Luin muutaman viestiketjun ja en voi kuin ihmetellä muutamien täällä kirjoittavien naisten mielipiteitä!
Toisaalta he tuomitsevat jyrkästi miehen joka pettää naistaan, mutta ovat heti valmiit ymmärtämään naista joka pettää miestään. Onko tämä sitä nykyajan feminismiä?
Eräässäkin ketjussa oli hauska tapaus: nainen kertoi että mies oli pettänyt häntä. Hänelle vastasi monta naista jotka käskivät ottamaan eron. Sitten joku nainen kertoi pettäneensä miestään, ja kun joku häntä siitä arvosteli, niin samat naiset tulivat väliin sanomalla "naisella olevan oikeuden nauttia seksuaalisuudestaan". Huh huh!
Eli olenko ymmärtänyt oikein: Jos mies pettää, niin hän on tunteeton sika, mutta jos nainen pettää, niin hän vain "nauttii seksuaalisuudestaan"?
Toisaalta he tuomitsevat jyrkästi miehen joka pettää naistaan, mutta ovat heti valmiit ymmärtämään naista joka pettää miestään. Onko tämä sitä nykyajan feminismiä?
Eräässäkin ketjussa oli hauska tapaus: nainen kertoi että mies oli pettänyt häntä. Hänelle vastasi monta naista jotka käskivät ottamaan eron. Sitten joku nainen kertoi pettäneensä miestään, ja kun joku häntä siitä arvosteli, niin samat naiset tulivat väliin sanomalla "naisella olevan oikeuden nauttia seksuaalisuudestaan". Huh huh!
Eli olenko ymmärtänyt oikein: Jos mies pettää, niin hän on tunteeton sika, mutta jos nainen pettää, niin hän vain "nauttii seksuaalisuudestaan"?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ite oon selkeesti sitä mieltä, etten hyväksy pettämistä missään muodossa, en naisen enkä miehen kannalta. Se nyt vaan mun mielastä osottaa sen että ei todella rakasta ja ei oo valmis vakavaan suhteeseen.
Sellaset ihmiset kuuluis kukasta kukkaan lenteleviksi sinkuiksi, eikä hajottamaan oikeaa suhdetta etsivien sydämiä. Enkä todellakaan oo petetty ja jätetty, mut puhun vaan oman elämänkatsomuksen kannalta.
samaa mieltä olen,ettei siis todella rakasta tai sitten kärsii jonkin sortin tunnevammasta jos on pakko pettää.tunnen erään jolla on pakonomainen tarve pettää.hän ei osaa itse selittää mikä siinä on,että on petettävä. ei taida itse tajuta kuinka onneton on.murheellista...
Oma sukupuoli tulee aina ennen ja sitä kyllä ymmärretään.
Ykski viesti(ei tällä palstalla) missä mies suri sitä ku vaimo pettää, niin löyty heti miehiä jokka kehotti heittämään pellolle ja naisia joitten kommentit oli:
"Vaimollasi on nyt vain hankala elämänvaihe"
"Hän tarvitsee vain lisää jännitystä elämäänsä"
"Tue häntä, hänellä on vaikeaa"
Samanlaiset sympatiat molemmille sukupuolille on liikaa vaadittu(sekä miehiltä että naisilta).
Oon tullu siihen tulokseen, että osa ihmisistä ei yksinkertasesti osaa ajatella asioita toisten kannalta tai etes erinäkökulmista.
Eipä silti, kyllä sitä joskus itekki ihan huomaamatta on miehen puolella.
Oonki tässä yrittäny harjottaa semmosta ajatus-mallia, että jos tuntuu että oon täysin samaamieltä jonku kans niin mietin kokohomman sen toisen osapuolen kannalta. Silloin yleensä alkaa vasta ymmärtämään.
Näihin hyviin esimerkkeihin liittyen itse taas muistan erään esimerkin tällä palstalla, jossa nainen oli pettänyt ja mies oli saanut siitä tietää. Tämän seurauksena oli syntynyt riita ja pettänyttä naista lohdutettiin täällä muiden naisten toimesta mm. "Ansaitset parempaa kuin tuollainen mies", "Älä välitä tuollaisesta hullusta", "Löydät vielä paremman joskus". Järki hoi, älä jätä! Eikö pitäisi ajatella pettäjää ja petettyä sukupuolettomina rooleina ja tuomita teon perusteella eikä tekijän. Menee lievsti yli ymmärryksen että pettäjää lohdutellaan ja petettyä haukutaan.
...feminismin sokaisemina useinkin automaattisesti asettuvat aina toisen naisen puolelle, vaikka tämä olisi tehnyt väärin. Onhan niitä poikkeuksiakin kuten tähän viestiketjuun vastannut Leena.
Mielestäni naisilta puuttuu tietty oikeudentaju ja objektiivisuus, joka miehillä on luonnollista. He vain seuraavat omia tunteitaan, eivätkä osaa hahmottaa kokonaiskuvaa.
Heidän maailmankuvansa on kovin mustavalkoinen: Jos mies pettää, on se miehen vika ja naisen pitää jättää tällainen mies. Jos nainen pettää, on sekin miehen vika, koska mies on varmasti laiminlyönyt naistaan jotenkin.
Olen erittäin pettynyt suomalaisiin naisiin, joilla tällainen ajattelu tuntuu olevan hyvin yleistä nykyään.
Hei,
Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä. Naiset luulevat voivansa tehdä lähes mitä vain, sillä erotuksella miehiin, että se on jotenkin hyväksyttävää.
Tietysti meitä naisiakin on erilaisia.
kannattaisi ehkä pitää mielessä.
Tämä on nettipalsta, jonka otsikkona on uskottomuus. Jos aiot tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kaikkien suomalaisten naisten elämänarvoista, tämä ei todennäköisesti ole oikea paikka siihen.
Mitä itse asiaasi tulee, olen huomannut saman ilmiön. Eikä se mielestäni ole oikeudenmukaista, tietenkään, mutta "oikeassa elämässä" kuitenkin minusta harvoin toimitaan näin. Olisiko niin, että virtuaalisesti on helppo tehdä ylilyöntejä suuntaan jos toiseenkin?
En tuomitse, en puolusta enkä itse henkilökohtaisesti hyväksy. Itse joskus entisessä suhteessa olen pettänyt ja häpeän tekoani vieläkin monen vuoden jälkeen. Asialla ei sinänsä ole enää väliä, olemme jo eronneet (naimisissa 6v.) Itse ehkä koin olevani loukussa. Olen elänyt parisuhteessa 16 vuotiaasta enkä koskaan viettänyt ns.sinkkuelämää.. nyt pari vuotta sinkkuna olleena voin todeta että tämäkin vaihe oli elettävä. Nyt kun olisin valmis sitoutumaan ja jakamaan elämän ilot ja surut niin ei ole todellakaan helppoa löytää miestä jonka kelpuuttaisin.
Täälläkin päivittäin käyn sättäilemässä ja tutustunut ihan mukaviin miehiin ja naisiinkin, monesti itse huomannut että ensin mies sanoo olevansa vapaa ja kun juttua jatketaan niin totean ettei juttukaveri olekaan vapaa. Ja minä kun en varattuja miehiä halua vokotella. En halua sotkeutua enkä sotkea kenenkään asioita tarkoituksella. En halua olla toinen nainen.
Tee niin kuin teet mutta KOHTELE TOISIA NIIN KUIN HALUAISIT ITSEÄSI KOHDELTAVAN.