Miten se ilmenee?
Oletko lapsirakas?
P&P
19777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ilmenee niin etten missään tapauksessa hanki lapsia. Minun vanhempani eivät välittäneet lapsistaan joten en aio pistää vahinkoa kiertämään.
ymmärrä logiikkaa. Mitäs lapsirakkautta se on, että välttelee lapsia..
Logiikkahan on se että ymmärrän lasten oikeuden kunnollisiin vanhempiin ja perheeseen mikä on kaiken perusta. Omasta lapsuudestani en saanut eväitä oman perheen perustamiseen joten jätän perustamatta eli en pistä vahinkoa kiertämään. Sehän on lapsista välittämistä sekin. On mukavaa seurata lähipiirin onnellisia lapsiperheitä, mutta omaa perhettä en pysty perustamaan.
Se ilmenee siten että en pidä useimmista pienistä ihmisistä. Tosin pidän harvemmin niistä isommistakaan.
niistä mukuloistaan pitää.
Sellaisen on helppo kehuskella olevansa lapsirakas, jolla niitä ei ole.
vai myös naapurin?
Siunaantunut.
nyt sellainen vastaus, mistä mulla on omakohtaisia kokemuksia.
Eräs tuttavapariskunta yritti pitkään lapsia ja nainen hehkutti "kyllä tuosta meidän ... tulisi sitten hyvä isä, kun se niin tykkää lapsista".
No sitten ne sai lapsia. Nyt nainen motkottaa "saakeli kun tuo meidän ... ei ikinä tee mitään lasten eteen, meidän (lapsi) on aina innossaan, kun te tuutte kylään kun sä touhuat noiden muksujen kanssa kaikenlaista".
Enkä mä mielestäni tee mitään ihmeellistä. Kevällä veisteltiin pajupillejä ja sen sorttista normaalia muksujen mielestä kivaa puuhaa.
tarkoitan, että on helppo pitää vaikka vauvoista, kun niitä näkee vaikka tunnin verran jossakin juhlissa ja ne on hyvin nukkuneita ja hyvällä tuulella.
Eri asia on sitten se arki ja jaksaa niiden kanssa silloinkin.
En. Tykkään vain omista lapsistani, muut jää kakkoseksi ja jotkut ovat jopa sietämättömän arsyttäviä. Sitten olen kovinkin lapsirakas kun pitää esim rahaa laittaa ambomaan lapsille yms, Kuhan ei vaan jaloissa pyöri niin on hyvä eli lapsirakkauteni ei uletu siihen enää että alkaisin hoiteleen muitten lapsia.
edes vastasyntynyt hellytä sydäntäsi niin, että haluaisit välillä hoitaa häntä?
Semmoinen aiheuttaa armottoman vauvakuumeen ja taatusti olisin lässyttämässä omituisia sen kimpussa. Mutta parasta on se, että jos se alkaa huutaan, niin voi lykätä sen äidilleen.. oleppa hyvä, mä lähdenkin nyt baariin :D
suhtaudun aina jonkinlaisella varauksella. Varsinkin, jos ovat oikein villejä luonteeltaan, ehkä uhmaikäisiä, pieniä ja kirkuvia, niin usein jopa jollain lailla pelkään heitä.
Sitten vasta jos/kun kiinnyn lapseen, alan pitämään hänestä. Ja silloin voisin pitää ihan yhtä paljon, kuin omista lapsistanikin.
lapsivihaaja, mutten myöskään voi sanoa pitäväni kaikista maailman lapsista vaan siksi, koska he ovat lapsia.
Pidän kaikista lapsista juuri siksi koska he ovat lapsia, ja lasten asiat on kaikkein tärkeimmät yms mutta.. en mä halua niiden kanssa olla :D
olen lapsirakas sillä koen lapset hellyyttävinä. Tosin jostain 'kauhukakaroista' en niin pidä (tiedän muutaman sellaisen..) mutta arvaan että kasvatuksesta paljon kiinni...
Vaikka haaveet oman perheen perustamisesta ovat välillä jääneet aikalailla taka-alalle niin uskoisin että minusta tulisi hyvä äiti.. Laajemmin ajateltuna minusta olisi mukava opettaa lapsia vaikka ympäristökasvatuksella...
Luonnollisesti ja eikä näköjään riitä omat muksut, kun tarvii vielä työskennellä toisten muksujen parissa (en ole päiväkodissa kuitenkaan duunis) :>>
Kyllä olen lapsirakas.
Olen kahdelle lapselle äiti ja tällä hetkellä kahdessa työpaikassa teen töitä lasten parissa. Suurin osa työhistoriastani on itse asiassa lasten ja nuorten parissa työskentelyä.
ollaan niin kyl taidan olla
Ei se ilmene mitenkään