Tämä ei nyt ole mikään maailman suurin ongelma, mutta kirjoitanpa kuitenkin...
En ymmärrä yllättävän monien suomalaisten asennetta, että laittautuvat naiset ovat jotenkin ylimielisiä tai pinnallisia bimboja.
Tokihan vaatteilla voi ilmaista huonoa tilannetajua tyyliin iltapuku snägärille ja ainahan vaatteet jotakin kertovat. Mutta loppupeleissä ne ovat vaan vaatteita!
Esimerkkinä kaverini, joka kerran leffateatterin aulassa käytti suunnilleen koko odotusajan haukkumalla erästä lähellä käyskennellyttä muodikasta nuorta neitiä ylimieliseksi lehmäksi hienojen vaatteiden takia. Samalla kaverini muisti kehua omaa vaateliaisuuttaan ja käytti esimerkkinä omia vaatimattomia kenkiään. Siis mitä h*******ä? Se, että KEHUSKELEE omalla "vaatimattomuudellaan", ja pitää itseään muita parempana koska on itse muka "maanläheisempi", eikä näe siinä mitään ristiriitaa, ei anna kovin älykästä kuvaa. En näe mitään ylimielistä siinä, että haluaa näyttää hyvälle. On jännä huomata, kuinka suuri synti suomessa on erottua massasta. Ja haloo, kukapa EI haluaisi näyttää hyvältä? ;)
Tasa-arvostakin puhutaan vaatetuksen yhteydessä. On totta, että monissa paikoissa, jossa naisella ei ole aivan yhtä hyvät mahdollisuudet itsenäiseen menestymiseen, täytyy koittaa miellyttää varsinkin miehiä seksikkäällä pukeutumisella. Mutta voihan täysin riippumatonkin nainen haluta näyttää hyvältä. Miksi sitä on niin hankala uskoa? Mielestäni naisellisuuden (tai naisellisen ulkonäön) häpeäminen ei ole uskottavaa feminismiä. Kieltojen ja rajojen asettaminen ei ainakaan edistä vapautta ja itsenäisyyttä vaan kertoo pikemminkin epävarmuudesta. Vapautta on nimenomaa se, että voi tosiaankin olla oma itsensä, eikä väkisin yrittää olla tietynlainen. Jos joku miesmäinen tyyli/harrastus ym. kiinnostaa OIKEASTI, niin mikäs siinä. Mutta jos halutaan väkisin olla hyviä jätkiä tavoitteena pelkästään näyttää että kyllä naisetkin tähän pystyvät, ollaan hakoteillä.
Ja pinnallisuus. Allekirjoittaako kukaan muu väitettäni, että turhamaisuudella ja pinnallisuudella on hieman eri vivahde? Kun vaatteista on kyse, niin turhamainen ihminen tykkää hienoista vaatteista, saattaa vaikka törsätä kaikki rahansakin niihin, mutta pinnalliselle ne ovat kaikki kaikessa, eikä hän näe niiden alle. Samainen kaverini inhoaa pinnallisia pissiksiä, mutta toisaalta inhoaa ihmisiä (varsinkin niitä "pissiksiä") juuri vaatteiden perusteella. "Kato hei totakin inhottavaa ämmää, oikeen tollaset buutsit jalassa ja isot korvikset, tollasia ihmisiä mä inhoon". Ristiriitaista? Mielestäni kaverini on itse nimenomaa pinnallinen bimbo, hänen mielipiteensä muista ihmisistä perustuu aika pitkälti vaatteisiin. Hän olisi varmaan inhonnut äiti teresaakin, mikäli tämä olisi pukeutunut hänen mielestään jotenkin väärin.
Ja bimbous. Kai sitä ajatellaan, että ah, niin intellektuellit syvämietteiset taiteilijasielut eivät välitä ulkonäöstä. Miten kuitenkin tuntuu, että monet, jotka yrittävät antaa vaikutelman, että ovat vain heittäneet jotkut rynttyyt niskaan, ovatkin oikeasti miettineet tarkkaan asukokonaisuuttaan? Oikeasti vaatimattomia ei taas kiinnosta ulkonäkö niin paljoa, että viitsisivät arvostella muita ja verrata jatkuvasti muiden ulkonäköä omaansa. Kaverini pitää gootteja ym. tummiin pukeutuneta syvämietteimpinä ja fiksuimpina, kuin vaaleampien värien ystäviä. Tässä taas esimerkki länsimaalaisesta idiotismista. Ihan kuin jonkun tietyn musan kuuntelu tai tietyn materian ja vaatteiden omistaminen tekisi ihmisestä jotenkin hyväksyttävämmän. Mielestäni syvämietteisyydessä ja fiksuudessa on kyse jostain muusta, kuin vaatteista. Jotenkin on suurta ääliömäisyyttä luulla olevansa vaikka kapinallinen, koska paidassa lukee "rebel". Inhottaa ihan, kun jotkut huomiohakuiset angstit luulevat olevansa elämän kolhimia "kohtalon lapsia" pitämällä tummia vaatteita ja pääkallokoruja ym rekvisiittaa. Kuitenkin oikeasti masentuneet eivät rehentele masennuksellaan, eikä masennukselle ole olemassa minkään näköstä "pukukoodia". En nyt siis sano, että tummat vaatteet pääkallot välttämättä kertovat mistään muka-angstista:)
Kaikenkaikkiaan kaverini on omasta mielestään herttainen, vaatimaton ja fiksu juuri vaatetuksensa perusteella. Kiva, että peilikuva tyydyttää, mutta voisi vähän miettiä sitä sisäistäkin maailmaa, joka ei todellakaan ole herttainen, vaatimaton ja fiksu. Teen vielä harakirin jos joudun kuuntelemaan saman muijan juttuja pitkän aikaa putkeen. Nyt puhutaan jo kuitenkin päälle parikymppisestä ihmisestä, jonka juttuja ei voi ohitta teiniangstina.
Itse olen sen verran turhamainen, että jaksan juoksennella vaatteiden perässä, mutta ymmärrän hyvin ihmisiä, joilla on parempaakin tekemistä. Helppohan sitä on citysinkkuna käyttää aikaa itseensä. En näe mitään pahaa "tyylitajuttomuudessa" tai siinä, ettei jaksa panostaa ulkonäköön. Mutta en ymmärrä pinnallista vaatteiden perusteella arvostelua.
Heh, mieluummin rehellisesti turhamainen kuin valheellisesti vaatimaton=)
Tuntuu, että asenne "huoliteltu nainen on bimbo trendipelle"-näkyy kaikkialla. Niin kuin esmes lordin video, jossa cheerleader- "bimbot" kaatuivat pois taiteellisen ja fiksun ei-niin-tyttömäisen muijan tieltä.
Täytyykö naisen todella olla androgyynin näkönen antaakseen fiksun kuvan itsestään?
En ymmärrä yllättävän monien suomalaisten asennetta, että laittautuvat naiset ovat jotenkin ylimielisiä tai pinnallisia bimboja.
Tokihan vaatteilla voi ilmaista huonoa tilannetajua tyyliin iltapuku snägärille ja ainahan vaatteet jotakin kertovat. Mutta loppupeleissä ne ovat vaan vaatteita!
Esimerkkinä kaverini, joka kerran leffateatterin aulassa käytti suunnilleen koko odotusajan haukkumalla erästä lähellä käyskennellyttä muodikasta nuorta neitiä ylimieliseksi lehmäksi hienojen vaatteiden takia. Samalla kaverini muisti kehua omaa vaateliaisuuttaan ja käytti esimerkkinä omia vaatimattomia kenkiään. Siis mitä h*******ä? Se, että KEHUSKELEE omalla "vaatimattomuudellaan", ja pitää itseään muita parempana koska on itse muka "maanläheisempi", eikä näe siinä mitään ristiriitaa, ei anna kovin älykästä kuvaa. En näe mitään ylimielistä siinä, että haluaa näyttää hyvälle. On jännä huomata, kuinka suuri synti suomessa on erottua massasta. Ja haloo, kukapa EI haluaisi näyttää hyvältä? ;)
Tasa-arvostakin puhutaan vaatetuksen yhteydessä. On totta, että monissa paikoissa, jossa naisella ei ole aivan yhtä hyvät mahdollisuudet itsenäiseen menestymiseen, täytyy koittaa miellyttää varsinkin miehiä seksikkäällä pukeutumisella. Mutta voihan täysin riippumatonkin nainen haluta näyttää hyvältä. Miksi sitä on niin hankala uskoa? Mielestäni naisellisuuden (tai naisellisen ulkonäön) häpeäminen ei ole uskottavaa feminismiä. Kieltojen ja rajojen asettaminen ei ainakaan edistä vapautta ja itsenäisyyttä vaan kertoo pikemminkin epävarmuudesta. Vapautta on nimenomaa se, että voi tosiaankin olla oma itsensä, eikä väkisin yrittää olla tietynlainen. Jos joku miesmäinen tyyli/harrastus ym. kiinnostaa OIKEASTI, niin mikäs siinä. Mutta jos halutaan väkisin olla hyviä jätkiä tavoitteena pelkästään näyttää että kyllä naisetkin tähän pystyvät, ollaan hakoteillä.
Ja pinnallisuus. Allekirjoittaako kukaan muu väitettäni, että turhamaisuudella ja pinnallisuudella on hieman eri vivahde? Kun vaatteista on kyse, niin turhamainen ihminen tykkää hienoista vaatteista, saattaa vaikka törsätä kaikki rahansakin niihin, mutta pinnalliselle ne ovat kaikki kaikessa, eikä hän näe niiden alle. Samainen kaverini inhoaa pinnallisia pissiksiä, mutta toisaalta inhoaa ihmisiä (varsinkin niitä "pissiksiä") juuri vaatteiden perusteella. "Kato hei totakin inhottavaa ämmää, oikeen tollaset buutsit jalassa ja isot korvikset, tollasia ihmisiä mä inhoon". Ristiriitaista? Mielestäni kaverini on itse nimenomaa pinnallinen bimbo, hänen mielipiteensä muista ihmisistä perustuu aika pitkälti vaatteisiin. Hän olisi varmaan inhonnut äiti teresaakin, mikäli tämä olisi pukeutunut hänen mielestään jotenkin väärin.
Ja bimbous. Kai sitä ajatellaan, että ah, niin intellektuellit syvämietteiset taiteilijasielut eivät välitä ulkonäöstä. Miten kuitenkin tuntuu, että monet, jotka yrittävät antaa vaikutelman, että ovat vain heittäneet jotkut rynttyyt niskaan, ovatkin oikeasti miettineet tarkkaan asukokonaisuuttaan? Oikeasti vaatimattomia ei taas kiinnosta ulkonäkö niin paljoa, että viitsisivät arvostella muita ja verrata jatkuvasti muiden ulkonäköä omaansa. Kaverini pitää gootteja ym. tummiin pukeutuneta syvämietteimpinä ja fiksuimpina, kuin vaaleampien värien ystäviä. Tässä taas esimerkki länsimaalaisesta idiotismista. Ihan kuin jonkun tietyn musan kuuntelu tai tietyn materian ja vaatteiden omistaminen tekisi ihmisestä jotenkin hyväksyttävämmän. Mielestäni syvämietteisyydessä ja fiksuudessa on kyse jostain muusta, kuin vaatteista. Jotenkin on suurta ääliömäisyyttä luulla olevansa vaikka kapinallinen, koska paidassa lukee "rebel". Inhottaa ihan, kun jotkut huomiohakuiset angstit luulevat olevansa elämän kolhimia "kohtalon lapsia" pitämällä tummia vaatteita ja pääkallokoruja ym rekvisiittaa. Kuitenkin oikeasti masentuneet eivät rehentele masennuksellaan, eikä masennukselle ole olemassa minkään näköstä "pukukoodia". En nyt siis sano, että tummat vaatteet pääkallot välttämättä kertovat mistään muka-angstista:)
Kaikenkaikkiaan kaverini on omasta mielestään herttainen, vaatimaton ja fiksu juuri vaatetuksensa perusteella. Kiva, että peilikuva tyydyttää, mutta voisi vähän miettiä sitä sisäistäkin maailmaa, joka ei todellakaan ole herttainen, vaatimaton ja fiksu. Teen vielä harakirin jos joudun kuuntelemaan saman muijan juttuja pitkän aikaa putkeen. Nyt puhutaan jo kuitenkin päälle parikymppisestä ihmisestä, jonka juttuja ei voi ohitta teiniangstina.
Itse olen sen verran turhamainen, että jaksan juoksennella vaatteiden perässä, mutta ymmärrän hyvin ihmisiä, joilla on parempaakin tekemistä. Helppohan sitä on citysinkkuna käyttää aikaa itseensä. En näe mitään pahaa "tyylitajuttomuudessa" tai siinä, ettei jaksa panostaa ulkonäköön. Mutta en ymmärrä pinnallista vaatteiden perusteella arvostelua.
Heh, mieluummin rehellisesti turhamainen kuin valheellisesti vaatimaton=)
Tuntuu, että asenne "huoliteltu nainen on bimbo trendipelle"-näkyy kaikkialla. Niin kuin esmes lordin video, jossa cheerleader- "bimbot" kaatuivat pois taiteellisen ja fiksun ei-niin-tyttömäisen muijan tieltä.
Täytyykö naisen todella olla androgyynin näkönen antaakseen fiksun kuvan itsestään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja muodikkuus on eduksi, ei häpeäksi.
Pikemminkin häpeäisin kulkea kadulla sellaisen ihmisen seurassa joka mollaan puheillaan muita.
Kun te tuosta molemmat hieman kasvatte ja kypsytte niin alkaa unohtua tuollaisten hölmöjen juttujen miettiminen. Sitä voi pukeutua ihan niinkuin haluaa, olipa se ali- tai ylipukeutumista, vaikka ne bilekuteet snägärille, jne...ei tarvitse välittää muiden mielipiteistä. Ei ketään kiinnosta oikeasti paskaakaan mitä se sun kaveri on mieltä. Ei niitä bimojakaan vois oikeasti vähempää kiinnostaa mitä se sun kaveri ajattelee niistä...tai ehkä niitä bimboja voisi kiinnostaa, koska ne on vielä teinejä ja epävarmoja omasta ulkonäöstään mutta aikuisempia "bimboja" ei todellakaan paskaakaan kiinnosta jonkun teinin angstiset mielipiteet.
Meil on vaan tää yks elämä, ja sitä ei kannata tuhlata sen miettimiseen mitä muut ajattelee.
Hei! Olet ihan oikeassa. Ei ulkonäöstä huolehtiminen ja naisellinen "bimbous" tee kenestäkään tyhmää. Kaverillasi on nyt joku angstivaihe jota se purkaa muihin. Älä välitä!
Minä en ainakaan halua sellaista tasa-arvoa, jossa nainen kelpaa ainoastaan käyttäytyessään kuin mies ja näyttäessään mieheltä. Naisen täytyy tänä päivänä saada olla nainen ja silti saada samaa palkkaa kuin miesten jne. Tietenkin "bimboilussakin" on tietty raja, mutta niin on miehilläkin! Mieskin voi olla "bimbo". Siinä ei silloin enää ole kyse sukupuoliominaisuuksista vaan pelkästään siitä, että antaa tyhmän kuvan itsestään. Mutta ne kaverisi mollaamat tytöt tuskin olivat sellaisia, joten todellakin - anna kaverisi vaahdota ihan itsekseen!
Itselläni on joskus ollut tuttava joka ei koskaan käyttänyt edes ripsiväriä ja tukka oli aina samalla tavalla hiirenhäntänä. Kerran oli jokin tilanne, jossa hän aivan yllättäen kommentoi paria kauempana seissyttä naista jotenkin niin, että täytyyhän sitä koko ajan näyttää hyvältä kun ei tiedä jos vaikka elämän mies tulisi vastaan, tämä ilkkuvalla äänensävyllä. Ja ne naiset olivat ihan normaalisti laittautuneita nuoria naisia, eivät mitään parishiltoneita.
En tajua miksi pitää kateellisena panetella muita, jos itse ei jaksa nähdä yhtään vaivaa oman ulkomuodon eteen eikä näin ollen näytä viehättävältä. Itse ainakin naisena tykkään ennen töihin menoa sipaista ripsiväriä, laittaa tukan siististi ja muutenkin katsoa, että näytän omasta mielestäni siistiltä. Minua ällöttää miehekkäät naiset ja naismaiset miehet. Naisethan ovat kuitenkin aina aikojen alusta asti laittautuneet. Nämä harmaahiirulaiset tuntuvat usein ajattelevan, että muut naiset laittautuvat vain ja ainoastaan miesten takia väkipakolla, vaikka itse ainakin tykkään tehdä sen aamurutiinin, kivampi lähteä kun tietää ettei näytä joltain androgyyniltä rekkalesbofeministiltä.
Mua kanssa inhottaa nuo androgyyninaiset... Tuttavapiirissäni on yksi tällainen tapaus, hänestä ei osaa kuvitella että hänelläkin on tissit ja kuukautiset!! Niin miehekästä se pukeutuminen on...
Itsekin tykkään laittautua ihan huvin vuoksi. Voin kyllä lähteä ilman meikkiäkin johonkin.
Ärsyttää sellaiset ihmiset, jotka sanovat että meikaavat naiset meikkaa vaan miehien takia... Just just. Itselläni on kaveri, joka meikkaa niin arkena kuin vapaalla aika paljon (tumma silmämeikki jne). Hänestäpä sitten on kuultu kylällä puhuttuvan et mitä se niin kauhiasti hienostelee... Mutta se on hänen tyylinsä! Hän on sanonutkin, ettei osaa enään lähteä edes postia hakemaan, ettei ole meikannut. Eikä hän todellakaan meikkaa vahvasti miesten takia... Miksi pitäisi, kun on jo useamman vuoden seurustellut miehensä kanssa ja ovat avoliitossa.
Te, jotka sanotte inhoavanne androgyyneja naisia, ette ole tippaakaan parempia kuin ne, jotka haukkuvat bimbomaisia naisia. Olette sama paska eri paketissa. Ja jos joku haukkuu teitä bimboiksi, ehkä olette ihan ansainneet sen.
Mun mielestä jokainen saa pukeutua miten haluaa. Jos haluaa käyttää meikkiä ja käyttää koruja ja korkokenkiä, niin siitä vaan! Tai jos haluaa näyttää androgyyniltä, niin siitä vaan!! Ei mua häiritse se, miltä muut ihmiset näyttää. Ei voisi vähempää kiinnostaa tuhlata mun elämääni muiden kyräilyyn. Jokaisen pitäisi pukeutua niinkuin itse hyvältä tuntuu.
Jos androgyyni nainen tuntee olonsa mukavaksi omaksi itsekseen miehekkäissä vaatteissa, niin mikä siinä on inhottavaa? Mun mielestä tollaisen inhoaminen on todella suvaitsematonta ja pikkusieluista. Antaa jokaisen olla sellainen kuin on. Kenenkään ei pitäisi piitata muiden mielipiteistä, ja toisaalta kenenkään ei pitäisi osoittaa toista sormella tai inhota ketään sen takia miltä tämä näyttää.
En voi sanoa muuta kuin että todella rumia mielipiteitä teillä. Itse olette ihan yhtä pinnallisia ja pahansuopia kuin ne jotka haukkuvat meikkaavia ja laittautuneita naisia huoriksi tai bimboiksi.
ottakaahan kunnon katse peiliin nyt.