman unen niin siitä et saa lisäpisteitä.

Illalla hyvänyöntoivotus jne. Eikä viestittelyä joka päivä ettei hän ala kokea sitä häirintänä.

Jonain päivänä kukkia lähetin välittämänä, mukaan lappu jossa lukee: "Unohtumattomalle naiselle, Matti" (tai mikä nimesi sitten onkin).

No oikeassa olet kyllä tuossakin...muistan kuinka ensitapaamisella exäni onnistui pudottamaan leukani lattialle ja muutenkin. Se oli elämäni onnellisin päivä kun hänet tapasin ensimmäistä kertaa. En ollut ikinä tuntenut niin. Ja meillä on niin paljon asioita joita olemme joutuneet käymään yhdessä läpi...Äitini kuolema, omat mielenterveyteen liittyvät ongelmat (johtuen juuri lähinnä läheisen kuolemasta), ja paljon asioita joita olemma yhdessä kokeneet. Kun olemme selvinneet kaikista ongelmista aina, aina olemme selvinneet ja rakkaus on pitänyt meidät yhdessä. Tiedän lähes varmasti että toista hänenkaltaistaan en tule löytämään. Ongelmia on aina, niin myös riitoja, mutta jos todella toista rakastaa niin ne kaikki voi myös selvittää. Minä todella rakastan häntä. Todella. Mutta, kuten varmaan tiedätte niin ei toisen sydäntä voi määrätä, jos toinen ei enää tunne vetoa niin ei sillekään mitään voi. sitten vaan pitää hyväksyä se tosiasia. Mutta helpolla en kyllä luovuta, se on varma se.

Loveless (m) kirjoitti:

No oikeassa olet kyllä tuossakin...muistan kuinka ensitapaamisella exäni onnistui pudottamaan leukani lattialle ja muutenkin. Se oli elämäni onnellisin päivä kun hänet tapasin ensimmäistä kertaa. En ollut ikinä tuntenut niin. Ja meillä on niin paljon asioita joita olemme joutuneet käymään yhdessä läpi...Äitini kuolema, omat mielenterveyteen liittyvät ongelmat (johtuen juuri lähinnä läheisen kuolemasta), ja paljon asioita joita olemma yhdessä kokeneet. Kun olemme selvinneet kaikista ongelmista aina, aina olemme selvinneet ja rakkaus on pitänyt meidät yhdessä. Tiedän lähes varmasti että toista hänenkaltaistaan en tule löytämään. Ongelmia on aina, niin myös riitoja, mutta jos todella toista rakastaa niin ne kaikki voi myös selvittää. Minä todella rakastan häntä. Todella. Mutta, kuten varmaan tiedätte niin ei toisen sydäntä voi määrätä, jos toinen ei enää tunne vetoa niin ei sillekään mitään voi. sitten vaan pitää hyväksyä se tosiasia. Mutta helpolla en kyllä luovuta, se on varma se.

Lue lisää

että teillä on ollut toisistanne tukea vaikeina aikoina. Meillä mieheni jätti minut 2kk äitini kuoleman jälkeen, juuri kun olin heikoimmillani. Äitini sairasti syöpää, joten kevät oli yhtä helvettiä, isäni kuollut jo aikaisemmin syöpään. Lapsemme sai myös elinikäisen vamman vuosi takaperin, vaikean sairauden myötä. Nyt olen yksinhuoltaja ja yritän löytää voimia elää elämää eteenpäin. Maksan kahta taloutta, koska perintötalo on myynnissä ja sieltä tulee laskuja myös. Asiat voivat siis olla todella huonosti, mutta jostain sitä voimaa vaan löytyy, kun on pakko. Eilen käytin moottorisahaa elämäni ensimmäistä kertaa, ajattelin sahatessani, että perkele, vaihtakoon äijä perhettä ;)