Miten puoliso isketään parisuhteessa uudelleen?
Mulle tuli täysin yllätyksenä 3 viikkoa sitten, 14 vuoden avioliitto on hajoamassa, mutta kuitenkin mä edelleen rakastan vaimoani ja haluan yrittää uudelleen ja muuttaa liitomme onnelliseksi. Vaimollani ei enää ole (mitään?) tunteita mua kohtaan ollenkaan ja hän on nyt vain "järjellä" jatkamssa tätä parisuhdetta. Olemme jo aloittaneet perheneuvonnassa käynnin ja vaimoni tietää mitä mä tunnen ja haluan (haluan muuttua ja aloittaa liiton uudelleen) sekä olen sen myös hänelle täysin avoimena osoittanut, sen jälkeen kun tämä kriisi alkoi.
Olisko vinkkejä, miten naisen tunteet voisi saada "takaisin", että hän edes kokisi liiton säilymisen yrittämisen kannattavaksi? Kriisiin johtaneet syyt tai se, ettei hän mua kohtaan enää tunne mitään, johtui minusta, etten ole osannut huomioida naisen tunne-elämää. Seksiin liittyviä vihjailuja on aika vaikeaa edes yrittää, kun hänellä on ollut muualta parempia kokemuksia niistä.
Koska olemme tunteneet toisemme jo 17 vuotta, niin onko niihin yhteisiin hyviin hetkiin vieminen, joita olemme joskus vuosia sitten kokeneet, paras avain puolison tunteiden herättämisessä? Empä oikein osaa kuvitella miten oikeasti nainen isketään (ensi kertaa tai uudelleen). Omia tunteitani mun on sille turha esitellä, koska tuntuu siltä, että se vaan enemmän ärsyttää häntä. Vaimolleni kehittyi tämän kriisin paljastuessa "suojamuuri" ympärilleen, joten mun jotenkin saatava siihen aukko, ennen kuin on enää liian myöhäistä. Kukat yms. tai omien tunteiden esittämiset vain kimpoaa hänen suojamuuristaan pois.
Mulle tuli täysin yllätyksenä 3 viikkoa sitten, 14 vuoden avioliitto on hajoamassa, mutta kuitenkin mä edelleen rakastan vaimoani ja haluan yrittää uudelleen ja muuttaa liitomme onnelliseksi. Vaimollani ei enää ole (mitään?) tunteita mua kohtaan ollenkaan ja hän on nyt vain "järjellä" jatkamssa tätä parisuhdetta. Olemme jo aloittaneet perheneuvonnassa käynnin ja vaimoni tietää mitä mä tunnen ja haluan (haluan muuttua ja aloittaa liiton uudelleen) sekä olen sen myös hänelle täysin avoimena osoittanut, sen jälkeen kun tämä kriisi alkoi.
Olisko vinkkejä, miten naisen tunteet voisi saada "takaisin", että hän edes kokisi liiton säilymisen yrittämisen kannattavaksi? Kriisiin johtaneet syyt tai se, ettei hän mua kohtaan enää tunne mitään, johtui minusta, etten ole osannut huomioida naisen tunne-elämää. Seksiin liittyviä vihjailuja on aika vaikeaa edes yrittää, kun hänellä on ollut muualta parempia kokemuksia niistä.
Koska olemme tunteneet toisemme jo 17 vuotta, niin onko niihin yhteisiin hyviin hetkiin vieminen, joita olemme joskus vuosia sitten kokeneet, paras avain puolison tunteiden herättämisessä? Empä oikein osaa kuvitella miten oikeasti nainen isketään (ensi kertaa tai uudelleen). Omia tunteitani mun on sille turha esitellä, koska tuntuu siltä, että se vaan enemmän ärsyttää häntä. Vaimolleni kehittyi tämän kriisin paljastuessa "suojamuuri" ympärilleen, joten mun jotenkin saatava siihen aukko, ennen kuin on enää liian myöhäistä. Kukat yms. tai omien tunteiden esittämiset vain kimpoaa hänen suojamuuristaan pois.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos hänellä on joku toinen mies, niin hän haluaakin pitää tunnetason suojamuuria sinua kohti. Siinä ei paljoa kukat enää auta.
Hienoa sinänsä, että olet miehenä se, joka haluaa pelastaa liittonne. Yleensä se on nainen. Pointsit sulle siitä, että yrität. Ainakin siitä tulee itselle se fiilis, että asiat on käsitelty. Toista ei voi väkisin pakottaa jaksamaan liittoa, jos ei halua.
Voisitte vaikka mennä yhdessä lomalle tai harrasta jotain uutta. Sun pidäs nyt jo tiedä, miten elävöittää :) häntä.. Toisalta on hyvä jos painostat muistille ja yrität menneisyyttä korostaa, toisalta taas olisi hyvä jos laajentasit "parisuhdenkuvaa". Uusi harrastus ja uudenlaisija menoa olisi ehkä yksi keino. 17 vuotta on pitkä aika ja sitä on arvostattava. Väkisiin tottakai ei pysty ketään pitää. Jos hän kuitenkin "järjella" yrittä, sulla on mahdollisuus...
Entäs hänen henkinen tilanne? Jotta hän olisi suhdessanne onnellinen, sen pidäs itsekin olla onnellinen..Ikääntyminenkin on vaikkea, tuotta kaikenlaisia muita ongelmia ja korostaa niitä.
Jotta toimisit oikealla lailla, pidäs vähän ymmärtää naisen olotila...
Ja toisalta et pystyy oikestaan tekemään mitään. Voit muutta vain itsesi ja käytöstapaasi. Ehkä olisikin hänelle mieluisa nähdä sua udella tavalla, uudessa valossa? Toisenalisena...
Mun lukion opettaja sanoi aikoja sitten, että nainen halua, että miehessä olisi voimaa.. Luulen, että tämä on oikea..
Nainen on mutkikas olento :) kannatta kokeilla..
t.nainen 28v
Sori vaan mutta kuulostat kyllä ärsyttävältä. Hei, tosi surkeaa ettei kukkaset kiinnostaneet tyttöä. Olisit iloinen kun naisesi on syvällisempi, eikä ole ostettavissa. Siis tosissaan. Mitäs tuosta?
Tarvitset itsetunnon kohotusta. Hae itsellesi harrastus, missä olet hyvä tai sitten jotain muuta. Kokeile vaikka hymyillä puolisolle paljon ja muuttaa asennetta positiiviseksi häntä kohtaan! Näytä koko olemuksellasi, että luotat, uskot ja välität, älä kihnuta pikkuasioissa!
Nyt taidan toisaalta olla huono vastaamaan, sillä olen itse vasta 20-vuotias. Omat vanhempani ovat kuitenkin eronneet, joten haluisin vaan sanoa mielipiteeni.
Ensinnäkin ero riippuu paljon syistä miksi erotaan. Toisinaan ihmiset ehkä vaan kyllästyy siihen suhteeseen. Tai tulee jonkilainen taantuma, että mitään uutta ei enää tapahdu ja kaikki on nähty ja koettu. Saatetaan ajatella, että nyt haluan olla vaan yksin välillä. Tai sitten kuvitellaan, että ne uudet kokemukset halutaan kokea jonkun toisen kanssa.
Jos minä ajattelisin itseni naisesi asemaan. Saattaisia salaa toivoa, että haluan sinun muuttuvan ja toivoisin, että kaikki järjestyy. Silti olisi myös se tunne, että ehkei se enää muutu, kun on jo 17 vuotta tunnettu. Ehkä haluisin selvittää kaiken, että miksi tällainen kriisi alkoi, milloin se alkoi ja mitkä saattaisi olla ne todelliset syyt. Toivoisin, että saisin itse kertoa sinulle miten haluaisin sinun ottavan minut huomioon.
Ehkä meistä olisi tullut liian ystäviä ja liian tuttuja ja tuntuu jo hieman oudolta, että osoitamme toisillemme tunteita. Haluisin, että meillä olisi joka päivä hetki yhteistä aikaa ja miettisimme mitä tunnemme toisiamme kohtaan. Mitä sinä tunnet minua kohtaan ja näyttäisit sen jotenkin. Voisimme aloittaa jonkin yhteisen harrastuksen, joka vaatisi jonkinlaista yhteishenkeä. Sitä, että olisimme me, me teemme tämän yhdessä. Toivoisin myös, että antaisit minulle aikaa etkä heti lannistuisi, jos en pysty näyttämään sinulle sitä kuinka tärkeää on, kun kerrot minulle, että välität minusta ja haluat jatkaa kanssani.
Tosin nyt on pakko vielä hieman ikävästi todeta, että toisinaan näitä juttuja ei vaan voi enää korjata, jos se on pitkän ajan kuluessa mennyt tuohon suuntaan. Tosin olisi mahtavaa, jos ihmiset todella yrittäisivät enemmän, ihmiset eroavat toisinaan jopa liian hepposista syistä. Toivon teille paljon tsemppiä, malttia ja antakaa aikaa toisillenne!
Varmasti siellä perheneuvonnassa herää paljon ajatuksia ja annetaan vinkkejä, lopulta se vastuu on kuitenkin itsellä. Pitäisi vaan jaksaa panostaa ja uskoa siihen, että asiat voi muuttua parempaan.
Niin ja lisäys vielä tuohon edelliseen, että naisesi voisi koittaa antaa sinulle vinkkejä miten hän haluaa sinun osoittavan tunteesi sinulle. Tuskin siihen on mitään erityistä ykkösvinkkiä. Jokainen on niin erilainen.. Naisesikin tulee ymmärtää ettet sinäkään ole mikään ajatustenlukija.
Kirjoituksesi olisi voinut tulla minun näppikseltäni n.reilu vuosi sitten. Ainoastaan sillä erotuksella, että minä olen nainen ja meillä se lähtijä oli mies.
Uusi nainen kuvioissa, vaikka ei sitä alkuun myöntänytkään. "Ei kuulemma liity MITENKÄÄN tähän meidän tilanteeseemme...".
Minä uskoakseni yritin kaikkeni, jotta olisimme voineet jatkaa avioliittoamme, mutta se ei enää pelkästään minun voimillani ollut mahdollista. Olemme siis eronneet.
Mekin kävimme juttelemassa asioistamme ulkopuolisen kanssa, mutta sekään ei tuonut minkäänlaista apua tilanteeseemme.
Toivottavasti teillä on parempi onni.