Ajattelinpa tännepurkaa oloa.
Elikkäs elikkäs. Mieheni lähti meidän yhteisestä kodista pari päivää sitten. Meillä oli aivan kauhea riita. Hän huusi mun korvaan ja yritti heittää mua asunnosta ulos. Riuhtoi käsistä jonka seurauksena lensin lattialle. Loppujen lopuksi hänen karjuessa mun korvaan suoraan otin kurkusta kii ja työnsin pois ja sanoin että lopeta. Tämän seurauksena hän on nyt turvakodissa. Koska olen niin väkivaltainen ja hänj pelkää kotonansa. Siis ja en ala mitenkkän keksimään mä en todellakaan ole väkivaltainen mä en vain jaksanut hänen huutoa ja halusin sen lopettavan.
No nyt hän on siellä turvakodissa.
Ja ei kuulema enään aio muuttaa takas meidän yhteiseen kotiin. Mutta haluaa jatkaa suhdetta mutta asua toisessa asunnossa. Mä ilmoitin että en suostu. Joko me hoidetaan asiat kuntoon ja asutaan yhdessä tai me erotaan.
En ala mihinkään että muutetaan erilleen ja tapaillaan.
Olen ehkä hieman lapsellinen ton suhteen.
No tottahan toki mulla on aivan kamala olo. Olen hänen takiaan muuttanut 500km päähän ja mulla ei ole täällä ketään. Mulla on itsellä lapsi. Mä olen "vankina" täällä. En voi muuttaa poiskaan heti koska lapseni koulunkäynti häiriintyy. Enkä voi muuttaa tästä asunnosta koska en voi jatkuvasti muuttamaa juuri kun lapseni on saanut ystäviä tästä pihapiiristä. Ei mulla ole ketään kenen luo mennä. Tai kuka tulis mun luo kylään. Siis ei niinkö ketään! Tääl mä ahdistun. Mua ahdistaa niin paljon etten välillä saa happea. Maanantaina pitäisi mennä töihin. Uusi työpaikka jossa koeaika jotta pitäs näyttää kuinka hyvä on. Mies lupaili hoitaa mun lasta töitten aikana. mutta nyt hän on lähtenyt. En mä tiedä miten pärjään.
Elikkäs elikkäs. Mieheni lähti meidän yhteisestä kodista pari päivää sitten. Meillä oli aivan kauhea riita. Hän huusi mun korvaan ja yritti heittää mua asunnosta ulos. Riuhtoi käsistä jonka seurauksena lensin lattialle. Loppujen lopuksi hänen karjuessa mun korvaan suoraan otin kurkusta kii ja työnsin pois ja sanoin että lopeta. Tämän seurauksena hän on nyt turvakodissa. Koska olen niin väkivaltainen ja hänj pelkää kotonansa. Siis ja en ala mitenkkän keksimään mä en todellakaan ole väkivaltainen mä en vain jaksanut hänen huutoa ja halusin sen lopettavan.
No nyt hän on siellä turvakodissa.
Ja ei kuulema enään aio muuttaa takas meidän yhteiseen kotiin. Mutta haluaa jatkaa suhdetta mutta asua toisessa asunnossa. Mä ilmoitin että en suostu. Joko me hoidetaan asiat kuntoon ja asutaan yhdessä tai me erotaan.
En ala mihinkään että muutetaan erilleen ja tapaillaan.
Olen ehkä hieman lapsellinen ton suhteen.
No tottahan toki mulla on aivan kamala olo. Olen hänen takiaan muuttanut 500km päähän ja mulla ei ole täällä ketään. Mulla on itsellä lapsi. Mä olen "vankina" täällä. En voi muuttaa poiskaan heti koska lapseni koulunkäynti häiriintyy. Enkä voi muuttaa tästä asunnosta koska en voi jatkuvasti muuttamaa juuri kun lapseni on saanut ystäviä tästä pihapiiristä. Ei mulla ole ketään kenen luo mennä. Tai kuka tulis mun luo kylään. Siis ei niinkö ketään! Tääl mä ahdistun. Mua ahdistaa niin paljon etten välillä saa happea. Maanantaina pitäisi mennä töihin. Uusi työpaikka jossa koeaika jotta pitäs näyttää kuinka hyvä on. Mies lupaili hoitaa mun lasta töitten aikana. mutta nyt hän on lähtenyt. En mä tiedä miten pärjään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miehen lähdöstä huolimatta sulla on kaksi hyvää asiaa : lapsesi ja työpaikka. Ei niin suurta taloudellista huolta lapsen elättämisen ja omankin toimeentulon suhteen kuin esim. työttömällä tai kotiäidillä.
Oletko ajatellut, että miehesi kehitteli riidan tahallaan päästäkseen sinusta eroon? Jos hän noin pian ehdottaa, että voisitte kyllä jatkaa suhdetta, mutta eri osoitteissa niin joku tuossa hommassa haisee. Eikö hänessä ollut miestä ehdottamaan tommoista ratkaisua ilman riitaa?
Aika erikoista että hän meni nimenomaan turvakotiin. Siis saahan sinne miehetkin mennä, mutta miehet yleensä menee mieluummin kaverin luo. Oliskohan tuossa nyt jotain sun maineen mustaamistarkoitusta?
Kysy lapselle iltapäiväkerhopaikkaa, jos hän on enää sen ikäinen että pääsisi sinne. Jos ei, niin ota yhteyttä kaverien koteihin, voisiko jonkun kanssa suunnitella yhteistä iltapäivää koulun jälkeen.
Voimia sinulle, kyllä asiat järjestyy!
Kiitos vastauksesta.
Et usko kuinka paljon arvostan sitä. Antaa oikeesti voimia todella paljon! Kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Ja se kun en mä ole väkivaltainen niin kuinka ahdistavalta se tuntuu että hänen kaverit häntä hakee turvakodilta ja hän äidillensä ilmoittaa olevansa turvakodilla ym. ym. Sit sellaisia niinkö esim tänään etä haluu jutella sit tuleekin että en haluakkaan ko mulla jo hieman toivon kipinää. Sit ei enään vastaa viesteihin tai puheluihin. Alkaa oleen olo että missä hän on!
Otin sosiaalityöntekijään yhteyttä jotta saisin tukiperheen ja sanoin tästä miehelle että ne siel sosiaalitoimistossa tietää niin meinas että no kuule uskoisin että ne ties jo aikaisemmin meidän tilanteesta.
Sitte kaikkea että ammattiauttajat on sanonut että ei meidän kannata jatkaa samassa taloudessa. Mikä se sellainen turvakoti on jossa käsketään heti erota?!?! Mitä hän on todellisuudessa musta puhunut?
Ja hän sanoo että olen muka rääpinyt naamasta ja sitä en todellakaan ole tehnyt ! Onko todella se että hän haluaa musta eroon ja haluaa kaikkien silmissä olla se uhri.
voi raukka pientä kuinka hullu ex muija sulla on että hyvä ko lähdit!
Välillä tulee tosi ahdistunut olo tuntuu että en saa happea ja oksennan sit taas hetken päästä helpottaa.
Välillä ajattelen ottaisinko edes takas ja sit toisaalta ajattelen että tottakai.
Pahinta jotenkin on kertoa sukulaisille että no olen täällä toisella puolella suomea. Ja olen täysin yksin. Tietäen sen huolen jonka heille aiheutan.
No mutta tälläinen tunteen purkaus.
Lähden tänään meidän yhteisestä kodista.
Lähden poikani kanssa ja minua pelottaa.
Olen yksin ja taistelen miestäni ja
hänen sukuaan vastaan,Haukku eilen minut
pystyyn,heissä ei mitään vikaa minussa
on kaikki syy.En jaksa enää 9 vuotta
kuunnellu ja ollut orja ja lapsentekijä.
Nyt epäilee isyyttäkin joka tuntuu
aika kamalalta.En ole sellainen joka
jakaa ympäri kylää persettä.Olen yhden
miehen nainen silloin kun ollaan yhdessä
ja muulloinkin.Pantannu 6 vuotta tätä
asiaa sitten kun puhun erosta vetää sen
esille.Emme ole hänen omaisuuden perään.Toivoin
vain saavani miehen joka rakastaa minua ja
hyväksyy minut sellaisena kuin olen.
Olen ollut töissä ja kaikki on pitäneet
minusta ja olen tullut toimeen kaikkien
ihmisten kanssa.Mutta en näiden pitäis
muuttua heidän mukaan,olla parempia kuin
muut nousta toisten ylkäpuolelle.
Minusta ei ole siihen,mä onn mikä oon,
muuksi en muutu.
Olen yksin ja poika käy esikoulua
mutta ollaan tällä paikka kunnalla
niin kauan kun saa esikoulun loppuun.Ainakin
on nyt ensisuunnitelmat sellaiset.
Pitää katsoa eteenpäin vaikka vaikeata on.
Ei pidä lannistua.sinulla on työ ja kaikki
yritä ottaa vain iloa jostakin,sinulla
on kuitenkin lapsi jonka eteen taistelet.
Anna puheiden olla nosta vain päätäsi
äläkä kuuntele kenenkään juttuja.
Sinä itse tiedät mitä on tapahtunut,
ei kannata ajatella sitä.Tieytystihän
sitä ajattelee mutta tiedät omat
tekosi .
Elä soittele eläkä laita viestejä.
Yritä kasata elämääsi jo lapsen takia.
Kyllä ne asiat selviää.Minä taistelen
ukkoani ja 3 siskoa vastaan.Ukon siskoja.
Tukeutuu heidän selän taa,kun ei miestä
ole hoitaa omia asioita.Kysyy neuvoja
siskoiltaan.
Seuraavan kerran kun kuulet vastaavan kaltaisesta tapauksesta, missä nainen on se turvakotiin menijä, niin tiedät mitä miehen päässä liikkuu.
Voimia sullekkin..
Ahdistaa edelleen. Mies herätti mut aamulla soittamalla ja ilmoittamalla että hän on päättänyt että ei palaa takaisin. Ja me emme ole siis edelleenkään keskustelleet sillä sitten hän ilmoitti ettei halua kuulla musta. Ja ko laitoin viestiä niin laittoi että hän vaihtaa numeroa ja tämä on jo ahdistelua. Eli siis minä en ole saanut puhua mutta hän on saanut sanoa sanottavansa. Todella reilua!!! Eli siis melkein 40v mies ilmoittaa puhelimitse ja tekstiviestein että ero on lopullinen. Huomenna alkais työt niin saa jotain muuta mietittävää. Ja psyyke lääkkeenä kävin ostamassa tupakki askin. Yhdet savut vedin ja sanoin että ei ole enään mun juttu :D Mutta hieman helpottaa ko tietää että tupakit on kaapissa jos paha paikka tulee (olen ollut kohta vuoden polttamatta) Yhteinen reissu on varattu ja maksettu mutta taidan lähteä lapseni kanssa kahdestaan. 4päivän aikana olen syönyt kolme ruisleivän palasta kahvia ja hieman karkkia. Ei vaan saa ruokaa alas.
Ymmärrän turvakotiin menijät jotka on väkivallan uhrina ja joilla on uhka joutua väkivallan kohteeksi. Lähinnä tässä tapauksessa on kyse siittä että mies haluaa esittää uhria ja mustamaalata mut.
Lapsellinen mies. Menee turvakotiin ja katkaisee yhteydet. Heivaa moinen kakara jos ei asioista pysty keskustelemaan. Vai että turvakotiin. Paljonko sitä väkivaltaa sitten oikein esiintyy jos sinne asti mennä pitää?
Etit uuden mut varo työpaikkaromansseja.työpaikalla usein myös kavereita.
Mies tosiaan eilen ilmoitti tekstiviestin välityksellä että on saanut uuden asunnon .. Ei ole siis vieläkään kasvotusten kertonut. Miten melkein 40 mies voi käyttäytyä noin? Sanoo ettei pysty tai jaksa niin joo ei jaksa. Ei siis jaksa puhua meidän parisuhdetta läpi. Todellakin varmaan kamat kantaa ulos silloin ko olen töissä. Ei oikeesti ole sanoja.. Aivan uskomatonta! Ei oikein huvita töihinkään meno. Missään vaiheessa ei ole aikaa hoitaa pakollisia asioita tms. Täytyy varmaan ottaa vapaa jossain vaiheessa.